Category Archives: Yritysvalmentajan kynästä

JAMK henkilökuntayrittäjyys – ollako vai eikö olla?

Tammikuun yritysvalmennuksessa oli casena henkilökuntayritys. JAMKissa tavoitteena on edistää ensisijaisesti opiskelijalähtöistä yrittäjyyttä. Samalla on tuotu esille sitä, että myös henkilökuntaa kannustetaan mukaan liiketoimintaan ja perustamaan myös omia yrityksiä. Mittareita ja tavoitteita tässä ei ole samalla tavalla kuin opiskelijalähtöisessä yrittäjyydessä.

Henkilökuntayrittäjyyttä voi olla periaatteessa hyvinkin monenlaista niin yritysidean, toimialan kuin tavoitteiden suhteen. Lähtökohtana tässä casessa on pitkän linjan ammattilaisuus ja eri ympäristöissä syntyneen osaamisten yhdistäminen . Ytimessä on työnohjauksen ja taiteen näkökulmien yhdistäminen yrittäjyydeksi uudella tavalla ja uudenlaisia kohderyhmien tavoitellen.  Taustalla on myös halu tehdä asioita eri tavalla, etsiä vaihtoehtoisia polkuja ja vapausasteita työn tekemiseen.  Tavoitteena voi olla osa-aikaopettajuus ja osa-aikayrittäjyys. Jokainen yritys on omanlainen. Yritysaihoita rakentuu usein eri alojen rajapinnoilla. Yritysvalmentamisen näkökulmasta tässä pohdinnassa osuvat kysymykset ovat paikallaan kuin myös se, että yrityksensä kanssa liikkeellä oleva saa idealleen ymmärrystä ja peilausta ulkopuolisen silmin. Niin opiskelijoilla kuin henkilökunnalla on tärkeää saada pohtia yritysideaa yhdessä toisten kanssa.  Sitä kautta rakentuu liikkeelle lähtemisen vaihtoehtoja ja askeleita eteenpäin. Kun on tavoite, astuu seuraavan askeleen eteenpäin.

Vaikka henkilökuntayrittämistä kannustetaan JAMKissa, ei suhtautuminen siihen käytännössä ole yksiselitteistä. Asiassa nähdään myös intressiristiriitoja. Tässä tilanteessa yhteiset ja avoimet pelisäännöt voivat selkiyttää tilannetta.  JAMKin tavoitteiden kannalta kuitenkin lienee etu, että joukossa on henkilökuntaa, joilla on kokemusta yritystoiminnassa ja yrittäjänä toimimisesta – mikäli nämä osa-alueet mielekkäällä tavalla kytkeytyvät toisiinsa.

SLUSH-kolahduksia

Ainoon (Lepänjuuri) ja Johannaan (Pitkänen) kolahti seuraavat opit ja havainnot & verkostoituminen Slush-tapahtumassa 13.11.2013:

Slush-tapahtumaan lähdimme liikkeelle avoimin mielin tietämättä kovinkaan paljon tapahtuman meiningistä. Ihmisiä, yrityksiä, virikkeitä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia todella paljon!

Vierailimme eri stageilla, joista päivän aikana keskityimme erityisesti vihreän ja sinisen stagen antiin.

Green stage: 10 Ways to Become A Better Entrepreneur – Maximilian Niederhoffer, Sunstone Capital

1. Understand your market

2. Think ahead of your industry

3. Think deeper, think harder

4. Focus on your team

5. Be more commercial

6. Unit economic

7. Lead

8. Slow email

9. Be a player

10. Persistence

Green stagella kuuntelemistamme lukuisista pitchauksista panimme merkille varsin monen sisältäneen vain infotyylisen esityksen yrityksestä. Joku oli kirkastunut pitchaukseensa selkeäksi syyn rahoitustarpeelleen. Ja oli joukossa muutama omaperäinenkin esitys.

Blue stagella meille jäi erityisesti mieleen Jorma Ollilan (Royal Dutch Shell) selkeä ja innostava esitys: What Can Startups Learn from High-Growth Industrial Companies

1. See a big picture

2. Understand needs of companies

3. Networks

4. Learning about pitfalls

5. Balance of elements of company

6. Personal reflection

Verkostoitumista vessajonossa, mistä seurasi tapaaminen ja yritysesittely.

www.wiaone.fi / Pauliina Airaksinen-Aminoff:

”Kaikki lähtee identiteetistä. Identiteetti on brändin sydän.”

