Menestyminen rakennetaan verkostoissa

Yritys ei pärjää yksin ja muutokset toimintaympäristössä ovat sekä nopeita että jatkuvia. Yrityksen liiketoimintaa harjoitetaan osana ekosysteemiä ja liiketoimintaverkostoja. Yritysten välisissä suhteissa luodaan kilpailukykyä yhdessä. Möller, Nenonen ja Storbacka (2020) selkeyttävät tätä maailmaa osuvasti juuri julkaistussa artikkelissa ”Networks, ecosystems, fields, market systems? Making sense of the business environment”.

Liiketoimintaympäristö on monimutkainen, kerroksellinen, monitasoinen, muuntuva ja sisältää paljon keskinäisiä riippuvaisuuksia. Ison
kuvan ymmärrys korostuu; on hyvä jatkuvasti skannata laajalla linssillä, mitä ympärillämme tapahtuu – koko liiketoimintaympäristössä. Vaihtoehtoisia skenaarioita on viisasta luoda; mikä on tulevaisuudessa meidän roolimme ekosysteemissä ja miten me siinä roolissa teemme kannattavaa liiketoimintaa. Heikkojen signaalien havaitseminen korostuu, kun rakennamme osuvia skenaarioita.

Kun ymmärrämme mitä ympärillä tapahtuu, voimme paremmin tehdä tietoisia päätöksiä, miten olemme mukana. Pyrimmekö sopeutumaan liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, pyrimmekö muokkaamaan niitä vai lähdemmekö tukemaan jonkun muun pyrkimyksiä muokata liiketoimintaympäristöä. Jos valitsemme sopeutumisen, ketterät rakenteet ja prosessit ovat tärkeitä, jotta voimme sopeutua riittävän nopeasti ja pärjätä kilpailussa.

Menestyvät yritykset hahmottavat ekosysteemit ja liiketoimintaverkostot. He löytävät oman paikkansa ekosysteemissä ja toimivat viisaasti osana isompaa kokonaisuutta. Käytännön arjessa tämä tarkoittaa valintoja; kenen kanssa tehdään yhteistyötä ja mistä syntyy kilpailuetu meille ja meidän liiketoimintaverkostolle tässä ekosysteemissä.

Miten tämä muuttaa johtamista ja työn tekemistä? On tärkeää ruokkia ajattelua, joka korostaa prosesseja ja tekemistä staattisen lopputuloksen sijaan. Esimerkiksi korostetaan strategian kehittämistä lopullisen staattisen strategiapaperin sijaan. Tavoitteena on lisätä kaikkien työntekijöiden strategista ajattelua, mikä on pitkässä juoksussa tärkeämpää kuin yksittäinen strategia tietyssä ajan hetkessä. Toisena esimerkkinä; korostetaan innovaatioprosessia yksittäisen innovaation sijaan. Näin yksilön ajattelu ja organisaatiokulttuuri kehittyy jatkuvan kehittämisen ja innovoinnin suuntaan.

Liiketoimintaympäristö muuttuu. Tarvitaan jatkuvaa oppimista ja ketterää organisaatiota. Liiketoiminnassa kannattaa keskittyä strategiseen yhteiskehittämiseen, johon osallistuu enenevässä määrin toimijoita yrityksen ulkopuolelta.

Elisa Oy on hyvä esimerkki organisaatiosta, joka toimii vahvasti ekosysteemissä. Heidän missionsa ”Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus” kertoo isosta kuvasta. Liiketoimintaympäristö on kompleksinen ja nopeassa liikkeessä. Heillä on otettu tosissaan jatkuva oppiminen ja se on tuotu johdetusti osaksi jokaisen arkea. Uusiutuminen on yksi Elisan viidestä arvosta. Uusiutuminen on sanoitettu; ”Meillä on into uuden oppimiseen ja jatkuvaan parantamiseen”, ”Opimme virheistä ja onnistumisista” ja ”Etsimme rohkeasti uusia toimintamalleja ja haastamme uskomuksia.”

