DIKOn toteutus yritysten näkökulmasta

DIKO-hankkeen loppuvaiheessa tietoa kehittämistyön tuloksista ja vaikuttavuudesta kerättiin mm. yritysten koko henkilöstölle suunnatulla webropol-kyselyllä ja yritysten johdon haastatteluilla. Webropol-kyselyn tuloksia esitellään tarkemmin hankkeen viimeisessä blogissa. Alle on koottu joitakin ajatuksia kyselyyn saaduista avoimista vastauksista ja johdon haastatteluissa esille tulleista asioista.

Työorganisaatioissa tapahtuneen kehittämistyön tuloksia

Yrittäjät ja johtajat kokivat saaneensa tukea yrityksen tai organisaation kehittämiseen.

• Hanke on auttanut verkostoitumisessa alueellisesti.
• Toiminnan laatu ja varmuus on parantunut.
• Yrityksen tahtotila ja suunta on kirkastunut.
• Yrittäjyys on vahvistunut.
• Yrittäjä on saanut varmuutta ja itseluottamusta yrittäjänä toimimiseen.
• Yrityksen prosessien sujuvuus on parantaminen ja virtaviivaistunut.

Osaan miettiä ennen töihin ryhtymistä kuinka pitäisi tehdä, missä järjestyksessä tai kuinka teen työni.

Markkinoinnin ja brändäyksen merkitys on avautunut monelle yrittäjälle tai johtajalle uudella tavalla ja erityisesti yrityksen tai organisaation näkyvyys sosiaalisessa mediassa on ymmärretty yhdeksi menestystekijäksi. 

• Yrityksen näkyvyys on parantunut.
• Uudet digitaaliset viestintäkanavat on otettu käyttöön ja eri kanavien ilme on yhtenäinen.
• Uudistetut kotisivut ovat hyvät ja tuovat yritykselle näkyvyyttä.
• Mainontaan on panostettu.
• Facebookissa saadaan ilmaista mainosta ja tunnettavuutta.
• Yrityksessä on uudet internet-sivut ja markkinointityö hankkeen myötävaikutuksesta.
• Nettisivujen päivittäminen on muuttunut säännölliseksi, lisää asiakkaitakin on saatu.
• Yrityksen näkyvyys eri viestintäkanavissa on lisääntynyt – brändin rakentaminen.

Markkinoinnin ja ulkoisen viestinnän lisäksi myös sisäisen tiedon kulun ja viestinnän koetaan kehittyneen.

• Mobiilivälineiden käyttö on tehokkaampaa.
• Hankkeen myötä yhteistyö, kommunikaatio ja avoimuus on parantunut.
• Tiedonkululle on paremmat edellytykset.
• Työyhteisön keskinäinen vuorovaikutus ja tiedon kulku on lisääntynyt ja parantunut.

Johtamisen kehittämisessä hanke on palautteen perusteella onnistunut. Eri organisaatioissa tämä tarkoittaa hyvin erilaisia asioita riippuen organisaation koosta ja lähtötilanteesta.

• Johtamisjärjestelmässä on tapahtunut muutos.
• Johtoryhmällä on uusi tapa tehdä työtä.
• Johtamiskulttuurissa on muutos kohti jaettua johtajuutta sekä avointa ja osallistavaa työkulttuuria.
• Myös johtoryhmän toiminta on tiivistynyt ja tehostunut.

Johtoryhmän kokoonpano on muuttunut ja muutos on ollut hyvä. 

Monissa organisaatioissa on kehitetty tiimityötä tai siirrytty kohti tiimimäisempää tapaa tehdä ja kehittää työtä. Muutos on usein hidas ja vaiheittainen, mutta ensimmäiset askeleet on otettu reippaasti. 

• Tiimityö ja sen myötä työhyvinvointi ovat parantunut.
• On muodostettu tiimit, organisaatio on selkeytynyt.
• Itseohjautuvuus ja vastuunotto on vahvistunut henkilöstön keskuudessa.

Tiimien toiminta on tehostunut ja yhteistyö lisääntynyt, ….vielä on paljon kehitettävää.

Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittyminen liittyy mm. hoitotyön käytäntöihin, ergonomiaan ja kirjaamiseen.

• Ergonomiakoulutus on tullut tarpeeseen.
• On opittu havainnoimaan ja kehittämään omia työtapoja.
• Apuvälineiden käyttö on lisääntynyt ja työ keventynyt.
• On löydetty asiakkaan toimintakykyä edistävän hoitotyön malli ja opittu kirjaamista.

Ergonomiaan ja kirjaamiseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen.

Monissa vastauksissa ja kommenteissa välittyy yleinen tyytyväisyys hankkeeseen, saatuihin koulutuksiin ja valmennuksiin. Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön on lisääntynyt. On tietysti vaikea sanoa, mitä on suoraan hankkeen vaikutusta ja mikä jostakin muusta johtuvaa. Joka tapauksessa tyytyväisyys menneiden kolmen vuoden kehittämistyöhön tuntuu olevan laajaa.

• Työyhteisössä on selvä työilmapiirin muutos. 
• Henkilöstö on hitsautunut paremmin yhteen.
• Puhalletaan yhteen hiileen.
• Henkilöstölähtöinen kehittäminen on lisääntyminen.
• Projekti on herättänyt keskustelua ja sen vaikutus koetaan positiivisena koko yrityksen toimintaan.

Yleinen työilmapiiri on parantunut, kehittämistä vaativia asioita otetaan esille ja niihin pyritään vaikuttamaan.

Toivoisin, että DIKO-hankkeen antia ei unohdettaisi, vaan työntekijät osaisivat siirtää opittuja vuorovaikutustaitoja sekä oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin kuuntelemisen taitoa käytännön työhön vielä paremmin.

Text (DIKO project team)

Artikkelikuva: Kasvua täytyy ravita (Auli Dahlström)