Pauliina ollut mukana innostamassa ja rohkaisemassa yrittäjyyteen (mm. Yrkeshögskolan Novia).        Tutustuimme mm. hänen kehittämäänsä identiteetti-työkaluun, jota hän tarjosi esim. yritysvalmennuksessa hyödynnetäväksi. Pauliina käytettävissä kouluttajaksi valmennusohjelmassamme tässä aiheessa.

Olemme iloisia mahdollisuudesta olla mukana tällaisessa isossa yrittäjyystapahtumassa. Suosittelemme Slush-kokemusta lämpimästi!

Miksiköhän nimi on ”Slush”? Sehän tarkoittaa ymmärtääksemme sohjoa tai sen tapaista. 🙂

Slush-miettein, Aino ja Johanna

Hatarasta käsityksestä kaaoksen kautta kolahduksiin

Ennakkokäsitykseni tapahtumasta oli aika hatara. Pitkälista nimekkäitä esiintyjiä monella eri areenalla. Ajattelin kuitenkin, että lähden heittäytyen liikkeelle ja otan vastaan sen mikä matkaan tarttuu.

Ensimmäisen päivän fiilis oli aika sekava. Ihmisiä oli paljon, oli vaikea kuulla ja nähdä sekä ymmärtää mistä on kysymys. kuitenkin ”Black Stage” imaisi matkaansa jo keskiviikko päivän lopuksi. Myrskyssä hulmuavan teltan katon tahdissa tietoisuus lisääntyi erilaisista mobiilisovelluksista ja applikaatioista. Päällimmäisenä ajatuksena jäikin mieleen, että aika ICT painotteista tykitystä.

Toisen päivän anti oli selvästi parempi. Ehkä itsekin osasin lähestyä asioita oikealla orientaatiolla. ”Black Stage” ei pettänyt toisenakaan päivänä. Esille nousi esityksissä minullekin tuttuja teemoja, jotka vahvistavat tietysti kokemattoman ”valmentaja-alun” itsetuntoa. Puhuttiin tiimistä, ja sen merkityksestä, sosiaalisen median hyödyntämisestä, markkinoinnista, menestystarinoista jne. Yksi puheenvuoro jäi kuitenkin eniten kutkuttamaan. Puheenvuorossa puhuttiin kasvuyrittäjyydestä ja yrityksen sparraamisesta kasvun tiellä. Miten tukea yrittäjää mutkaisella ja karikkoisella tiellä kohti visiota.

Itse näen reissun yhtenä tärkeänä asiana meidän valmentajaporukan yhteishengen luomisen. Oli tosi tärkeää saada vaihtaa ajatuksia eri ihmisten kanssa. Testata omia ajatuksia ja lähteä ideoimaan/innovoimaan. Satun kanssa puhuttiin valmentajatiimin osaamisista ja siitä miten ja missä ne olisi kaikkien nähtäville ja siitä miten me valmentajat ollaan opiskelijoiden saatavilla, matalalla kynnyksellä.

Suvi ja JAana

Suvi ja Jaana iloisina SLUSH-hälinässä

Konkreettisia kolahduksia

Yleiskuva ihmisistä

Kaksi päivää hurahti SLUSH-tapahtuman yrittäjyyspöhinöissä. Esillä olevat yritykset liittyivät voimakkaasti teknologian ympärille. Erilaiset mobiilisovellukset ja pelit nousivat genreksi.

Kierrätettävä palautuslaatikko

Positiivisena yllätyksenä törmäsin hyvin tavalliselta tuntuvaan arjen innovaatioon: kierrätettävään pakkauslaatikkoon. Idea jäi raksuttamaan luovana oivalluksena. Re-Usable packaging, RePack http://originalrepack.com

Ulkomailla liikkuvan netin käyttöratkaistu

Kansainvälinen liiketoiminta ja joustava työntekeminen vaatii usein datayhteyden. Työmatkustamisen verkkoyhteyksien takaamiseksi löytyi liiankin yksinkertaiselta tuntuva ratkaisu. Voit valita ”mokkulaan” useamman maan SIM-kortit ja astuessasi lentokoneesta laite aktivoi automaattisesti oikean SIM-kortin aktiiviseksi. Tasataksi 9,90 €/kk pitää ulkomaan datakustannukset kurissa. Stay connected where ever you go – GOODSPEED http://uros.com

The smartest way to meet  – Anyone, anewhere, onlone & Face to fece

Teemu Arina julkaisi SLUSHissa koukuttavan helpon tuntuisen liittymän tapaamisten sopimiseen. Tätä täytyy päästä kokeilemaan! Tästä yritysvalmentajin kontaktointi ja vastaanotto väline? http://www.meetin.gs/

Kauppakamari goes Slush

Kauppakamarin ja EK:n iltatilaisuudesta jäi takkiin monta ajatusta itämään. Leena Mörttinen innosti osallistujia näkemään kasvuyrittäjyyden merkityksen Suomen tulevaisuudessa. Leena avasi tuottavuuden teemaa omassa puheenvuorossa.