”Jatkuva oppiminen onnistumisten ja virheiden kautta on laadun parantamista parhaimmillaan. Kun opit työstetään kokeilujen kautta uusiksi toimintatavoiksi, muutos tuntuu arjessa ja näkyy asiakkaalle asti. Päivittäinen oppiminen pitää niin yritykset kuin yksilötkin kilpailukykyisinä työelämän muutoksessa.” (Elina Laveran, Elisan erinomaisuuden ja laadun kehittämisen käytännöistä vastaava johtaja, Talouselämä 30.10.2019)

Yhteistyö luo kilpailukykyä

Näin lokakuussa 2020 elämme varsin mielenkiintoisia aikoja niin liiketoiminnallisesta kuin kansantaloudellisesta näkökulmasta. Covid-19 viruksen kärjistämä globaalin talouden tilanne on heijastunut vahvasti mm. teollisuuden yritysten tilauskantoihin (Teollisuuden uudet tilaukset 2020.) lisäten ilmoituksia työvoiman vähennyksistä tai toimipisteiden sulkemisista. Usein, kuten mm. Kaipolan tehtaan sulkemisen yhteydessä, esille nousee termi kilpailukyky ja sen heikkeneminen. Mistä on kysymys?

Kilpailukyky on aihe, jota taloustieteilijät ovat tutkineet vuosikausia. Kilpailukyky koskettaa jokaista liiketoiminnallista yritystä ja julkisen sektorin toimijaa, ainakin jollain tavoin. Kilpailukykyyn vaikuttavat lukuisat tekijät niin organisaatioiden sisältä kuin ulkopuolisesta liiketoimintaympäristöstä. Näistä tekijöistä vain osa on organisaatioiden välittömän vaikutuspiirin alaisia.

Yhteistyö on tekijä, johon organisaatiot voivat itse vaikuttaa. Maailmassa, jossa yksikään yritys ei pärjää yksin, yhteistyön tekemisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa organisaatioiden kykyyn menestyä kilpailussa. Tilanteessa, jossa globaalit arvoverkostot kilpailevat toisiaan vastaan, jokaisen yhteistyösuhteen merkitys kasvaa. Yhteistyön laadulla ja määrällä on suora vaikutus yhteistyöstä syntyvään arvoon, joka vaikuttaa loppuasiakkaan kokemukseen tuotteesta tai palvelusta.

Organisaatioiden tekemä yhteistyö perustuu arvojen vaihdantaan, ns. panos-tuotos suhteeseen. Kun yritys tekee yhteistyötä, siihen investoidun resurssin tulisi aina tuottaa enemmän kuin siihen sijoitettu panos suuruudeltaan on. Yksinkertaistettuna, tällä tavoin ajateltuna yhteistyö tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle.

Otetaan esimerkki hankintojen maailmasta. Toimittajasuhteet ovat hankinnalta investointi minimissään ajan muodossa. Investoidun ajan taustalla on usein tavoite paremmasta kustannusten tai riskien hallinnasta, tai kasvanut lisäarvo verrattuna aiempaan. Mitä parempaa yhteistyö on, sitä enemmän edellä mainittuihin asioihin voidaan yhteistyössä vaikuttaa. Mitä laajemman verkoston tai ekosysteemin kanssa yhteistyötä voidaan tehdä, sitä kattavammat hyödyt tulevat olemaan.

Mutta, yhteistyö varsinkin tiukkoina aikoina herättää kysymyksiä. Kenen kanssa meidän tulisi yhteistyötä tehdä? Saisimmeko eniten kilpailuetua siitä, että olisimme syvässä yhteistyössä alansa parhaiden kanssa yhdessä molempia kehittäen ja innovoiden? Mikä etu meille tulisi olemaan sillä, että auttaisimme kumppaneitamme kehittymään yhä paremmaksi? Saisimmeko liiketoiminnallemme etua, mikäli olisimme tiiviissä yhteistyössä juuri niiden kanssa, jotka tunnistavat markkinoiden hiljaiset signaalit parhaiten?

Me uskomme, että monitasoisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä tehtävä yhteistyö on juuri se, mikä auttaa meitä selviämään yhdessä hankalistakin ajoista ja luo meille yhä parempaa kykyä menestyä globaalissa kilpailussa myös tulevina, parempina aikoina.

Kirjoittajat:
Sanna Nieminen ja Jukka Eerola

Mielenkiintoista uutta luettavaa:
Ecosystem Handbook. Sari Kola, Ulla Koivukoski, Laura Koponen, Markku Heino. Alma Talent 2020.
”Networks, Ecosystems, Fields, Market Systems? Making Sense of the Business Environment.” Möller, Kristian, Suvi Nenonen, ja Kaj Storbacka. Industrial Marketing Management 90 (2020): 380-399.

JAMKin koulutusta:
Verkostojohtamisen YAMK, Hankintaosaaja, yrityskohtaiset koulutukset