Biotalouden kehittämisympäristöt yritysten käyttöön
Biotalousinstituutin (BTI) laboratoriot eli kehittämisympäristöt remontoitiin vuonna 2021 paremmin kehittämistyötä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tällöin tilat jaettiin neljään erilaiseen kokonaisuuteen: Louheen, Miiluun, Ahtiin ja Testoriin. Louhessa tehdään pääosin erilaisten biomassanäytteiden esikäsittelyä, kun taas Miilussa ja Ahdissa keskitytään näytteiden analysointiin. Testorissa, vanhalta nimeltään Kattilatestauslaboratoriossa, voidaan tehdä edelleen lämmityskattiloihin liittyvän TKI- ja testaustoiminnan lisäksi myös muita lattiapinta-alaa vaativia uusien innovaatioiden kehittämistöitä, kuten uusien prototyyppinen pilotointeja.
Nyt onkin aika kehittää tilojen hyödynnettävyyttä Avoin Laboratorio Biotalouteen (ALaBio)-hankkeen avulla, jolle Keski-Suomen Liitto myönsi 18 kuukauden ajalle EAKR-rahoituksen.
Ammattikorkeakoulujen TKI-infran käyttöaste on alhainen
Korkeakouluilla ja erityisesti AMK-toimijoilla on merkittävä rooli TKI-ympäristöjen hallinnoijina, sillä juuri ammattikorkeakouluilla on huomattava osa valtakunnallisesta TKI- infrasta. Vuosien varrella näiden ympäristöjen kehittämis- ja rakennustyöhön on panostettu valtavasti, mutta niiden käyttöasteet ovat jääneet mataliksi erityisesti elinkeinoelämän osalta. Toki, ne on ensisijaisesti suunniteltu koulutuskäyttöön, mutta yritysten hyödyntämismahdollisuudet ovat nykyistä 10% laajemmat.
TKI-ympäristöillä on usein rajoitettu käyttöpolitiikka, mikä osaltaan selittää niiden matalia käyttöasteita (Viitasaari & Päällysaho). Tämä on tilanne myös BTI:n laboratorio- ja testausympäristöjen osalta. Ulkopuolisten asiakkaiden käyttöasteet jäävät vähäiseksi ja liian vähän konkreettisia toimia on tehty käyttöasteen kasvattamiseksi. Myös BTI:llä käyttöpolitiikan rajoitukset ja henkilöresurssit ovat vaikuttaneet matalaan käyttöasteeseen.
Avoin Laboratorio Biotalouteen -hanke
Hanke vastaa siis tarpeeseen kehittää uusia toimintamalleja TKI-ympäristöjen käyttöasteen kasvattamiseksi ja käyttökynnyksen madaltamiseksi. Tätä tavoitellaan mm. purkamalla vanhoja rajoituksia ja lisäämällä pk-yritysten ja muiden TKI-toimijoiden tietoisuutta TKI-ympäristöjen käyttömahdollisuuksista.
Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja pilotoidaan yhdessä viiden pk-yrityksen kanssa. Tarkoituksena on saatujen kokemusten perusteella valita toimintamalleista käyttökelpoisimmat osaksi BTI:n normaalia toimintaa. Pilotoivat toimintamallit rakennetaan yrityksiltä saadun palautteen perusteella mahdollisimman hyvin palvelemaan niiden tarpeita huomioiden myös tiloja hallinnoivan BTI:n TKI- ja opetustarpeet.
Tavoitteena onkin mahdollisuuksien mukaan avata BTI:n kehittämisympäristöjen tilat ja laitteet bio- ja kiertotalouden ratkaisuja kehittävien pk-yritysten käyttöön yhdeksi työkaluksi niiden tuotekehitysprosessiin.
Edellä mainitun päätavoitteen lisäksi TKI-ympäristön käyttömahdollisuuksien tietoisuutta ja saavutettavuutta parannetaan mm. aktiivisella viestinnällä ja yrityksiin jalkautumalla. Yhtenä osana TKI-ympäristön käyttöönoton madaltamista hankkeessa testataan ja demonstroidaan uusia digitaalisia, esim. XR-teknologisia, ratkaisuja tietoisuuden lisäämiseksi sekä helpottamaan laitteiden käyttöönottoa.
Uusien digiteknologisten sovellusten hyödyntäminen laboratorioympäristöissä on edelleen vähäistä. Hanke luo mahdollisuudet testata ja soveltaa erilaisia työkaluja ja sovelluksia mm. osana laitteistojen käyttöönottokoulutusta ja perehdyttämistä. Lisäksi digitaaliset ratkaisut mahdollistavat uudenlaisen tavan välittää tietoa tarjolla olevista laitteista ja niiden käyttömahdollisuuksista kolmiulotteisessa ympäristössä.
TKI-ympäristöjen avaamisen odotetaan lisäävän alueen pk-yritysten bio- ja kiertotalouden TKI-panostuksia ja elinkeinolähtöistä TKI–toimintaa samalla edistäen Keski-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa ja vihreää siirtymää. Pilotoinnista syntyneiden kokemusten kanavointi koko maan laajuisesti TKI-infroja ylläpitävien toimijoiden keskuudessa voi kasvattaa myös laajemmin kiinnostusta TKI-ympäristöjen palveluiden avaamiseen ja käyttöasteen kasvattamiseen.
Onko sinulla ajatuksia tai toiveita laboratorio- tai kehittämisympäristöjen parempaan hyödynnettävyyteen ja käytettävyyteen liittyen? Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen niin keskustellaan asiasta lisää.
Vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö Janne Salmi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Lähteenä käytetty mm.: Juha Viitasaari, Seliina Päällysaho: Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen ja infrastruktuurien avoimuus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2016
Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR), Pohjoisen Keski-Suomen kunnat niiden kehittämisvaroja hallinnoivan Kehittäjätiimin kautta, Saarijärven Kaupunki sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2023-30.10.2024 ja se toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin sekä Liiketalousyksikön asiantuntijoiden yhteistyönä.