Uuskasvun anatomia –oppaan pohjalta Mika Hyötyläinen, Soneralta vilautti tuottavuutta tutkimusten pohjalta. Pysäyttävältä tuntuu, että vain 12% meistä tietotyöläisistä osaa valita oikean välineen tiedon välittämiseen. Tehokkuun tavoittelun pääpaino onkin resurssin varaaminen aivotyöhön – luovuuteen eikä tuotantokustannusten laskuun.

Kinect for Windows

Kinect for Windows gives computers eyes, ears, and a brain. With Kinect for Windows, businesses and developers are creating applications that allow their customers to interact naturally with computers by simply gesturing and speaking. – Mitä mahdollisuuksia tämä voisi oppimisen tilaan tuoda?

Lue lisää nostoja Tekniikka ja Talous, http://www.tekniikkatalous.fi/haku/ hakusana SLUSH

Satu

Satu ja Erica klousaavat opit SLUSH-tapahtumasta.

Yritysvalmentajan oppi SLUSH-tapahtumasta

Pauliina

Kokemus Slushista vahvisti ja varmisti sitä, miten ja miksi opiskelijan itsevarmuutta ja vuorovaikutustaitoja tulee rohkaista ja kannustaa. Sillä tuetaan sitä, että rohkean luonteva keskusteluavaus hoituu ventovieraiden, potentiaalisten yhteistyökummpaneiden ja rahoittajatahojen kanssa. Oman osaamisen tunnistaminen se, että hahmottaa mitä osaamista aidosti juuri tähän liikeideaan ja tiimiin tarvitaan ja mitä siellä jo on + ennen kaikkea mitä pitää hakea verkostosta on keskeisessä asemassa. Opena tämä juontaa juurensa ihan opintojen alkuun ja oman osaamisrepun tunnistamiseen ja tavoitteiden asetteluun. Sieltä se lähtee. Eka vuoden syksystä. Tietää kuka on ja mitä etsii. Siinä jokaisen opettajan, valmentajan tulee olla tukemassa ja kannustamassa jokaista Jamkin opiskelijaa ja nimen omaa heti opintojen alusta.

Slushissa seurasin mielenkiinnolla kansainvälistä pitchausta ja sisällöllisesti 5 eri puheenvuoroa. Minun oppimislupaukseni valmentajana ovat Slushin pohjalta:

1. Haastan pitchaamaan, kiteyttämään mistä sun busineksessa on kyse. Ole reipas oma itsesi. Napakassa paketissa kuka olet ja mistä kyse. Mikä on sun juttusi.

2 Haastan miettimään ja hakemaan osaamista isojen yritysten ostotoiminnasta.

3. Kerro avoimesti eri tahoille ideasta ja hanki siten verkostoa ja uusia näkökulmia sen tueksi. Uskalla kertoa ja avata tavoitteitasi ja aikomuksiasi rohkeasti. Sitä kautta kehität ideaasi eteenpäin. Rohkeus avata suu, mutta myös kuunnella.

4. Miten apsit ja tietotekniikka kytkeytyy sun liikeideaan? Et voi luoda mitään palvelua ilman uudenlaista nettiajattelua. Nettipalvelut elinehto ja  tuki kaikille palveluille.

5. Piirrä sun verkosto ja hahmota mitä osaamista sinulla on. Ja mitä osaamista siitä puuttuu. On elinehto kyetä tunnistamaan osaalueet ja sitten miettiä mistä puuttuvat osaamiset saa. Verkosto verkosto verkosto. Kysy ja kuuntele. Kirjaa ylös! If you think it link it!

6. Älä kiirehdi. Edellyttää aikaa. Ole sinnikäs ja etene kirjallisesti. Piirrä karttaa. Rohkeat kokeilut loputtoman viilailun tilalle. Testaamalla saat enemmän tietoa.

Ekstra, havaittu käyttämätön mahdollisuus: Mieti terveysalaa palvelun ja kuluttajan näkökulmasta. Kuinka sun liiketoiminta parantaa asiakkaiden terveyttä. Uusi näkökulma terveysalaan.

Tutun kuuloista, mutta Slush vahvisti näiden merkitystä ja osaan ne nyt myös vahvemmin ja painokkaammin nostaa opiskelijan sparrauksessa esiin. Kannatti siis lähteä.

