Miten kiertotaloudella voidaan ehkäistä luontokatoa?

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on strategiassaan sitoutunut edistämään kestävyyttä kaikessa toiminnassaan. Nyt Jamk on mukana rakentamassa kiertotalouden osaamiskeskusta, joka tarjoaa ammattikorkeakoulujen kiertotaloussiirtymää edistäviä palveluita työelämän toimijoille, erityisesti suomalaisille yrityksille. Kiertotalouden avulla voidaan vastata yhteen suurimmista globaaleista uhkakuvista: luontokatoon.

Maailman luonnon monimuotoisuus katoaa ennennäkemättömällä vauhdilla, sillä nykyinen taloutemme perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen ja yhteisten resurssien suruttomaan pilaamiseen. Vuoden 2021 alussa julkaistiin Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review), jossa Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta koosti ansiokkaasti luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin katoamisen aiheuttamia vaikutuksia maailman talouteen. Ihminen ja ihmisen rakentama talous ovat riiippuvaisialuonnon ekosysteemipalveluista, kuten puhtaasta ilmasta, vedestä ja pölyttäjistä. Dasguptanostaa raportissa esiin huolen siitä, että nykyinen keskeinen talouden mittari eli bruttokansantuote (BKT) ohittaa ympäristölle ja luonnolle aiheutetun haitan, vaikka Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) mukaan yli puolet maailman BKT:stä perustuu luonnon tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Miten luontokatoa sitten voitaisiin ehkäistä?

Yksi varteenotettava keino ehkäistä ja vähentää luontokatoa on edistää luonnonvarojen järkevämpää ja kestävämpää käyttöä eli siirtyä kohti kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoitteena on vähentää erityisesti uusien neitseellisten uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöönottoa sekä käyttää tuotettuja uusiutuvia luonnonvaroja järkevästi. Se on uudenlainen talousmalli, jossa jo tuotettuja tuotteita ja käyttöönotettuja materiaaleja käytetään mahdollisimman pitkään ja niitä hyödynnetään mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteissa.

Ellen MacArthur Foundation on vuosia edistänyt kiertotaloutta eri tavoin. Se julkaisi vuonna 2021 selvityksen (The Nature Imperative: How the circular economy tackles biodiversity loss) siitä, miten luontokato voitaisiin pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Selvityksen mukaan maakäyttö (kuten viljely, rakentaminen, likaantuminen) on muuttanut luonnontilaisesta merkittävistä jopa 77 % maaekosysteemeistä ja jopa 87 % merialueista. Muovijäte saastuttaa meriä ja erilaisia ihmiselle ja muulle luonnolle haitallisia tai vaarallisia aineita pääsee luontoon. Ihminen siirtää tarkoituksella ja tahattomasti vieraslajeja ympäristöön ja haittaa siten luonnon ekosysteemien toimintaa. Nykyisin käytössä oleva talousmalli aiheuttaa kestämättömiä muutoksia luontoon.

