Äänipaja yhdistää Musiikkikampuksen toimijat
Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?
On syksy 2012. Musiikkikampuksen kirjaston takakäytävän päässä sijaitsevassa tilassa tapahtuu kummia, kaikessa hiljaisuudessa. Siis kirjaimellisesti: mitään ääntä ei kuulu, sillä tila on vahvasti äänieristetty. Salin puolelle ei kuulu pihaustakaan, paitsi ehkä satunnaisesti kun ovesta sisään tai ulos pyyhältää lehtori Ilari Miikkulainen mukanaan joukko Music and Media Management -opiskelijoita. Meneillään on Äänipajan toiminnan alustava käynnistys.
Ihan ensimmäisen demonstraation tilan käytöstä saivat kansainvälisen IFLA 2012 -konferenssin vierailijat elokuussa 2012. Syyslukukauden 2012 aikana kaiken maailman asennukset ja säätelyt saatettiin siihen pisteeseen, että Äänipaja avattiin virallisesti opiskelijoiden käyttöön tammikuussa 2013. Kevään aikana perehdytettiin lisää Musiikkikampuksen opiskelijoita Äänipajan käyttöön (ao, yo ja amk). Perehdytys oli suosittu, siihen otti osaa noin 30 opiskelijaa, jotka samalla saivat tilaan kulku- ja käyttöoikeudet.
Heti alusta lähtien tilan saama suosio hieman yllätti, vaikka ennakkokyselyitäkin oli saatu. Kun toukokuussa laskin tilan käyttöastetta, sain tulokseksi 0,92 varausta/pv. (Ja huomio: tämä siis kaikki viikonpäivät mukaan laskettuna, myös viikonloput sekä loma-ajat.) Eli tammikuusta 2013 lähtien, tilassa on ollut keskimäärin joka päivä joku touhuilemassa. Yksi varaus kestää yleensä noin muutamasta tunnista koko päivän kestävään sessioon saakka, koska tilaa voi käyttää aamusta iltaan klo 22 saakka, kaikkina viikonpäivinä.
Kesälomalta palatessani huomasin myöskin, että heinäkuun aikana tilassa oli ollut parikymmentä varausta. Siis… hetkinen..? Opiskelijoita keskellä kesää kirjaston tiloissa, vapaaehtoisesti? Kyllä vain! Tästä kaikesta huomaa, että tilalle on ollut todellista tarvetta ja että opiskelijat aidosti pitävät siitä.
Ilari Miikkulainen (lehtori, JAMK – Music and Media Management) saa loistavan idean kesken perehdytyksen
Mikä äänipaja on?
Ai että mikäkö se Äänipaja nyt sitten on? Äänipaja on äänityöskentelyyn tarkoitettu, varsinaista äänitysstudiota huomattavasti pienempi ja kevyemmin varusteltu ”matalan kynnyksen” tila, jonka tarkoitus on auttaa Musiikkikampuksen opiskelijoita musiikkiteknologian taitojen kartuttamisessa. Toisin sanoen, Äänipaja on turvallinen ja helppo temmellyskenttä, jonne pääsee nopeasti ja jossa opiskelijat ja henkilökunta voivat tehdä hyödyllisiä, mielenkiintoisia sekä tietysti myös hauskoja asioita musiikin ja äänityön parissa.
”Hyödyllistä? ”
Musiikkiteknologinen osaaminen on valttikortti musiikkialan työelämässä toimivalle, sekä nyt että myös tulevaisuudessa. Opiskelijoiden musiikkiteknologisen osaamisen parantaminen on yksi Musiikkikampuksen tavoitteista. Tällaiselle osaamiselle löytyy lukemattomia käyttötarkoituksia muusikon elämässä.
”Mielenkiintoista?”
Varsinkin populaarimusiikin puolella musiikin nauhoittaminen ja laitteet ovat aina kiehtoneet muusikoita, joskus ehkä hiukan liikaakin… ;). Tässä tapauksessa mielenkiinnosta todisteena ovat Äänipajan ahkera käyttö ja varausmäärät sekä yleinen kiinnostus tilaa kohtaan. Mielenkiinnosta syntyy motivaatio, motivaatio johtaa tekoon.
