Mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukasta proteiinipitoista ruokaa

Yläkuva: Henna Pitkänen esittelee eläviä mustasotilaskärpäsen toukkia. (Kuva: Maiju Kurtti)

Entä jos sittenkin maistaisimme? Edes joidenkin vuosien päästä!

Sirkkabuumi tuli ja meni, enkä itsekään varsinaisesti kerennyt siihen mukaan. Uskon, että tulevaisuudessa syötävien hyönteisten valikoima laajenee. Vieraillessamme Portugalissa sain maistaa hyönteiskeksiä, mistä pilkisti jauhomato. Saksassa puolestaan vieraillessamme söimme eri tavoin maustettuja sirkkoja. Mustasotilaskärpäsen toukkaa en ole maistanut, mutta kuulemani mukaan ne maistuvat hieman popkornimaiselle. Toisaalta tutut kollegani olivat valmistaneet niitä Airfryer-laitteessa, eivätkä ne heidän mielestään paljon sipseistä eronneet. Toukat olivat kasvaneet perunasivuvirralla, joten ihmekös tuo.

Olen tottunut käsittelemään työssäni toukkia, mutta niiden syöminen tuntuu vielä vieraalle. Tiedän, että hyönteisravinnon hyödyntäminen on meille mahdollisuus, joten yritän ajatella sitä kohti.

Hyönteisten syöminen on vanha keksintö

Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä sisällyttää ruokavalioonsa hyönteisiä päivittäin ja olemme itsekin tiedostamatta aloittaneet sen. Nopealla googlauksella (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/hammentava-totuus-tuttujen-raaka-aineiden-sisallosta-kaikki-ihmiset-syovat-hyonteisia/5334074) opin, että pavuista valmistetuissa tuotteissa, kuten kaakaossa, suklaassa ja kahvissa saamme hyönteisiä oheistuotteina. Esimerkiksi Tieteen kuvalehdessä (https://tieku.fi/teknologia/ruoka-aineet/hyonteiset-syot-niita-12-kiloa-vuodessa) kerrotaan, että hedelmät, jotka ovat puristettu mehuksi tai parsakaali ja vihannekset, mitä syömme, saattavat sisältää ripsiäisiä, punkkeja, kirvoja, matoja tai kärpäsentoukkia. Lisäksi marjoissa voi olla toukkia ja pinaatissa kirvoja. Näin ollen syömme jopa 0,5-1 kiloa hyönteisiä vuodessa. Ne eivät kuitenkaan aiheuta terveydellistä haittaa, toisin kuin kovin torjunta-aineilla ruiskutetut tuotteet.

Toukissa on suuri potentiaali eläinten rehuksi sekä korkean jalostusarvon tuotteiksi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun EntoTek-hankkeessa kasvatetaan mustasotilaskärpäsiä, mutta ei syötäväksi. Niiden toukkia hyödynnetään biomassojen käsittelijöinä. Ne pystyvät muuttamaan esim. elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, sellaisia mille ei ole muuta käyttöä, jatkojalostettavaan muotoon. Jo kahdessa viikossa ne ovat käsitelleet sivuvirran, kuten perunankuoret ja leivänmurut. Samalla toukat ovat kasvaneet pulleiksi ja hyödynnettäväksi.

Jäljelle on jäänyt toukkien lisäksi toinen jae eli frassi. Frassi on toukkien luomia nahkoja, ulostetta sekä sulamatonta kuitua, mitä toukat eivät ole pystyneet hyödyntämään. Frassista voidaan tehdä maanparannusaineita sekä lannoitteita. Siitä voisi olla mahdollista kehittää biostimulantteja, jotka lisäisivät kasvinterveyttä ja vähentäisivät kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Samasta aiheesta kirjoitin artikkelin Biokierto ja Biokaasu -lehteen, luettavissa sähköisenä sivuilta 24-25 https://biokierto.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2023/06/Biokierto-ja-Biokaasu-lehti_012023.pdf.

Sitten siihen toukkaan. Toukassa on noin 32-50 % proteiinia ja 20-35 % rasvaa sekä muita hyödyllisiä aineita (https://kimmyfarm.com/en/how-many-grams-of-bsf-larvea-after-growing). Mustasotilaskärpäsen toukkaa on jo pidemmän aikaa hyödynnetty lemmikkieläinten ravinnoksi. Lähikauppamme eräästä koiranherkustakin löytyy mustasotilaskärpäsen toukkaa. Tuotantoeläimistä sikojen ja siipikarjan rehuissa toukalla voitaisiin korvata soijaa sekä kalajauhoa. Etenkin kalajauhon rajoittaminen siipikarjan rehussa lisää kiinnostusta käyttää toukkaa.

Meidän pitäisi hyödyntää tämä kiertotalouden ihme, millä saamme vähäarvoiset sivuvirrat korkean jalostusarvon tuotteiksi. Huomioitavaa on, että toukkien kasvatus ei kilpaile peltopinta-alasta, vaikka proteiinia tässäkin tuotetaan. Uskon, että lääketeollisuuskin tulee lisääntyvissä määrin vielä hyödyntämään mustasotilaskärpäsen toukkaa sekä moni muu, joka etsii uusia biopohjaisia raaka-aineita innovaatioihinsa. Moneen sen on jo todettu taipuvankin, mm. biopolttoaineisiin, kosmetiikkaan, liimoihin, muovin korvaajaksi ja jopa akkuteollisuuteen.

Hyönteisten käyttöä edistämään

Tulevaisuudessa tarvitsemme väistämättä uusia proteiinin lähteitä. Meidän tulee miettiä ruokatuotannon mahdollisuuksia niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän ilmastovaikutuksia. Toukkatuotanto tuo myös varmuutta ”sadosta”, mihin ei vaikuta taudit, tuhohyönteiset, sade tai kuivuus. Tarpeet ja hyödyt summaten ymmärrän, että minunkin tulee päästä yli henkisestä esteestä ja ajatella toukkaa proteiinin lähteenä.

Lainsäädännön mukaan mustasotilaskärpäsen toukkaa voidaan käyttää ravinnoksi, mutta toukille syötettävä ravinto on määritelty melko tarkasti. Toukkia voisi kasvattaa pienimuotoisesti kotitarpeeseen samalla periaatteella kuin pidämme kasvimaata tai -huonetta. Jos joku innostuu valmistamaan herkullisia ruokia toukista, lupaan olla maistamassa.

Miltä kuulostaisi

• Friteerattua hermetiaa, punasipulihilloketta tai coleslaw salaattia ja chilimajoneesia maalaislohkoperunoitten kera
• Chili con hermetia ja kauden kasvikset, maalaisleipää sisältäen hermetiajauhetta
• Vuohenjuustoburger karamellisoidulla hermetialla
• Porkkana- tai kesäkurpitsakakku, päällä rapeita karamellisoituja hermetiarakeita

Projektiasiantuntija Henna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

EntoTek – Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi -hankkeen päärahoittaja on Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR. Lisäksi hanketta rahoittavat Lakeuden Etappi Oy ja Sammakkokangas Oy. VTT on mukana hankkeessa osatoteuttajana.