Tiimiympäristöjä ja yrittäjyyspedagogiikkaa

Yritysvalmentajat kokoontuivat 27.5. Yrittäjyystiloihin Rajakadulla. Keskustelun johdattelijana toimi Tiimiakatemian valmentaja Essi Silvennoinen. Blogitekstin on kirjoittanut matkailun yliopettaja Minna Tunkkari-Eskelinen.

Päivän sessioista syntyi erilaisia oivalluksia, eri ihmisille erilaisia. Oman valmennusfilosofiani lähtökohdan tunnustuksen jälkeen olin kypsä jalostamaan näkemystäni muiden kollegojen näkemyksillä. Olisi ollut hedelmällistä kuulla millaista valmennusfilosofiaa kukin kirjasi. Oman keskusteluparini kanssa virisi pieni keskustelu siitä, miten eri lähestymiskulmista asiaa katsoimmekaan. Peilasimme valmentajan profiileja ja valitsimme täysin vastakkaiset kuvaukset omaa toimintaamme peilaamaan. Oivalsin, että esimerkiksi ohjausosaaminen ammattikorkeapedagogiikassa on luotu huolehtivuuden ja turvallisuuden arvojen varaan. Yrittäjyyskulttuuria on epävarmuuden kohtaaminen ja epäonnistumisen hyväksi -jopa mahdollistaminen. Miten siis yrittäjyys sopii annosteltuna ohjauskulttuurimme osaksi?

Tiimiakatemiassa pyritään mahdollistamaan epäonnistumisista oppiminen. Siitä puhuimme tovin tänään ja keskustelu versoi monin paikoin mm. palveluliiketoiminnan aiheisiin.  Missä tahansa projektiluontoisessa toiminnassa on mahdollista saattaa epäonnistumisista oppimista. Sellainen pitäisi sallia myös esseetyylilajeissa, tenttituokioissa ja luokkahuonekohtaamisissa. Koulujärjestelmämme korostaa onnistumisista arvioitavia suoritteita, osaamisen kehittymisen näyttöjä. Pitäisikö lisätä osaamisalueiksi epäonnistumisen osaaminen, epävarmuuden kohtaamisossaminen, tms? Tällaista on nyt kirjattu JAMKn yhteisen Yrittäjyys ja innovaatiot – opintojakson sisältökuvaukseen. Se miten ao. edellytykset luodaan kunkin yksikön järjestelyissä, kiehtoo minua kovasti. Hyvien käytäntöjen keruuta kannattaisi aloittaa jo nyt preaktiivisesti. Tarvitaan vain epäonnistumisten mahdollisuus ja palvelulupaus asian eteenpäin viemiseksi.

Tänään luotiin osallistujan tarkkaavaisuuteen perustuvia heittäytymisiä, palvelulupauksia. Kun jokin asia osoittautui ajankohtaiseksi viedä eteenpäin, sille luotiin vastuunkantajat ja seuraava etappi eteenpäin vietäväksi. Tätä oli mm. Tiimiakatemian oppimisjakso –tai millä nimellä sitä kutsuttakoon. Itse näen sen luokkahuoneopiskelijan osuuskuntavaihtona Tiimiakatemian oppimisympäristössä. Kiinni veti! Tätä olen mielessäni pureksinut jo jonkin aikaa saamatta kuitenkaan tarpeeksi voimakasta kipinää asian eteenpäinvietäväksi. Kiitos valmennuksen liikkeelle paneva voima, ekosysteemi. Liiketoimintalogiikan mukaisesti tulisi luoda win-win: Mitä se olisi jota voisimme tarjota vastineena Tiimiakatemialle? Keskustelustamme kumpusi esim.substanssi-osaajien tarve saada keksintöjensä tueksi myynti-ja markkinointiosaajia -tiimiyrittäjien leipälajia. Meillä olisi ainakin mara-alan substanssia myynnissä/tarjolla. Siemenet kysynnän & tarjonnan kohtaamiselle on nyt idätetty. On meistä yrittäjyyspedagiikan vastuunkantajista kiinni, miten lannoitamme, kastelemme ja korjaamme sadon.

Kenestä on yritysvalmentajaksi?

