2.6.2015 | 10:22

Korkeakouluopiskelijat kokevat yrittämisen uravaihtoehtona – ovatko toimemme yrittäjyyden eteen riittäviä?

Olemme luomassa Jamkiin uutta strategiaa, joka perustuu skenaarioon työmarkkinoiden kehityksestä, jossa pienet ja keskisuuret yritykset luovat uudet työpaikat. Uudet pienet yritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä ja kasvun tae. Uusi hallitusohjelmakin syntyi yritysjohtajan, Juha Sipilän, ottein päämäärätietoisesti. Sipilä kokosi ympärilleen joukkueen, joka aloittaa työskentelynsä ”avokonttorissa”, jotta yhteinen suunta ja tavoitteet sekä sitoutuminen ovat kaikkien nähtävissä avoimesti. Tämä on myös viesti siitä, että valtion johto tekee töitä yhdessä eikä ministeriöiden välistä osaoptimointia hyväksytä. Tässä on uudenlaista yrittäjyyslähtöistä toimintakulttuuria, joka vietiin heti käytäntöön.

Nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen aiempaa myönteisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuoden yrityskatsauksen mukaan lähes puolet nuorista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana uravaihtoehtona. Nykyään myös korkeakouluopiskelijat kokevat yrittämisen vaihtoehtona. Korkeakoulut ovat perustaneet yrittäjyyttä tukevia yhteisöjä. Nuoret tunnistavat ettei korkeakoulutuskaan enää takaa työtä palkansaajana. Kynnys yrittäjyyteen on madaltunut. Nuoret kokevat yrittäjyyden houkuttelevaksi, koska he suhtautuvat työntekoon eri tavoin kuin vanhemmat. Työ ei ole heille vain toimeentuloa. (HS 23.2.2015)

Tarvitsemme myös JAMK:iin yrittäjyyslähtöistä toimintakulttuuria, jossa tehdään uudenlaisia asioita, voidaan ajatella uudella tavalla ja testata ennakkoluulottomasti uusia konsepteja. Kaikkia toimintamalleja ei kannata luoda enää itse vaan voimme vahvemmin verkottua alueella toimivien yritysten, yrityskehittäjien ja Jyväskylän kaupunkiseudun kanssa. Tulevaisuuden kasvussa ja uusien työpaikkojen luomisessa on suuri rooli korkeakouluilla. Opiskelijoiden aktivointi ja yrittäjyysintention tunnistaminen sekä uusien mahdollisuuksien tarjoaminen opintopoluilla voi mielekkäästi tapahtua ”yrittäjyyspolkujen” kautta. Käytännön asiakaslähtöisen työn opinnollistaminen, opintojen ohjaus yrittäjyyspoluilla ja yrittäjyyspolkujen integrointi tukintoihin on tarpeen.

Olemme valmentaneet JAMK:iin lähes 40 yritysvalmentajaa. Yritysvalmentajat luovat tulevaisuudessa uudenlaista yrittäjyyskulttuuria valmentamalla opiskelijoita oman liiketoimintaidean tuottamiseen, oman yrityksen perustamiseen ja sen kehittämiseen asti. Näen yritysvalmentajat vahvana yhteisönä, joka pystyy viemään muutokset maaliin ja saamme Keski-Suomeen kasvuun tähtääviä työllistäviä yrityksiä. Suomen Yrittäjät, yrittäjäalumnit, JAMKIn hallitus ja rehtori ovat myös vauhdittaneet meitä tällä tiellä.

Luomme Jyväskylän Yritystehdasta yhteistyössä Jykesin, JY:n, Kuntayhtymän, Suomen Yrityskehitys Oy:n ja Uusyrityskeskuksen kanssa. Käynnistimme juuri “Ideasta kasvuun”-hankeen, jonka rahoitus on noin 1,4 M€. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on aktivoida opiskelijoita ja luoda myös uusia korkeakoulupohjaisia start up-yrityksiä Keski-Suomeen. Aloitamme elokuussa Jamkin yritysvalmentajien ja asiantuntijoiden kanssa tavoitteiden laajemman toiminnallistamisen.

Olemme yhteistyökumppanina ja osatoteuttajana myös Kasvu Openissa (http://www.kasvuopen.fi/), joka on Keski-Suomen Kauppakamarin kasvuyritysvaliokunnan käynnistämä kilpailu ja kehittämisprosessi yrityksille. Kilpailussa etsitään ja sparrataan kasvuun tähtääviä yrityksiä. Verkostossa on mukana satoja “mylläreitä” ja jo lähes 900 yritystä. Myös useita Jamk-lähtöisiä yrityksiä on noussut karsintavaiheiden jälkeen kasvun poluille.

Mietin, miten näitä JAMK:n “yrittäjyyden monialaisen toimintamallin” toteutuksia saisi paremmin vietyä toiminnan tasolla eteen päin ja miten saisimme näkyvyyttä, tietoisuutta ja innostumista aikaiseksi. Paljon on käynnissä ja asiantuntijaorganisaation johtamiseen liittyvät haasteet nousevat päivittäin esille. Koulutuksen rakenteet, tutkinto-ohjelmat ja lukujärjestykset luovat turvallisen tuntuisen hierarkian, johon törmäämme päivittäin.

Korkeakoulupohjainen ja opiskelijalähtöinen yrittäjyys nousee kaikesta huolimatta strategisina valintoina ja toimenpiteinä näkyviin ja meidän kaikkien tietoisuuteen. Mitä sinä aiot tehdä suomalaisten yritysten kasvun ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden eteen?