Oppimista ja luovuutta edistäviä kirjastotiloja etsimässä

Fellmannia
Harmautta jatkui Lahteen saakka, kunnes astuimme ulos bussista ja selvitimme tiemme läpi pyöröovien oppimiskeskus Fellmannian rakennukseen. Sisällä oli kevät! Joka puolella oli vaaleaa. Vaaleanvihreitä lehtikuvioita, kirkkaanvihreitä rappusia ja keltaisia tipusia. Heti alkoi hymyilyttämään.

Opiskelijoiden kädenjälki näkyy Fellmanniassa kaikkialla, niin kalusteissa kuin taideteoksissakin. Opiskelijat on huomioitu myös tilankäytön suunnittelussa. Erillisiä ryhmätyötiloja on runsaasti, samoin mukavia tuoleja ja yleensäkin vain tilaa kokoontua ja työskennellä. Fellmannia edustaa myös viimeisintä tekniikkaa. Ipadejä oli kaikkialla ja niitä oli hyödynnetty luovasti. Yhtä kirjastontätiä miellytti erityisesti kirjaston palautus-automaatin söpöys.

Kirjaston, niin kuin koko oppimiskeskuksen tiloissa vallitsi hyvin salliva ilmapiiri ruokien ja juomien suhteen. Tilat pysyivät siisteinä toimivilla ja lajittelevilla jäteastioilla.

Erityisesti fanitamme: kaarevia kirjahyllyjä, jätteiden lajittelua, tekniikan hyödyntämistä, lounasta
Pesänrakentajina ihmettelemme: kirjastotyöntekijöiden henkilökohtaisten työpisteiden puuttumista.

Kaisa-talo
Helsingin yliopiston pääkirjastoon, Kaisa-taloon astuessamme koimme erilaisia reaktioita. Yhteinen nimittäjä niille kuitenkin oli, että ne olivat väkeviä. ”VAU” oli huudahdus joka tuli spontaanisti melkein jokaisen retkeläisen suusta. Kaisa-talo on visuaalisesti ja esteettisesti elämys, ympäristö joka varmasti ruokkii luovuutta. Tosin ainakin yksi meistä luuli sisääntulon perusteella tulleensa museoon ja asiakaspalvelua narikaksi.

Toisesta kerroksesta ylöspäin löytyivät opiskelijat. Heitä oli kaikkialla ja paljon. Epäsuomalaiseen tapaan jokaisella istuimella istui joku, melkein hihakontaktissa tuntemattoman vierustoverinsa kanssa. Kaikki eivät tyytyneet vain istumaan, vaan design penkkejä ja tuoleja käytettiin myös luovemmissa asennoissa. Vaikka paikka oli täpötäysi, oli siellä erittäin hiljaista. Me, lauma kirjastontätejä (jotka yleensä osaamme olla hiljaa kirjastossa), saimme osaksemme pahastuneita mulkaisuja, kun jonomuodostelmassa hiivimme ohi.

Erityisesti fanitamme: design tuoleja, näkymiä, jätteiden lajittelua
Ihmettelemme: vanhoja eripari kirjahyllyjä

Takaisin Jyväskylään
Paluumatka tapahtui sateen säestämänä. Itse kukin olimme saaneet kokea mitä uusi ajattelu kirjastotiloissa voisi olla ja oman kirjastomme anti opiskelijoille tuntui päivän tapahtumien jälkeen vaatimattomalta. Lainaus- ja palautusautomaattimme alkoivat vaikuttaa DDR:n aikaisilta harmailta hirviöiltä, puhumattakaan ”Ei ruokia tai juomia kirjastoon” kylteistämme. Myös kovat ja suorassa istuttavat tuolimme kalpenivat niin kovin design tuolien rinnalla. Ne kun eivät tue läheskään niin montaa asentoa kuin nuo Fellmannian tai Kaisa-talon ihanat tuolit.

Kiitämme: Jyväskylän kirjastojen asiakaspalvelutyöryhmää hyvistä matkakohteista ja antoisasta reissusta.
Lupaamme: että hyödynnämme saamiamme kokemuksia ja ajatuksia myös JAMK kirjastossa.

JAMK kirjaston reissaajat
Annukka Helanterä, Kirsi Laasasenaho, Susanna Niemilahti-Könkkölä, Anne Pajunen, Katja Pihkasalo ja Eeva Tuukkanen

Helsingin yliopiston pääkirjaston, Kaisa-talon esittelyvideo
Fellmannian esittelyvideo