Visuaalinen oppiminen digimarkkinoinnissa – käytännön vinkkejä markkinoijille, opettajille ja opiskelijoille

Aloitetaan tämä blogi kuva-arvoituksella. Tässä alla olevassa kuvassa on opiskelija. Mitä kuvassa tapahtuu? Opiskelija

1. piirtää
2. oppii
3. ymmärtää
4. muistaa

Oikea vastaus on: hän tekee kaikkea tätä. Tutkimukset (Frankel 2005; Saunders et al 1995; Courneya et al 2020) osoittavat, että opimme, kun piirrämme tai luomme kuvan. Frankelin (2005) mukaan, piirtäminen ja muu visuaalinen viestintä auttaa opiskelijaa ymmärtämään tieteellisiä käsitteitä ja kokonaisuuksia. Lisäksi opiskelijan piirros kertoo opettajalle, onko opiskelijan ajatusprosessi oikeansuuntainen. Samaan aikaan, koko piirtämisen prosessi, mukaan lukien virheiden tekeminen, selkiinnyttää keskeisiä ilmiöitä piirustusta tekevälle opiskelijalle. Ymmärryksen lisääntyessä, opitut asiat myös muistetaan pidempään. Ihmisillä on vahva taipumus visuaaliseen prosessoimiseen, valtaosa ihmisestä siis hyötyy, kun abstrakteja asioita kiteytetään kuvien muotoon.

Piirtäminen auttaa ymmärtämään

Sinänsä kyse ei ole mistään uudesta ilmiöstä. Jo Leonardo Da Vincin (1452–1519) ajoista lähtien piirtämistä on käytetty lääketieteen oppimisstrategiana. (Courneya & Cox, 2020).

Lääketieteen ja teknisten aineiden oppimisessa visuaalisista menetelmistä on todettu olevan hyötyä. Voisiko piirtäminen siis edesauttaa myös digitaalisen markkinoinnin oppimista? Voiko siis ikiaikainen ja käsillä tehtävä luova prosessi toimia digitaalisen, jatkuvasti ja nopeasti muuttuvan ympäristön ymmärtämisen välineenä. Halusin ymmärtää asiasta enemmän ja tein Fudix-hankkeessa opetuskokeilun opiskelijoille.

Miksi opetuskokeilu? Koska Fudix-hankkeen tavoitteena on kehittää nimenomaa ”oivaltavaa” digimarkkinoinnin opetusta, niin luonnollista on, että kokeilemme uusia käytäntöjä ja menetelmiä. Hankkeen tärkeä kontribuutio on kolmen eri näkökulman yhdistäminen, eli me kehitämme oivaltavaa digimarkkinointia opiskelijan, opettajan ja työelämän näkökulmasta. Yksi keskeinen teema näille kaikille edellä mainituille on ”kokonaisnäkemys”. Päätin sen vuoksi omassa opetuskokeilussani keskittyä siihen, että miten voimme edesauttaa kokonaisnäkemyksen oppimista, opettamista ja sisäistämistä.

 Opiskelijan näkökulmasta kuvaus digitaalisen markkinoinnin kokonaisuudesta on tärkeää, sillä oppiminen tehostuu, kun ymmärtää, että mihin joku yksittäinen tieto liittyy.

Opettajilla suurin huoli liittyy siihen, että yksi ihminen ei voi hallita kaikkea ja siten ei myöskään pysty opettamaan kaikkia uusia sisältöjä. Myös koulutuksen suunta huolettaa.

Työelämässä olevat markkinoijat pohtivat puolestaan markkinoinnin roolia yrityksessä. Lisäksi on tunnistettu, että osaamista pitää kehittää, mutta pitää osata myös fokusoida.

Vaikka kokeilu tehtiin nyt vain opiskelijoille, siitä saatuja tuloksia voidaan soveltaa myös opettajien ja markkinoijien haasteiden kohtaamiseen. Kehitimme ja suunnittelimme opetuskokeilut yhdessä tammikuisessa (2022) työpajassa. Valitsimme keskeiseksi ja yhteiseksi teemaksi visuaalisen oppimisen.

