Tasaraitaa ja tarralappuja
Oletko huomannut JAMKin kirjastossa sellaisen uuden tasaraitapaitaisen tyypin? Juu, se olen minä, kirjastoharjoittelija Heini. Olet ehkä nähnyt minut mukana tiedonhankinnan opetuksissa tai lukenut kommenttejani tiedonhankinnan verkkokurssilla, tai ehkä olet nähnyt minut asiakaspalvelussa ja kirjaston hyllyjen välissä. Lisäksi olen takahuoneissa tehnyt muun muassa terveysalan kirjojen luokkamuutoksia ykl:stä udk:hon, mihin on yhtenä työvaiheena kuulunut uusien signumtarrojen liimaamista kirjoihin, mihin otsikon tarralaputkin viittaavat.
Harjoitteluni alkoi tammikuussa ja päättyy nyt huhtikuussa. Hauskaa on ollut ja ikävä tulee kaikkia kirjastolaisia ja kirjaston asiakkaita. Ihan ensimmäisenä haluan kiittää asiakkaita kärsivällisyydestä. Olette olleet aivan upean myötämielisiä ja kannustavia harjoitteluani kohtaan. Lämmin kiitos myös kirjaston henkilökunnan ihanille ihmisille ohjauksesta ja opastuksesta. Ansiostanne harjoitteluni oli todella mukava kokemus.
Harjoitteluni aikana asiakkaita neuvoessani huomasin, että ”kirjastogeometrialle ja -matematiikalle” olisi tilausta, joten tässäpä näitä…
Geometriasta: kirjasto siis koostuu pääsalista, näyttämöstä, parvesta, Facta-salista ja Scripta-salista. Ensimmäisiä kertoja kirjastoa käyttävälle kirjaston geometria ja tilojen nimitykset ovat hämmentäviä. Pääsali siis on sali, jossa sijaitsee kirjaston pääsisäänkäynti ja asiakaspalvelutiski. Näyttämö puolestaan… oletteko huomanneet korokkeen pääsalin perällä? Kyseinen koroke siis on nimitykseltään ja entisen elämänsä käyttötarkoitukseltaan näyttämö. Näyttämöltä puolestaan nousevat portaat ylös ja johtavat parvelle. Itse pääsali sen sijaan kapenee salin perällä käytäväksi ja leventyy jälleen uudeksi saliksi, jota nimitetään Factaksi. Factan perältä laskeutuu muutama porras alas kirjaston G-siiven puoleiselle uloskäynnille sekä kirjaston viimeiseen saliin, jota nimitetään Scriptaksi.
No sitten siitä kirjastomatematiikasta: JAMKin kirjasto käyttää UDK-luokitusta. UDK-luokituksen puitteissa JAMKin kirjakokoelma luikertaa numerojärjestyksessä matona pääsalista alkaen näyttämön ja Factan kautta aina Scriptan kyrjahyllyihin asti. Numerojärjestys kuitenkin muodostuu hyllyluokkien ensimmäisistä numeroista 0-9. Eli jos etsit hyllyluokkaa 615.3 (toimintaterapia), etsit ensin numeron kuusi. Seuraavaksi kirjamato järjestyy toisen numeron mukaan, siis kuutosnumeron alla kirjat järjestäytyvät taas 0-9 mukaiseen numerojärjestykseen. Sama logiikka koskee kolmatta numeroa sekä pisteen perässä olevaa numeroa. Jos avaan asiaa vielä yhdellä esimerkillä, niin luokka 159 on siis kirjastomatematiikassa pienempi numero kuin 37, koska luokissa ensimmäiset numerot (tässä tapauksessa 1 ja 3) ovat määrääviä. Kirjastomatematiikka on yksinkertaista matematiikka, kun vain tietää periaatteen.
On vielä yksi seikka, josta en malta olla mainitsematta: asiasanat. Tiedonhaussa käytetään asiasanoja, jotka ovat sanoja kontrolloidusta sanastosta. Kun kirjastotädit ja -sedät kuvailevat kirjojen ja muiden aineistojen sisältöä tietokantoihin, esimerkiksi kirjaston omaan Janet:iin, he käyttävät kuvailuun asiasanoja sanastosta. Tästä syystä tieto kannattaa myös hakea käyttämällä näitä samoja sanoja siitä samasta sanastosta. Myös katkaisumerkin käyttöä kannattaa suosia. Tietokoneet ovat aika vaativia, ilmaisut pitää olla just eikä melkein tai kone tarjoo eioota. Yleinen Suomalainen Asiasanasto YSA (linkki esim. Nelli-portaalissa) on kaikkien kirjastolaisten ja kirjaston asiakkaiden hyvä ystävä täällä kotomaan tietokannoissa.
Aurinkoista ja onnellista kevättä kaikille!
Kirjastoharjoittelija Heini