Otsikon kysymykseen vastaamiseksi voi ottaa monta näkökulmaa. Startup Saunalla Espoossa saimme kuunnella neljän businessenkelin sparrausta ja ammentaa oppia heiltä. Itselleni näissä sparrauksissa ei ollut kovin paljon uutta, mutta ne olivat jälleen kerran hyvä muistutus siitä, että yritysvalmennuksessa ei loppujen lopuksi ole kyse tähtitieteestä. Minulla on silloin tällöin ollut mahdollisuus olla mukana, kun rahoittajat ym. yrittäjyyttä tukevat tahot ovat kyselleet yrittäjiksi aikovilta heidän ideoistaan ja suunnitelmistaan. Olen huomannut, että eri taustoista tulevat ja eri roolin omaavat ihmiset kyselevät usein ihan niitä samoja asioita, joita itsekin ”tenttaan” omilta asiakkailtani. Kuten aiemminkin on ollut tämän ohjelman kontaktipäivien aikana puhetta, yritysvalmentajan on tärkeää osata kysyä oikeita kysymyksiä, ei niinkään antaa oikeita vastauksia. Yritysneuvojan uraa aloittaessani en tätä heti tajunnut, joten stressasin usein siitä, osaanko auttaa asiakasta riittävästi. Nopeasti huomasin kuitenkin pärjääväni hyvin asiakkaiden kanssa ja sain hyvää palautetta palvelustani.

Pärjäämistä auttoi toki se, että minulla oli apunani jo vuosikausien ajan kehitelty ja kypsytetty konsepti eli niitä oikeita kysymyksiä oli jo runsaasti valmiina. Tyhjästä ei tarvitse onneksi uusien JAMKin yritysvalmentajienkaan aloittaa. Mm. Teräväisen Pasin esittelemissä työkaluissa on runsaasti hyviä ja oleellisia kysymyksiä. Erilaisista liiketoimintasuunnitelmapohjista löytyy niitä myös, esim. osoitteesta www.liiketoimintasuunnitelma.com. Lisäksi vaikkapa rahoitushakemuksissa (esim. Finnvera) tulee vastaan myös nuo samat kysymykset.

Aloitin yritysneuvojan työt itse asiassa melko vaatimattomalla kokemuksella, jota on kertynyt nyt jo reilun seitsemän vuoden ajan vähitellen lisää. Kaupallisen alan koulutus oli toki taustalla ja hieman työkokemustakin pienestä konsulttiyrityksestä. Itse en ole koskaan ollut yrittäjä, ainakaan sen ”virallisten” määritelmien mukaan. Aina joskus olen saanut vastata kysymykseen: Miten voit olla yritysneuvoja, jos sinulla ei ole itselläsi kokemusta yrittäjyydestä? Tämän olen joskus kuitannut toteamalla, että ihan siinä missä mies voi toimia gynekologina. Tähän voisi tietysti keksiä vaikka kuinka paljon muitakin vertauksia. Pitääkö lääkärin sairastaa itse kaikki sairaudet voidakseen harjoittaa ammattiaan? Tai onko kaikista äideistä automaattisesti kätilöiksi? Yrittäjäkokemuksesta on varmasti apua yritysvalmennuksessa, mutta kaikista yrittäjistä ei välttämättä ole valmentajiksi. Sen olen todennut esim. joskus yrityskauppatilanteiden yhteydessä, kun on tullut vastaan pitkään toimineita yrityksiä, joissa asiat on pahasti pielessä. Toisaalta taas olen joskus ollut läsnä, kun yrityskummit (jotka ovat siis kokeneita yrittäjiä) ovat sparranneet asiakkaitani ja hekin ovat kysyneet juuri samoja asioita kuin itsekin (tai Espoossa tapaamme enkelit). Asia ei siis ole mustavalkoinen. Ja toisaalta voi tietysti esittää kysymyksen: Enkö saisi auttaa yrittäjiksi haluavia ja yrittäjiä, jos en ole itse toiminut yrittäjänä?

Olemme keskustelleet ohjelman aikana myös yritysvalmentajan roolista. Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Esillä ovat olleet ainakin valmentajan, ”brokerin” ja asiantuntijan roolit. Mielestäni hyvä yritysvalmentaja pystyy tarvittaessa toimimaan kaikissa edellä mainituissa rooleissa. Yritysvalmennuksen perusasiat pitäisi ymmärtää jokaisen. Pelkästä käyntikorttien jakelijasta ei mielestäni voi käyttää nimitystä valmentaja. Toisaalta kukaan ei voi olla kaikkien alojen erityisasiantuntija. Siksi yritysvalmentaja tarvitsee myös verkostoja eri alojen asiantuntijoihin, joille asiakkaan voi tarvittaessa ohjata. Ensimmäisen valmennuskerran perusteella tuli myös esille se, että meistä jokainen on jonkin alan asiantuntija. Itselläni tämä erityisosaaminen oli alun alkaen franchising, ja kouluttautumisen ja käytännön kokemuksen kautta olen päässyt kehittämään asiantuntijuuttani myös yrityskaupoissa. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että hyvä yritysvalmentaja hallitsee perusasiat liiketoiminnan yleisistä lainalaisuuksista, hänellä on verkostot eri alojen asiantuntijoihin ja ehkä vielä ripaus jonkin alan erikoisosaamista, jolla voi profiloitua yritysvalmentajana.

