Uutta syvyyttä kansainvälistymiseen

Suomi on pieni maa. Pienet maat ovat pikkutekijöitä globaalissa taloudessa. Globaalissa taloudessa pienten toimijoiden menestyminen edellyttää vahvaa osaamista ja kilpailukykyä. Kansainvälisyysosaaminen on oleellinen osa molempia. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut ovat osavastuussa opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen rakentumisesta ja vahvistamisesta. Korkeakouluilla on lisäksi erinomaiset mahdollisuudet, jopa velvollisuus, edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Näin myös JAMKilla. Blogini taustoittaa JAMKin strategiatyötä kansainvälistymisen näkökulmasta. Pohdintani fokusoituu suomalaisten korkeakoulujen, ja erityisesti JAMKin, kansainvälistymisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Molempia riittää nyt ja tulevaisuudessa. Huoli Suomen taloudesta ja tulevan hallituksen vaikeista päätöksistä heijastuu vääjäämättä ajatuksissani.

Miten JAMKilla menee tänään? Kansainvälisyys on ja on ollut strategiamme ytimessä. JAMKin tulevaisuuskuva 2020 täsmentää kansainvälistymisen tavoitteita. Näytöt etenemisestä ovat vahvoja tutkinto-ohjelmien akkreditoinneissa (EPAS ja EUR-ACE) sekä opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudessa. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä koulutusviennin osalta olemme edistyneet. Kansainvälinen partneriverkostomme on kattava, mutta osa verkoston potentiaalista jää yhä hyödyntämättä. Kansainvälisiä opiskelijoita on paljon, kansainvälistä henkilöstöä suhteellisen vähän. Vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut jatkuvasti, vaikka pohjoinen maamme ei kuulu opiskelijoiden top 10-listoille. Maakunnan pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisessä riittää tehtävää ja lisänäyttöjä tarvitaan. Ammattikorkeakoulujen keskinäisessä vertailuissa JAMK pärjää hyvin ja laatumme on läpäissyt kaikki kansainväliset katselmukset. Siihen ei moni pysty.

Tässä ja nyt on siis kaikki hyvin? Kyllä ja ei. Globaali koulutuskilpailu kiristyy ja Suomen talouden sopeuttaminen on käynnistymässä. Tuleva hallitusohjelma ja KESU tuovat lisävalaistusta siihen, mitä korkeakouluilta jatkossa odotetaan. Korkeakoulusektorikin joutuu tsemppaamaan eteenpäin niukkenevilla resursseilla. Rakenteellinen kehittäminen on ilmeisen välttämätöntä, sillä kansainvälisten maisteriopiskelijoiden lukukausimaksuilla ei toimintamenoja kateta. Tulevissa päätöksissä yliopistojen ja korkeakoulujen laatu noussee keskiöön. Hyvä niin. OKM:n viimeisimmissä taustaselvityksissä on arvioitu korkeakoulujemme laatua ja toimivuutta. Esimerkiksi Technopolis Groupin arviointiryhmän mukaan suomalainen korkeakoulutus on hyvätasoista, mutta kansainvälistymisessä tarvitaan uusia avauksia ja lisää syvyyttä. Täten siis myös JAMKin pitäisi – liikkuvuuden lisäksi ja sijasta – syventää kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Muiden suositusten, kuten kandidaattitutkintojen lisäämisen, monimuotokoulutuksen, pedagogiikan kehittämisen ja työelämärelevanssin vahvistamisen, osalta JAMK on jo nyt oikeassa suunnassa ja varsin hyvällä tasolla. Kansainvälisten huippuosaajien rekrytointi ei liene ykkösprioriteettimme jatkossakaan.

Mihin JAMK haluaa jatkossa kansainvälistymisen osalta panostaa ja miten profiloitua? Millainen on JAMKin tulevaisuuskuva 2030? Mitä rahoittajamme ja sidosryhmämme meiltä toivovat? Mihin meillä on varaa? Lähtöoletukseni on, että emme ota peruutusaskelia takavasemmalle, vaan vahvistamme mainettamme laadukkaana kansainvälisenä ammattikorkeakouluna. Liian vähään emme saa jatkossakaan tyytyä. Kaikki luotettavat näytöt toimintamme laadusta vahvistavat asemaamme globaalissa ja kansallisessa kilpailussa. Kansainvälistymisen syventäminen ja uudet yhteistyömuodot edellyttävät huolellista pohdintaa, valintojen terävöittämistä, poisvalintoja ja resurssien uudelleensuuntaamista. Kansainvälisen vetovoimaisuuden säilyttäminen ei tule jatkossakaan olemaan helppoa. Tutkimusyhteistyön, maakunnan yritysten elinvoimaisuutta ja kasvua edistävän kansainvälistymisen ja koulutusviennin osalta meillä on eniten tehtävää, toivottavasti myös voitettavaa!

Millaisen JAMKin haluamme 2030 ja mikä on kansainvälisyyden rooli siinä? JAMKin tulevaisuus tehdään nyt. Jamkilaiset ja sidosryhmäkumppanimme, osallistukaa keskusteluun ja ottakaa rohkeasti kantaa!

Asta Wahlgrén
yksikönjohtaja