Maatilantytöstä biotalouden asiantuntijaksi

Kiinnostukseni maatalouteen kumpuaa jo varhaisesta lapsuusiästä, jolloin olin paljon mukana kotitilani töissä. Kun isäni lähti navetalle, kuljin hänen jalanjälkiään seuraten ja kyselin taukoamatta traktoreista, koneista ja eläimistä. Uteliaisuus ja kiinnostus maatilan töihin aiheuttivat hämmennystä vanhemmissani, mutta onneksi he suhtautuivat asiaan suopeasti ja kärsivällisesti. Isäni otti usein minut mukaan traktorin kyytiin peltotöihin ja navetalle, jossa nautin olostani seuraten lehmien lypsyä ja muita töitä. Vartuttuani 15-vuotiaaksi tein kotitilallani viikonloppuisin ja loma-aikoina lomitustöitä, joista sain oikeaa palkkaa. Nuoresta tytöstä tuntui hienolta päästä tekemään palkkaa vastaan työtä, johon tuntee aitoa intohimoa.

Vaikka maatalous oli minulla sydämen asia jo lapsena, päätin kuitenkin hakea ammattikouluun huonekalupuusepäksi opiskelemaan. Käsille tekeminen ja oman työn näkeminen viehätti kovin, jonka vuoksi hakeuduin tekniselle alalle opiskelemaan. Jälkeenpäin ajateltuna olin hyvin tyytyväinen ammatinvalintaani, ja työllistyinkin pian valmistumisen jälkeen kalustealalle. Kaupungissa asuminen ja tehtaassa työskentely oli uteliaalle ja avarakatseiselle maalaistytölle antoisa kokemus. Työelämään astuminen jo nuorena opetti minulle sosiaalisia taitoja ja työelämän pelisääntöjä, joista on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä sekä verkostoitumisessa opiskelun aikana.

Työskenneltyäni puutuoteteollisuuden parissa 5 ja puolen vuoden ajan, päätin lähteä etsimään uusia haasteita. Hain opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakouluun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan. Veri alkoi vetämään maalaistyttöä takaisin maatalouden pariin. Koin, että minulla olisi varmasti paljon annettavaa ja opittavaa maaseutuelinkeinojen alalla historiani ja kiinnostukseni kautta. Lisäksi biotalous liiketoimintamahdollisuuksineen sekä uusiutuvat luonnonvarat ja ympäristöasiat kiinnostivat, joten päätöstä ei tarvinnut kauaa pohtia. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen liittyvät toimet ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskiössä, joten koen olevani alalla, joka on merkittävässä roolissa tulevien vuosikymmenien aikana.

Agrologiopinnoissani valitsin ydinosaamisalueeksi biotalouden kehittämiseen- ja liiketoimintaan liittyvän opintokokonaisuuden. Biotalousopinnot ovat antaneet uusia näkökulmia ja laajentanut käsitystäni siitä, mitä biotalous kaiken kaikkiaan on. Ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä liiketoiminta-alueita biotaloudessa, jotka tulevat työllistämään monen agrologin esimerkiksi yrittäjänä tai asiantuntijana erilaisissa tehtävissä.

Opintoni ovat tällä hetkellä loppusuoralla ja olen viime viikot ollut opintoihin sisältyvässä erikoistumisharjoittelussa Keski-Suomen liitossa. Liiton pääasiallinen tehtävä on toimia maakunnan kehittäjänä, strategisena suunnittelija ja verkostovaikuttajana.Ajatukseni harjoittelun suorittamisesta Keski-Suomen liitossa lähti liikkeelle eräältä biotalousopintoihin liittyvältä lähiopetustunnilta, jossa opettajamme esitteli biotalouteen liittyviä yrityksiä ja organisaatioita. Keski-Suomen liitto ja Cicwaste-hanke kuulosti kiinnostavalta, joten otin yhteyttä projektipäällikkö Outi Pakariseen. Intressimme kohtasivat sen verran hyvin, että sain mahdollisuuden suorittaa erikoistumisharjoitteluni Circwaste – kohti kiertotaloutta hankkeessa.

Viikot Keski-Suomen liitossa ovat kuluneet hirmuisen nopeasti. Ihmiset liitossa ovat ottaneet minut hyvin vastaan, ja olen saanut tutustua uusien ihmisten kanssa monenlaisissa tapahtumissa, kokouksissa ja tietysti kahvitauoilla rupatellessa. Uskon, että kaikesta ammatillisesta verkostoitumisesta on hyötyä tulevaisuudessa työllistymisen, ammatillisen kehittymisen ja uuden tiedon hankinnan kannalta. Opintoni jatkuvat harjoittelun jälkeen vielä parin kuukauden ajan, joten kaiken mennessä suunnitellusti on tutkintotodistus kourassa toukokuun aikana.

Lienee oleellista mainita minulla tärkeästä ja innovatiivisuutta herättävästä harrastuksesta, maatiaiskanojen kasvatuksesta. Kaikki lähti siitä, kun otimme mieheni kanssa muutama vuosi sitten kesäkanoja. Niistä ei kuitenkaan raaskittu luopua syksyn tullessa. Siitä lähtien pihapiiristämme on löytynyt kanoja ja tulee varmasti löytymään jatkossakin. Viime kesänä idea pienkanalan rakentamisesta jalostui konkreettisesti, kun rakensimme pihassamme tyhjillään olevaan navettarakennukseen kanoille oman kodin. Kanala on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön, joten eläimet tarkenevat siellä myös talven kovimmilla pakkasilla. Kanalan kehitystyö jatkuu edelleen ja haaveena olisi, että jokin päivä nämä suloiset kotkottajat työllistäisivät ainakin osa-aikaisesti. Aika näyttää miten kasvatustyö onnistuu ja kuinka taloudellisesti kannattavaa toiminnasta on mahdollista kehittää.

Ketola Chickensin kanat ovat piikkiön alkuperäiskantaa olevia maatiaiskanoja.

Valmistumisen jälkeen tavoitteenani on löytää biotalouteen liittyviä työtehtäviä, joissa pystyn hyödyntämään hankittua osaamistani. Suhtaudun avoimesti eteeni tuleville mahdollisuuksille, ja uskon, että oma paikka työelämästä löytyy. Minulla tärkeää on jatkuva itsensä kehittäminen ja avarakatseinen suhtautuminen elämään ja erilaisiin ihmisiin. Tämän päivän työelämässä on hyötyä monenlaisesta osaamisesta ja koulutuksesta, joten oma vahvuuteni työelämän pelikentällä on monenlainen hankittu ja opittu osaaminen. Haluan olla mukana kehittämässä Suomesta ympäristöystävällistä kestävän kehityksen maata, joka turvaa elämän edellytykset myös tuleville sukupolville tämän päivän hyvinvoinnista tinkimättä.

Jätä kommentti