Valitsin useista visuaalisen oppimisen menetelmistä visuaaliset muistiinpanot ja koostan alla yhteenvedon aiemmista tutkimuksista ja omista käytännön kokemuksista siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee visuaalisten muistiinpanojen käyttämistä pedagogisena menetelmänä:

1. Visuaalinen työskentely herättää monenlaisia tunteita ja siksi opiskelijaa kannattaa kannustaa ja avata menetelmän hyötyjä. Monet tuntevat häpeää omista piirustustaidoistaan tai kokevat menetelmän hyödyttömänä.
2. Menetelmän tehokas käyttö vaatii koulutusta ja harjoittelua. Kaikki pystyvät tekemään visuaalisia muistiinpanoja, mutta peruspiirustelutaidot kannattaa ottaa käyttöön.
3. Opettajat voivat oppia olemaan ”opiskelijaystävällisempiä” jäsentämällä oppimateriaalia.  Visuaalinen oppiminen voi olla osana jokapäiväistä opetus-/oppimisprosessia.
4. Teknologian kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia visuaaliseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Miro ja Mural ovat esimerkkejä, jotka mahdollistavat visuaalisen työskentelyn verkon välityksellä. Teknologian avulla voimme nyt luoda ja esitellä kuvia ja animaatioita helposti. Erilaisia valmiita työpohjia on tarjolla erilaisiin tilanteisiin, joista voi valita itselle sopivan. Työpohjan etuna on, että valmis visuaalinen malli auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä. Nähdään yhteinen raami, mihin keskitytään ja jonka kautta me katsomme jotain asiaa. Nähdään myös, kuinka yhteinen käsitys asiasta syntyy. (Kotamäki 2020; Saunders 1995, Neuvonen opetuskokeilu 2022.)

Oppimiskokeiluni oli hyvin pienimuotoinen, joten saatuihin tuloksiin pitää suhtautua kriittisesti. Mutta tuon esille joitakin tärkeitä, opiskelijoiden nostamia huomioita.   

Työvälineet sai valita itse, mutta useimmat valitsivat perinteisen kynä & paperi -työkalut. Kynä kädessä oli helppo seurata luentoa ja ”symbolit vain syntyivät jostain mieleen”. Osalle oli haastavaa seurata opetusta ja samaan aikaan piirtää kuvia. He piirsivät kuvien sijaan sanoja.

Opiskelijoiden mielestä tärkeä ero perinteiseen luentoon verrattuna oli se, että ajatus ei nyt harhaillut. He malttoivat keskittyä, kuuntelivat ja rakensivat tarinaa. Eräs opiskelija kertoi, ettei yleensä pysty tekemään kirjallisia muistiinpanoja, vaan keskittyy pelkästään kuuntelemaan luentoa. Luennon aikana pystyy kyllä syventymään asiaan, mutta jälkikäteen ei muista sisältöä kovin hyvin. Tässä pilotissa hän ei yrittänytkään kopioida luentoa piirustuksen muotoon, vaan piirsi luennon aikana tulleet ”hoksaukset” – kuten hän ilmiön ilmaisi. Piirtäminen auttoi häntä tekemään road mapin luennosta ja jälkikäteen muistamaan ja ymmärtämään luennon aikana tulleet ”hoksaukset”. Piirtäessä hän visualisoi jo uutta tulevaa näkökulmaa, jossa tuloksena syntyi innovatiivinen tiivistelmä, ja joka oli ikään kuin askeleen edellä oppimisen tiellä.

Värit olivat tärkeässä roolissa, niiden käyttöä mietittiin joko symboleina tai täydentämässä yksityiskohtia. Koska opetus tapahtui verkossa, laitoimme muistiinpanot yhteisesti jakoon, johon kaikilla oli pääsy. Muistiinpanot olivat hyvin yksilöllisiä, mutta niistä pystyi tunnistamaan yleisempiä tapoja: kuvioilla osoitettiin ilmiöiden välisiä suhteita, korostettiin keskeisiä tietoja ja tunnistettiin puuttuvia tietoja. (Kotamäki 2020; Saunders 1995, Neuvonen opetuskokeilu 2022)

Otin osaan opiskelijoista yhteyttä noin 3–4 viikkoa opetuskokeilun jälkeen. Oli hyvin hämmentävää ja koimme jopa taianomaisia hetkiä, kun opiskelija muisti piirtämänsä kuvan ja kuvaili sitä pikkutarkasti. Kun ihminen piirtää ja kiteyttää vaikeat, abstraktit asiat, niin hän samalla synnyttää vahvan muistijäljen. Kuvat jäävät siis mieleen ja ne jäävät sinne hyvin pitkäksi aikaa. Kuvat voivat synnyttää jopa tunnejäljen. Kokemukset olivat niin positiivisia, että osa opiskelijoista oli hyödyntänyt tekniikkaa muissakin opinnoissaan, esimerkiksi kun lukivat artikkeleita tai valmistautuivat tenttiin.

Mitä hyötyä on digimarkkinoinnin visuaalisesta oppimisesta?

• Käsitteiden ymmärtäminen nopeutuu.
• Käsitteet muistetaan pitkän aikaa.
• Visuaaliset symbolit rakentavat yhteisöllisyyttä, mikä on tärkeää, koska digimarkkinointityötä tehdään tiimeissä.
• Opiskelijat voivat luoda oman visuaalisen kielen: symboleja, jotka kuvaavat tiettyjä digitaalisen markkinoinnin käsitteitä.
• Visuaalinen kieli voi kommunikoida tehokkaimmin joissakin tilanteissa, aivan kuten verbaaliset, matemaattiset tai musiikilliset ”kielet” kommunikoivat tehokkaasti muissa tilanteissa.
• Digitaalisesta markkinoinnista voi siis tulla piirtämisen tai visuaalisen kommunikaation avulla oma kansainvälinen kieli ja opiskelijat voivat jakaa muistiinpanojaan ympäri maailman.
• Visuaalinen digitaalinen markkinoinnin kieli toimii eri kansallisuuksille.
• Digimarkkinointia tehdään tiimityönä ja visuaalista ajattelua tarvitaan yhteistyöhön perustuvien oppimismenetelmien luomiseksi.  
• Visuaalisuuden oppiminen on tärkeää etäopiskeluympäristöjen ja oppimisen tulevaisuuden kehittämiseksi.

Tämän opetuskokeilun suuri oivallus onkin, että visuaalisen ajattelun voisi sisällyttää koko markkinoinnin opetussuunnitelmaan. Piirtäminen ja luonnostelu ovat tärkeitä tekniikoita kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi, ja jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus kehittää ja kokeilla visuaalista ilmaisuaan ja ajatteluaan.

Kirjoittaja: Heidi Neuvonen toimii lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa ja Fudix –hankkeessa asiantuntijana. Heidi on lisäksi kauppatieteiden tohtori (markkinointi), brändiasiantuntija ja aktiivinen golfin ja kuorolaulun harrastaja. 

Pääkuva: Pixapay

Piirrokset: Heidi Neuvonen

FUDIX-projekti uudistaa ja kehittää digimarkkinoinnin opetusta/koulutusta. Projekti kestää 1.3.2021-31.8.2023 välisen ajan ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Projektin kohderyhminä ovat liiketalouden opiskelijat, yhteistyöoppilaitosten opettajat sekä alueen pk-yritykset. FUDIX-verkoston toimijat osallistuvat opetusmallien ja -konseptien yhteiskehittämiseen workshopeissa ja opetuskokeiluissa.

Lisätietoja projektista: www.jamk.fi/fi/projekti/fudix-future-digiexperts

Lähteet

Courneya, C and Cox, S. 2020. Visual Note Taking for Medical Students in the Age of Instagram. Health Professions Education 6, 126 – 135.

F. Frankel. 2005.  “Translating Science into Pictures: A Powerful Learning Tool,” in Invention and Impact: Building Excellence in Undergraduate Science, Technology, Engineering, and Mathematics (STEM) Education, pp. 155-158, AAAS. Washington DC.

Kotamäki, M. 2020. Webinaari: Visuaalinen fasilitointi. 21.8. Mukamas Oy. viitattu 8.3.2022 https://www.youtube.com/watch?v=RGWk_gbS5mQ

Saunders, G.; Wise, K. and Tim, S. 1995. Visual Learning. Note-taking techniques for aiding comprehension. The Science Teacher, Feb 62: 42-45