Toivon, että tästä kirjoituksesta on hyötyä ennen kaikkea niille tuleville yritysvalmentajillemme, joilla ei vielä ole kokemusta yritysvalmennuksesta. Mikä sitten on vastaus otsikon kysymykseen: Kenestä on yritysvalmentajaksi? Oma vastaukseni on: Kenestä tahansa. Hyväksi yritysvalmentajaksi kehittyy vain valmentamalla. Ja se kehittyminen on loputonta. Valmiiksi tässä(kään) työssä tuskin tulee koskaan. Siispä tervetuloa mukaan kaikki, joilla on halu tehdä tätä työtä!

Andy ja Riku seuraavat Rikun yritysasiakas Trainer4You:n sparrausta

Riku Ojanperä

Mylly täynnä enkeleitä ja kuumia tunteita

JAMK Open porukan aamu 22.4. alkoi kello 6.00 Rajakadulta lähtevässä bussissa. Ryhmä matkasi Espooseen Aalto yliopiston Start Up Saunaan. Mukaan bussiin oli pakattu myös kolme asiakasta: Mika Lähteenmäki Project Movesta, Juha Erkkilä Plan & Buy sovellusideasta sekä Kämäräisen Jussi uusmediatoimisto BgH:sta. Asiakaskunta täydentyi Helsingissä vielä Jussin kollegalla Lehmuksen Samilla sekä Tapani Määtällä Trainer4you:sta.

Tällä kerralla valmentajat oli varattu taustarooliin dokumentoimaan ja oppimaan, sillä perillä asiakkaita sparrasivat kokeneet liike-elämän konkarit ja businessenkelit:

  • Sam Weintraub ja Mika Sorvettula Accelerandosta
  • Jaakko Salminen Fibanista
  • Kristiina Pääkkönen FundedByMe:stä

Perillä tutustuttiin ensin Aalto Entrepreneurship Societyn (Aalto ES) toimintaan ja opittiin samalla myös Jyväskylän vastaavasta ryhmästä (JES) Samilta ja Jussilta. Nuoret yrittäjät niin Helsingissä kuin Jyväskylässäkin ovat nähneet verkostoitumisen erittäin antoisaksi oman ja yritystensä kehittymisen kannalta. Yllättävää oli, että kovin harva meistä valmennusohjelman jäsenistä tunsi JESiä tai sen toimintaa, vaikka se edustaa mukavaa joukkoa asiakaskunnastamme. JESin väkeä lienee syytä ottaa mukaan ohjelmaamme myös jatkossa!

Myllyt pyörimään

Lounaan jälkeen yritykset pitivät myyntipuheet liiketoiminnastaan enkeleille ja sitten neljä myllyä käynnistyi enkeleiden ja yrittäjien johdolla. Itse olin kutsunut mukaan BgH yrityksen, jonka tiimi koostuu neljästä Tiimiakatemian tiimiyrittäjästä ja kahdesta tamperelaisesta opiskelijasta. BgH oli tuonut myllyyn Instawall nimisen tuotteen, joka pilottituotteena pyörii jyväskyläläisessä ravintolassa. Tuote hyödyntää sosiaalisen median kanavia mainonnassa ja tuo asiakkaiden omaa sisältöä mainosten sekaan. Yritys on pohtinut tuotteen ansaintalogiikkaa ja asiakassegmenttejä ja niitä oli myllytetty myös viikkoa aiemmin järjestetyissä Pitching treeneissä Tiimiakatemialla.

BGH:n Jussi ja Sami Sam käyvät intensiivistä keskustelu Sam Weintraubin kanssa.

Neljässä yritysmyllyssä nousi esiin paljolti samoja asioita kuin jo harjoitustilanteessa. Lähes jokainen nosti esiin kilpailijat ja toimintaympäristöanalyysin. Suunnitelluissa asiakassegmenteissä vertailtiin tuottavuutta, kannattavuutta ja skaalautumismahdollisuuksia. Pohdittiin kuinka paljon asiakas on lisäarvosta valmis maksamaan. Jussi ja Sami olivat tehneet pohjatyöt hyvin ja olivat määrittäneet kullekin enkelille heidän taustaan ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä. Kansainvälisen jakeluverkoston luominen tuotteelle oli tärkein mielessä oleva kysymys ja sitä pyöriteltiinkin kolmen enkelin kanssa pitkään. Samalla nousi tuotteen suojaukseen liittyviä kysymyksiä ilmaan.