Ellen MacArthur Foundationin mukaan kiertotalous voi ehkäistä talouden luonnolle aiheuttamaan haittaa vähentämällä jätteiden aiheuttamaan ympäristön likaantumista ja saastumista. Suunnittelemalla tuotteet ja tuotanto entistä paremmin, voidaan vähentää tarpeetonta muovinkäyttöä ja suunnitella uudelleen muovipohjaisia tuotteita. Käytöstä poistettuja tuotteita voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai ottaa materiaalista ravinteita talteen ja kiertoon. Tällöin voidaan vähentää syntyvän jätteen määrää sekä vähentää käytöstä poistettujen tuotteiden aiheuttamaa saastumista. Lisäksi kiertotaloudessa kierrätetään tuotteita ja materiaaleja ja siten vähennetään painetta ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja. Ellen MacArthur Foundation nostaa esiin myös luonnon monimuotoisuuden palauttamisen ja monimuotoisuuden mahdollistamisen tuotannossa. Mielestäni kiertotalouteen siirtymässä tulisi myös panostaa vahvasti valmistusprosessien ja kierrätysprosessien kehittämiseen sellaisiksi, että ne itsessään aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja vähentäisivät niin saastumista kuin uusien raaka-aineiden käyttöönoton tarvetta. Ellen MacArthur Foundationin mukaan luonnonvarojen käyttö aiheuttaa yli 90 % luontokadosta ja vesistöihin liittyvästä kuormasta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt jo vuosia työtä sen eteen, että käyttäisimme järkevämmin ja kestävämmin luonnonvaroja. Tämän vuoden toukokuussa Sitra julkaisi selvityksen (Tacling root causes – Halting biodiversity through the circular), jossa verrattiin kahta erilaista globaalia talousskenaariota eli kiertotalousskenaariota ja sellaista skenaariota, jossa tuotanto- ja kulutustavat säilyisivät ennallaan vuoteen 2050 asti.  Selvitys keskittyi erityisesti neljään talouden sektoriin, joiden tiedetään aiheuttavan erityisesti maanpäällisen luonnon luontokatoa. Sen mukaan globaalilla tasolla kiertotalous mahdollistaa erityisen vaikuttavat muutokset ruoka- ja maataloussektorilla, kun lisätään vaihtoehtoisten proteiinien käyttöä, vähennetään ruokahävikkiä ja uudistetaan viljelymenetelmiä. Ruoka- ja maataloussektorilla kiertotalous voisi vapauttaa jopa 640 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata muuhun käyttöön. Pinta-ala vastaa 1,5-kertaisesti Euroopan Unionin pinta-alaa. Lisäksi kiertotaloussiirtymä vähentäisi maatalouden metaanipäästöt kymmenesosaan vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalous siis tarjoaa ratkaisuja niin luontokatoon kuin ilmastohaasteeseen. Selvityksen mukaan kiertotalous voisi pysäyttää maailmanlaajuisen luontokadon ja palauttaa luonnon monimuotoisuutta vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä.

Ellen MacArthur Foundation lähestyy julkaisussaan kiertotaloutta kuluttajan näkökulmasta käsitellen erilaisia tuoteryhmien (ruoka, rakennettu ympäristö, muoti, muovipakkaukset) siirtymää kohti kiertotaloutta. Sitran luontokatoraportissa kiertotalouden mahdollisuuksia puolestaan analysoitiin luonnonvarojen käytön näkökulmasta (maatalous, metsät, rakennukset & rakentaminen, kuidut & tekstiilit). Ellen MacArthurin raportin kiertotaloudella on potentiaalia ilmastopäästöjä globaalisti jopa 9,3 miljardia sementin, teräksen, alumiinin, muovin ja sähkön tuotannossa 2050 mennessä. Se vastaa suuruudeltaan liikenteen vuotuisesti aiheuttamia päästöjä. Ruuan tuotannossa puolestaan voidaan vähentää tuotannon aiheuttamaa luontokatoa jopa 50 % vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotaloussiirtymä edellyttää päätöksentekijöiltä viisautta ja vastuullisuutta. Yrityksien odotetaan luopuvan haitallisista toimintamalleista sekä kehittävän uusia tuotteita ja palveluita kiertotalouden ekosysteemeihin. Meiltä ruohonjuuritason toimijoilta tarvitaan avointa mieltä kuluttamisen ja arjen uudistamiseen ja uudenlaista osaamista ja tekemistä työelämään. Jamk onkin mukana rakentamassa kiertotalouden osaamiskeskusta, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen työelämän valmiuksia edistää kiertotaloutta. Osaamiskeskus tarjoaa ammattikorkeakoulujen koulutuksia ja palveluita yrityksille, julkiselle sektorille sekä muille toimijoille. Sitä rakennetaan yhteistyössä ammattikorkeakouluverkoston ja keskeisten sidosryhmien kanssa, kuten suuret toimialajärjestöt, Sitra ja Kiertotalous Suomi –osaamisverkosto. Osaamiskeskuksen rakentamista rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ammattikorkeakoulut Haaga-Helia, Novia ja Jamk. Voit seurata osaamiskeskuksen rakentamista kiertotalousosaamiskeskus.fi -sivustolla!

Kirjoittaja Kirsi Knuuttila toimii Jamkin Biotalousinstituutissa Metsätiimin esihenkilönä ja edistää kehittämis- ja opetustehtävissä kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja biotaloutta. Blogi on kirjoitettu osana Climate and Circular Economy Factory (CCEF) hanketta, jota rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö 2021-2023. Hankkeen toteuttavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Yrkeshögskolan Novia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk).