Mahdollisuuksia vai haasteita – digitaalisen markkinoinnin opetuksessa on molempia tarjolla

Digitaalinen markkinointi kehittyy jatkuvasti. Niin digimarkkinoinnin asiantuntijoiden kuin sitä opettavien ammattilaisten tulee olla ajan hermolla näistä muutoksista. Mieluummin jopa askeleen edellä! Niin ikään opetussisältöjen tulee olla ajantasaisia ja tarjota opiskelijoille sellaisia oppimiskokemuksia, jossa erilaisia digitaalisen markkinoinnin työkaluja pääsee harjoittelemaan hyvin konkreettisesti. Digimarkkinoinnin opettajan työkalupakin sisältö menee uusiksi tiuhaan tahtiin. Digihaalareita kantavan opettajan osaamisen ja ammattitaidon ajantasaisuus vaikuttaa positiivisesti myös siihen, että työelämään suuntaavat opiskelijat saavat mukaansa ajantasaiset ja käytännönläheiset digieväät.

Digimarkkinoinnin oppimista ja osaamista tarkastelevassa FUDIX-hankkeessa saimme tehtäväksi rakentaa kokonaiskuvaa siitä, millainen on digimarkkinoinnin opetuksen nykytila suomalaisissa ja eurooppalaisissa korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Tähän mennessä kulkemamme kartoitusmatka on ollut erittäin antoisa ja silmiä avaava.

Tarkasteltaessa hyviä opetuskäytänteitä ja -menetelmiä, etenkin opetuksen konkreettisuus ja tehtävien käytännönläheisyys, nousivat esiin tärkeinä tekijöinä. Merkityksellistä on myös se, että oppimistehtäviä pääsee tekemään yritysten kanssa aidossa yhteistyössä. Sekä kansainvälisestä että suomalaisesta kartoitusaineistosta nousseita hyviä opetuskäytänteitä olivat erityyppiset konkreettiset ja käytännönläheiset harjoitustehtävät, joissa digitaalista markkinointia harjoitellaan aitojen yrityselämän case-tehtävien kautta. Myös kolmansien osapuolten tarjoamat digimarkkinoinnin sertifikaatit nousivat esiin hyvistä opetuskäytänteistä keskusteltaessa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu vastaavia tuloksia. Sertifikaatit ovat tulleet osaksi tämän päivän digitaalisen markkinoinnin opetuksen arkea. Pidempään markkinoilla olleiden toimijoiden sertifikaatit, kuten Google Analytics, Google Ad Fundamentals ja Hootsuite ovat laajamittaisemmassa käytössä uudempiin sertifikaattitulokkaisiin nähden (Cowley, Humphrey, & Muñoz 2021).

FUDIX-hankkeen kartoitustyössä haastatellut opettajat tunnistivat myös jaettuja haasteita, joita he liittivät digitaalisen markkinoinnin opetusmaailmaan. Näitä olivat digitaalisen markkinoinnin työkalujen konkreettisen harjoittelun haasteellisuus opetustilanteissa, datan ja analytiikkatiedon puuttuminen, jatkuvasti uudistuvan ja monimuotoistuvan digitaalisen markkinoinnin kokonaisuuden hallinta, käytettävissä olevien resurssien rajallisuus, opettajan osaamisen ylläpito sekä suuret ryhmäkoot (ks. kuvio 1).

Kartoitustyötä varten tehdyissä haastatteluissa yhtenä keskeisenä teemana nousi digitaalisen markkinoinnin työkalujen konkreettisen harjoittelun haasteellisuus opetustilanteissa. Tähän linkittyi läheisesti analytiikkatiedon ja aitojen sosiaalisen median kanavien käyttäjien reaktioiden puuttuminen ja toiminta. Eräs haastatelluista kuvasi haastetta osuvasti:

”Ongelmahan on se, että [opetustilanteessa] tilanne on kuin olisit autokoulussa, jossa pääsee autoon istumaan ja kääntelemään rattia, mutta auto ei liiku minnekään”.

Syiden ja seurausten tarkastelu esimerkiksi maksetun [digi]mainonnan harjoittelussa on hyvin haastavaa analytiikkatiedon puutteesta johtuen. Tämän asiayhteyden ymmärtäminen on kuitenkin keskeistä, jotta opiskelijat oppivat tekemään vaikuttavaa mainontaa, joka perustuu mitattuun dataan. Myös maksetun mainonnan konkreettinen harjoitteleminen opetustilanteissa oli osoittautunut melko haastavaksi. Eräs opettaja kertoi harjoitelleensa opiskelijaryhmän kanssa maksetun mainonnan tekemistä some-kanaviin. Opiskelijoiden tilien kautta toteutettuna nämä mainonnan kokeilut olivat kuitenkin tulleet nopeasti päätökseen, kun harjoituksessa käytetyt tilit oli suljettu käytetyissä sosiaalisen median palveluissa.

Eurooppalaisessa tutkimusaineistossa tuli esiin näkökulma, että opetuskäytössä käytettävien markkinointisovellusten tulisi olla kustannuksiltaan sellaisia, jotta kaikkien opiskelijoiden olisi mahdollisuus osallistua opetukseen, opiskelijan henkilökohtaisista (rahallisista) resursseista riippumatta. Eli esimerkiksi digitaalisen markkinoinnin maksetun mainonnan harjoittelemisessa opetuskokonaisuus tulisi rakentaa niin, että kaikkien olisi yhdenvertaisesti mahdollista osallistua harjoitteiden tekemiseen. Näin jokaiselle opetukseen osallistuvalle voitaisiin taata yhdenvertaiset lähtökohdat digitaalisen markkinoinnin harjoittelemiseen. Hiljattain julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa yhtenä ratkaisumallina aidossa toimintaympäristössä toteutettavien projektien rahoittamiselle oli esitetty sponsoreiden käyttöä. Tässä mallissa digitaalisen mainonnan harjoittelusta aiheutuneet kulut tulisivat katetuksi esimerkiksi jonkun paikallisen yrityksen toimesta. (Rohm, Stefl & Ward 2021). Näin opetustilanteissa voitaisiin aidosti toteuttaa esimerkiksi mainoskampanjoita sosiaalisen median kanavissa laajamittaisemmin ja näiden kokeiluiden myötä syntyisi myös analytiikkadataa. Niin ikään, opiskelijat pääsisivät tarkastelemaan aidossa tilanteessa syntyneitä kuluttajien reagointeja.

Jotta korkeakoulut voivat jatkossakin tarjota opiskelijoille ajantasaista opetussisältöä, edellyttää se riittävien ajallisten ja taloudellisten resurssien suuntaamista opetushenkilöstön digitaalisen markkinoinnin osaamisen ylläpitoon. Isobritannialaisesta haastatteluaineistosta oli huomattavissa, miten siellä oli panostettu opettajien jatkuvan osaamisen ylläpitoon niin taloudellisesti kuin ajallisestikin. Eri korkeakoulujen välillä oli myös eroavaisuuksia näissä käytänteissä. Osassa suomalaisista haastatelluista korkeakouluista erilaisten hankkeiden mahdollistama rahoitus oli tuonut uusia mahdollisuuksia digitaalisen markkinoinnin opetuksen sisältöjen kehittämiselle ja opettajan osaamisen ajantasaistamiselle. Hankerahoituksen merkitys osaamisen kehitystyön tukena nähtiinkin tärkeänä. Hankerahoituksella oli myös tuotettu erilaisia digitaalisen markkinoinnin materiaaleja.

Digimarkkinoinnin parissa työskentelevät tietävät kantapään kautta, miten kovalla nopeudella erilaiset digimarkkinoinnin työkalut kehittyvät. Tämän asian nostivat esiin myös haastatteluun osallistuneet opettajat. Muutosnopeudesta ja digitaalisen markkinoinnin moniulotteisuudesta johtuen, digimarkkinoinnin opettajalta saatetaan edellyttää, että hän olisi digitaalisen markkinoinnin kokonaisuuden taitava generalisti. Haastatellut toivat tässä yhteydessä esiin vertailukohdan yritysmaailmasta, jossa digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueiden syväosaaminen jakautuu usein eri henkilöiden kesken. Opettajat mainitsivat myös esimerkkejä konkreettisista tavoista, joilla he pitävät huolta osaamisen ylläpidosta. Näitä osaamisen ylläpitoon liittyviä hyviä käytänteitä olivat esimerkiksi oman verkkokaupan pyörittäminen, sivutoimisena yrittäjänä toimiminen, job shadowing-toiminta sekä työkierrot ja -vapaat. Eri oppilaitosten välillä oli kuitenkin paljon eroavuuksia siinä, kuinka monipuolisesti nämä keinot olivat opettajien käytettävissä.