Yrittäjien tavoitteet toteutuivat, sillä kolme neljästä enkelistä pyysi kortteja ja jatkotapaamiset heidän kanssaan on blogia kirjoittaessani jo sovittu. Myllyjen päätyttyä kokosimme annin ja jatkostepit pikaisesti ensin yrittäjien kanssa ja bussissa myös valmentajatiimin kanssa. Neljä päivää tapahtumasta kävimme Jussin kanssa tilannepäivityksen. Tiimi oli käynyt myllyjen annin syvällisesti läpi ja pohtinut tuotteen asemaa yrityksen tarjoamassa. Tuotteen potentiaalisuus oli herättänyt enkeleiden kiinnostuksen ja siksi yritys päätti panostaa pilottiajan tuotteen jatkokehittämiseen ja todelliseen myyntiin.

Kopit ja oivallukset

Yritys ei ole omia valmennettaviani, mutta reilu viikon aikana pääsin tuotteen osalta tutustumaan innokkaaseen yritystiimiin. Tuotteen muotoutuminen sekä merkityksen kasvaminen yrityksen strategiassa oli hienoa seurata. Tiimillä löytyy uskallusta kurottaa korkealle. Innostus sekä tiimin työskentely herätti ensivaiheen kiinnostuksen enkeleissä.  Niin treenimyllytys kuin enkelimyllytyskin nosti haastavia kysymyksiä esille ja kysymystahti myllyissä oli hyvin nopea. BgH oli erittäin avoin haastaville kysymyksille ja kävi asioita läpi tiiminä tapaamisten välissä. Monet tapaamani tiimit eivät ole yhtä sitoutuneita kehittämiseen.

Kiitorata tapaan rakennettu mylly toimi erittäin hyvin, sillä useassa vaiheessa myllätyistä ideoista yrittäjät saivat monipuolisen näkemyksen tuotteestaan. Jokainen enkeli sparrasi omalla osaamispohjallaan. Taas kerran oli todettava, että  sparraustyötä on mahdoton näytellä vaan työtä on tehtävä omana itsenään.

Tiimiakatemialla on tapana päättää reflektiot, esseet, muistiot jne. käytäntöön vietäviin asioihin. Tässä siis omani:

TOP3 käytäntöön

–          Olen koonnut kymmenen uuden kysymyksen listan, jonka otan omien asiakkaideni kanssa käyttöön (laajennan reviiriäni)

–          Nostan JAMKin / alueen omin voimin tehtävät myllyt keskusteluun yhdeksi JAMKin tarjoamaksi palveluksi

–          Tutustun JESin toimintaan paremmin ja pyrin löytämään yhteistyömahdollisuuksia heidän ja JAMKin tarjonnan välillä

Riikka pitämässä omaa myyntipuhettaan toisille yritysvalmentajille ohjelman startissa.

Riikka Ahmaniemi

Moni kakku päältä kaunis

Huhtikuun lopun aurinkoisena maanantaina meillä oli tilaisuus vierailla Espoossa yritäjyyden ekosysteemi Startup Saunassa. Meille yritysvalmentajaksi -ohjelmassa oleville se oli mahdollisuus osaamisemme kehittämiseen ja pohtimiseen, voisiko JAMKissa tai Jyväskylässä olla jotain tuollaista. Oleellisinta oli kuitenkin mukana olevien valmennettavien yritysideoiden jatkojalostaminen. Sparraajien Samin, Mikan, Jaakon ja Kristiinan eroista ja samankaltaisuuksista voidaan keskustella, mutta itse jäin pohtimaan valmennettavia ja heidän myyntipuheitaan, joita start-up scenen ”jargonissa” tunnutaan nimettävän pitchaukseksi.

Esitykset poikkesivat toisistaan huomattavasti. Mikaa selvästi jännitti. Esitys ei ollut sujuva ja joitain asioita taisi jopa unohtua. Tapio on puolestaan jo kokenut yrittäjä, mutta ennen muuta myyjä. Esitys oli vakuuttava. Se alkoi upealla tilan haltuun ottamisella ja päättyi ydinviestin, firman ja oman nimen toistamiseen. Toiston vaikutus on merkittävä, kuten mainoksista tiedämme. Onko esiintymisellä ja kuorrutuksella merkitystä? Suomalainen sananlasku sanoo: ”Moni kakku päältä kaunis, mutta onkin silkkoa sisältä.”