”Hauskaa? ”
Yhdessä äänittäminen ja musiikin tekeminen toisten muusikoiden kanssa: sehän on yksi muusikon elämän maukkaimpia mausteita ja luo niitä herkullisia muistiin painuvia hetkiä. Ah niitä hullunkurisia tilanteita, kun bändikaveri tekee jonkin hassunhauskan mokan ”nauhan pyöriessä”, jolloin tästä teosta jää todiste elämään universumiin…. Puhumattakaan siitä, kun porukalla istutaan lopuksi ylpeänä kuuntelemaan yhteistyön tuloksia. Ja sitten voikin jo nousta ylös ja alkaa valloittaa sitä maailmaa.
Manne Ikonen [Ghost Brigade -yhtye] ihastelee Shure KSM44a ja SM57 mikrofonien kestävyyttä testisessiossa
No mitä siellä Äänipajassa voi sitten tehdä?
Äänipaja on suunniteltu ja tarkoitettu Musiikkikampuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön. Tässä hieman listausta, esimerkkejä mitä tilassa voi tehdä:
- äänittää, editoida, miksata, ohjelmoida ääntä
- aloittaa, jatkaa, lisäillä, editoida musiikkiprojekteja
- nauhoittaa tapahtumia etänä Hannikaissalista
- harjoitella soittamista
- editoida videoita, lainata ja käyttää ääni- ja videotallentimia
- järjestää musiikkiteknologian opetusta
- käyttää kirjaston moniviestimiä ja musiikkiaineistoja
- – katsella DVD/Blueray -levyjä (5.1 ääni)
- tarkkailla etäyhteydellä tiettyjä luokkatiloja (tämä on vielä valmistella)
Tehdä saa siis melkein mitä haluaa ja keksii, kunhan ei riko paikkoja, lakia eikä talon sääntöjä… 😉 Pääpainotus toiminnassa on tietysti koulutöiden suosimisessa: opinnäytetöiden työstäminen, koulutyö ja opetus.
Hannu Laru [Tanssisali Lutakko – vastaava ääniteknikko] demonstroi testisession lomassa miksaajan oikeaoppista työasentoa.
Musiikkikampuksen henki 🙂
Tilan suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on vallinnut reipas ja raja-aitoja ylittävä talkoohenki. Vaikka tila sijaitsee kirjastossa ja on kirjaston hallinnoima, projekti on ollut yhteinen. Osaa on ottanut henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia kaikista kolmesta Musiikkikampuksen jäsenorganisaatiosta: ammattiopistolta, yliopistolta sekä ammattikorkeakoulusta.
Musiikkikampuksen sekä JAMKin muu opetushenkilökunta on auttanut suunnittelussa, toteutuksessa ja perehdytyksessä. Talon sisältä on saatu käyttöön laitteita ja ohjelmistoja, uusien hankittujen lisäksi. Tietohallinnolta on saatu lainaan tuiki tarpeellisia mikrofoneja ja Tietohallinto on luonnollisesti auttanut myös ohjelmistojen ja laitteiden kanssa. Opiskelijat ovat auttaneet loppuvaiheen testauksissa. Tilan testaamiseen ja arviointiin on saatu apua myös talon ulkopuolelta, Jyväskylän musiikkielämän edustajilta.
Jos yrittäisin luetella tässä kaikki joita pitäisi kiittää, niin listasta tulisi aivan liian pitkä. Joten päätän tämän kirjoitukseni kiittämällä ainakin niitä kahta avainhenkilöä, joista voin varmuudella sanoa, että ilman heidän panostaan Äänipaja ei olisi ollut mahdollinen asia toteuttaa: siis kiitos teille Ilari (Miikkulainen) ja Sami (Sallinen)!
Tapani Lehtonen