Yritysvierailijat ja tiivis yhteys yrityselämän kanssa nähtiin hyvänä käytäntönä, joka myös mahdollisti tiettyyn aihepiiriin syvällisemmän sukelluksen. Opettajat kertoivat kutsuvansa opintojaksoille omista verkostoistaan eri alueiden digimarkkinoinnin asiantuntijoita, joiden nähtiin tuovan ajantasaista tietoa yksittäisistä osa-alueista. Eräs haastatelluista kertoi, että korona-aikana moni digimarkkinoinnin asiantuntija oli ollut aiempaa helpommin saavutettavissa ja myös vierailuluentojen järjestäminen oli ollut helpommin sovitettavissa asiantuntijoiden aikatauluihin. Näiden verkkovierailujen tallentamisen oli myös koettu käyvän aiempaa näppärämmin. Yksi haastatelluista kertoi, että on koostanut vierailuluennoista oman tietopankin, josta löytyy monipuolisesti eri osa-alueen asiantuntijoiden puheenvuoroja digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueilta. Opettajien monipuoliset verkostot yrityselämään korostuivatkin haastateltujen puheenvuoroissa monessa kohtaa ajantasaisesta tiedosta puhuttaessa.

Viimeisenä digimarkkinoinnin opettamiseen liittyvänä haasteena, mainittiin suuret ryhmäkoot, jotka tuovat oman lisämausteensa digitaalisen markkinoinnin opettamiseen. Suurilla ryhmäkoilla koettiin olevan merkitystä esimerkiksi valittaessa digitaalisen markkinoinnin opetuksessa käytettäviä opetusmenetelmiä. Isot ryhmäkoot asettavat haasteita esimerkiksi siinä, miten yksittäistä opiskelijaa on mahdollista tukea tehtävien teossa ja millaisen materiaalin avulla sisältöjä on mahdollista opettaa yhdellä kertaa isommalle joukolle. Myös tehtävien tarkastamisen näkökulma nousi esiin. Haastatellut korostivat tehtäviin liitetyn vertaispalautteen ja -arvioinnin merkitystä etenkin isojen ryhmien kohdalla. Opetusmenetelminä ja toteutustapoina suurille ryhmille kerrottiin käytettävän muun muassa aiheeseen johdattelevia videoita, kolmansien osapuolten, kuten HubSpotin ja Googlen Digital Garagen materiaaleja sekä erilaisia kaupallisia sertifikaatteja.

Digitaalisen markkinoinnin opettajat ovat moninaisten mahdollisuuksien ja haasteiden äärellä pyrkiessään tarjoamaan käytännönläheistä digimarkkinoinnin opetusta ajantasaista tietoa janoaville opiskelijoille. Miltä digimarkkinoinnin open arki sinusta kuulostaa? Tunnetko vahvaa samaistumisen tunnetta? Tai herääkö sinulla ideoita, miten näitä haasteita voitaisiin lähteä ratkomaan?

Kirjoittaja: Päivi Könönen toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa myynnin ja markkinoinnin opettajana ja asiantuntijana FUDIX-hankkeessa.

FUDIX-projekti uudistaa ja kehittää digimarkkinoinnin opetusta/koulutusta. Projekti kestää 1.3.2021-31.8.2023 välisen ajan ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Projektin kohderyhminä ovat liiketalouden opiskelijat, yhteistyöoppilaitosten opettajat sekä alueen pk-yritykset. FUDIX-verkoston toimijat osallistuvat opetusmallien ja -konseptien yhteiskehittämiseen workshopeissa ja opetuskokeiluissa.

Lisätietoja projektista: www.jamk.fi/fi/projekti/fudix-future-digiexperts

Lähteet

Cowley, S., Humphrey W. & Muñoz C. (2021). Industry Certifications in Digital Marketing and Media Education: An Examination of Perceptions and Use Among Educators. Journal of Marketing Education 43(2) 189–203. https://doi.org/10.1177/027347532094857

Rohm, A., Stefl, M. & Ward, N. (2021). Future Proof and Real-World Ready: The Role of Live Project-Based Learning in Students’ Skill Development. Journal of Marketing Education Vol. 43(2) 204-215. https://doi.org/10.1177/02734753211001409