En ole aivan varma, mitä silkko on, mutta ei varmaankaan mitään hyvää. Todennäköisesti jopa syötäväksi kelpaamatonta. Sananlasku myötäilee meidän luterilaista kulttuuria, joka korostaa nöyryyttä, vaatimattomuutta ja oman onnen kätkemistä. Mikä merkitys on myymisellä ja viestintätaidoilla innovaattoreille ja aloittaville yrittäjille? Eikö se riitä, että tuote on hyvä?

Hyvä ystäväni työskentelee merkittävässä suomalaisessa liikuntateknologia-alan yrityksessä liiketoiminnan kehittäjänä. Hän on sanonut, että opettakaa niille tuotekehityksen opiskelijoille myyntitaitoja. Ei siksi, että niistä tulisi hyviä myyjiä, vaan siksi, että heidän tulee osata myydä ideansa firman sisällä. Vaikka idea olisi kuinka hyvä, usein sen eteenpäin vieminen kaatuu siihen, että päättäjät eivät ymmärrä sen hyvyyttä. Tämä lannistaa helposti innovaattorin sisäisen yrittäjyyden palon ja hän alkaa ajatella, että ”pitäköön tunkkinsa”. Samaa myyntiä joudutaan tekemään myös rahoittajille, jotta he uskoisivat ideaan ja sen toteuttajiin. Lisäksi onnistuneella viestinnällä rekrytoidaan kehittäjätiimiin uusia innostuneita jäseniä ja pidetään yllä vanhojen jäsenien tekemisen poltetta. Viikkoa ennen Startup Sauna -tapaamista osallistuin Projektitoimintayhdistyksen Tuotekehityksen SIG -ryhmän tapaamiseen. Siellä tuotteistamisguru Jari Parantainen totesi, että tuotekehittäjän tärkein taito on viestintätaito, riippumatta siitä, onko tuote palvelu, kikkare, härpäke tai mikä muu tahansa.

Epäonnistuiko valmennettavamme Mika omassa osuudessaan? Ei minusta. Tilaisuus oli kokemus, jota voi hyödyntää itsensä kehittämisessä. Keskustelimme asiasta paluumatkalla Jyväskylään ja totesimme myymisen ja esiintymisen olevan hänen henkilökohtaisella epämukavuusalueellaan. Kehittyminen vaatii usein mukavuusalueelta poistumista.

Sam sanoi sparrauksensa yhteydessä, että: ”Älä sano, että katsotaan ainakin muutama vuosi, tuleeko tästä mitään vaan, että musta tulee koko maailman kingi!” Vaikka esiintymisestä ei koskaan oppisi tykkäämään, sen kanssa voi oppia elämään.

Itse uskon Mikan kehittämään tuotekonseptiin. Se vaatii vielä pitkän kehitystyön, mutta myös jatkuvaa myymistä. Mikä on myymässä herkkua, ei silkkoa.

Mika Lähteenmäki liikeideansa kanssa Fibanin Jaakko Salmisen sparrauksessa. Yritysvalmentaja Juha Hautanen tsemppaa rinnalla.

Juha Hautanen

Opettajan työkalupakin laajentaminen

On yleinen ilmiö, että toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Opettajuudessa on tapahtunut muutosta  ja opettajan toimintaympäristössä  myös on tapahtunut koko ajan suuria muutoksia.

Perinteisessä opetusmallissa opettaja toimii tiedon tuottajana ja opiskelija on tiedon vastaanottaja. Toimintaympäristö ja nykyopiskelijan ja tulevaisuuden opiskelijan ajattelumaailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Tietoa on saatava nopeasti ja helposti. Tämä tarkoittaa opettajan näkökulmasta, että tietoa ja osaamista luodaan yhdessä ja tietoa myös hyödynnetään, mitä joku muu on jo tehnyt.

Opettajan on ymmärrettävä millaisessa muutoksessa työelämä on. Opettajan tarvitsee kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja omaa oppimistaan, jotta pystyy omaksumaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön.

Opettajana mietin miten rakennan oman muutosmatkani kohti valmentavaa opettajuutta. Enää ei voi kaataa tietoa vaan oppiminen kulkee oivalluksen kautta. Oppiminen on oivaltamista, mutta valmentavassa otteessa opiskelija oivaltaa syvällisemmin oppimansa. Oppiminen tulee konkreettisemmaksi ja merkityksellisemmäksi. Valmentava ote opettajuuteen tuo lisää työkaluja opettajan työkalupakkiin.  Valmentava ote tarkoittaa, että opettaja osaa laajasti käyttää omaa osaamistaan oppimisen viemisessä eteenpäin.

Erica Svärd