Tilastot kertovat, ihmiset tulkitsevat

Gallup- ja äänestystulos-graafit ovat tuttua tavaraa median seuraajalle presidentinvaalien aikaan.  Mittaamisen meininki on kova myös säästöpaineiden ikeessä kärvistelevillä oppilaitoksilla. Vaikuttavuus pitää todentaa. Kuinka korkea on korkeakoulu, entäpä korkeakoulukirjasto? Otetaanko kohteesta sisä- vai ulkomitta – ovatko ne oikeassa suhteessa toisiinsa?

Kirjasto kerää vuosittain tilastotietoa toiminnastaan. Tieto tallennetaan Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaan, josta se on avoimesti kaikkien katseltavissa. Tietokannassa on asiaa kirjastojen kokoelmista, asiakasmääristä, aineistojen käytöstä, tiloista ja aukioloajoista sekä taloudesta ja henkilökunnasta.  Palvelusta voi katsoa eri lukujen aikasarjoja ja tehdä vertailuja toisiin kirjastoihin.  Edellisen vuoden tilastotiedot tulevat näkyville tietokantaan yleensä toukokuun alussa. Yleisillä kirjastoilla on oma tilastotietokantansa.

Käsittelen kevättalvella JAMKin kirjastonjohtajana muutamassa blogijutussa kirjaston käyttöön liittyviä asioita. Miltä toimintamme vaikuttaa tilastokäppyröiden valossa?

Käyttömääristä – mikä muuttui muutosten vuotena 2011?

JAMKin kirjastossa tapahtui pienempien muutosten ohella kaksi isoa asiaa viime vuonna. Soten kirjasto lopetti toimintansa Kyllönmäellä ja sulautui Pääkampuksen kirjastoon Rajakadulla. Pitkäkadun kirjasto muutti parakeista remontoituihin tiloihin ja aloitti syksyllä Suomalaisen musiikkikampuksen kirjastona.

Kirjaston käyttömäärät ovat oleellisimpia mittareita, joita pitää seurata, kun katsotaan, mihin suuntaan kirjaston toiminta kehittyy.  Käyttöä voidaan mitata monella tavalla. Seuraavaksi tarkastelen kirjaston käyttöä lainausmäärien kautta. Muita käytön mittareita ovat käynnit kirjaston tiloissa – eiväthän toki kaikki lainaa aineistoa  – osa tulee käyttämään tietokoneita, lukemaan tenttikirjoja ja lehtiä, tekemään ryhmätöitä, kuuntelemaan musiikkia, kysymään  apua tiedonhakuun, rauhoittumaan. Kirjastoon, hengen kuntosaliin on monella asiaa.  Näitä käyntejä lasketaan ovien hälytysporteissa olevilla laskureilla. Muuta kirjaston käyttöä on myös tiedonhankinnan opetus ja ohjaus, niistä tehdään omat tilastonsa. Verkkomaailma on oma kirjaston käytön ja myös tilastoinnin alueensa. Google Analytics kertoo käynnit sivustossamme.  E-aineistojen latausluvut antavat meille tärkeää tietoa, kun mietimme, mitä aineistotilauksia jatkamme tuleville vuosille.  Myös kirjaston palveluihin liittyvän sosiaalisen median käyttö on kirjaston käyttöä.

Oheinen kaavio kertoo kirjaston toimipisteiden lainausmäärät syyslukukausina 1.8. – 31.12. vuosina 2009, 2010 ja 2011. Lukuihin ei ole laskettu lainojen uusintoja – niistä suurimman osan asiakkaat tekevät itse Janet-kirjastotietokannan sivuilla.

Koko JAMKin kirjaston lainamäärät ovat pysyneet kolmen syksyn aikana samalla tasolla:

Uusjakoa lainamäärissä on tapahtunut toimipisteiden välillä. Soten kirjaston asiakkaista suurin osa on luonnollisesti siirtynyt Pääkampuksen kirjaston käyttäjiksi. Rajakadulla ovat lainamäärät lisääntyneet liki kaksinkertaisiksi. Hämmästyttävää on, että kirjaston lähtö Kyllönmäeltä, jossa se palveli lähikirjastona myös toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, aktiivisia kirjaston asiakkaita, ei näy lainausmäärissä – pienempi porukka on innostunut lainaamaan kirjoja entistä enemmän.

Pienempää muutosta on tapahtunut toimipisteistä Musiikkikampuksen kirjastossa. Lainausmäärien kasvu selittyy sillä, että yhteiskirjastolla on yhä enemmän yliopiston ja ammattiopiston käyttäjiä. Lutakon lainausmäärien nousun takana on rakennustekniikan koulutusohjelman siirtyminen vuoden 2011 alussa Pääkampukselta Lutakkoon.

Kaavio kertoo myös toimipisteiden keskinäisistä kokoeroista. Toki pitää muistaa, kuten aikaisemmin mainitsin, että kirjaston käyttö on myös muutakin kuin lainaamista.

Ilahduttavaa on lainausautomaattien aktiivinen ja kasvava käyttö toimipisteissä. Musiikin kirjasto sai myös syksyllä lainausautomaatit käyttöönsä. Itsepalvelun mahdollisuus jouhevoittaa asiakaspalvelua, purkaa jonoja asiakaspalvelupisteessä ja antaa aikaa henkilökohtaisemmalle palvelulle. Automaattien käytön kasvua ei pidä tulkita niin, että henkilökuntaa tarvittaisiin vähemmän. Palautettu aineisto löytää edelleen kirjastoammattilaisen käsityönä paikkansa lukusalin hyllyistä oikealta paikaltaan. Aineiston kuvailu tietokantaan, verkkopalveluiden ylläpito ja kehittäminen sekä tiedonhankinnan opetus ja ohjaus ovat töitä, jotka eivät roboteilta onnistu.

Kysyttävää, kommentteja?

Risto Heikkinen, kirjastonjohtaja

Kiiitokset tilastoista ja kommenteista kirjastonhoitaja Kirsi Laasasenaholle ja informaatikko Riitta Ruuskalle.