JAMK – edelläkävijä ja tulevaisuuden tekijä
Neljännesvuosisata sitten jyväskyläläisillä liiketalouden kouluttajilla oli unelma. Pääsimme mukaan visioimaan, ideoimaan ja rakentamaan uutta suomalaista korkeakoulua – ammattikorkeakoulua. Muutosvastarintaakin esiintyi, mutta pian innostus voitti ja ryhdyimme tositoimiin. Ensin jäsensimme ideamme ja sen jälkeen käynnistimme rivakasti opetussuunnitelmatyön. Ja kun valtakunnallinen kokeilu vuonna 1992 alkoi, testasimme innolla ideoitamme Jyväskylän väliaikaisessa palvelualojen ammattikorkeakoulussa. Keräsimme palautetta jokseenkin kaikesta ja otimme opiksi. Samanaikaisesti kouluttauduimme pätevöityäksemme uusiin tehtäviin.
Työelämärelevanssi keskiössä
Viisi vuotta myöhemmin (1997) saimme toimiluvan ja jatkoimme toimintaa Jyväskylän ammattikorkeakouluna (JAMK). Uudet koulutusalat – tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala – sekä ammatillinen opettajakorkeakoulu moninaistivat, monipuolistivat ja vahvistivat ammattikorkeakoulumme. Teimme kehittämistyötä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Unelma vahvistui ja visio kirkastui. Profiloiduimme valtakunnallisen sloganin mukaisesti teorian ja käytännön yhdistäjäksi ja nostimme keskiöön koulutuksen ja opiskelijoiden osaamisen työelämärelevanssin. Tärkeimpinä keinoina korostimme pedagogiaa, työelämäyhteistyötä ja laatua.
Ilmiöpohjaista pedagogiaa
Vuosituhannen vaihteessa veimme ilmiöpohjaisuuden liiketalouden opetussuunnitelmiin mm. ongelmalähtöisen oppimisen (PBL) ja työelämästä tulevien toimeksiantojen kautta. Ilmiöpohjaisuuden ja ongelmalähtöisyyden myötä myös oppiainerajat hämärtyivät, opintojaksot paketoitiin työelämän tehtäviä paremmin integroiviksi moduuleiksi ja monialaisuus vahvistui. Panostimme näkyvästi kansainvälisyyteen ja kansainvälistymiseen. Myös opettajien keskinäinen yhteistyö lisääntyi synnyttäen uusia ideoita ja uusia kokeiluja. Laatutyötä tehtiin määrätietoisesti ja tuloksellisesti kautta organisaation.
Osaaminen kilpailukyvyksi
2000-luvulla painopisteet muuttuivat, kun ammattikorkeakoulujen lakisääteisiä tehtäviä lisättiin, mutta vahva kivijalka säilyi. Soveltava tutkimus- ja kehitystyö tarjosi runsaasti uusia mahdollisuuksia. Työelämän ja aluekehityksen palveleminen koettiin merkitykselliseksi, ja JAMK kiteyttikin toimintansa ajatukseen ”Osaaminen kilpailukyvyksi”. Tämä kiteytys kuvasi ja kuvaa hyvin myös koulutuksemme tavoitteita. Paras tulos syntyy mielestämme silloin, kun opetus ja TKI integroidaan. Ekosysteemiajattelu ohjasi toimintaa, vaikka käsitettä ei oltu vielä lanseerattukaan. Ulkoisen lisärahoituksen merkitys ja tarve tiedostettiin, ja JAMK panosti vahvasti TKI-toiminnan edistämiseen.
Oppimaan oppiminen ja työelämäyhteistyö
Yrittäjyyden edistäminen nostettiin JAMKin strategiaan 2010-luvulla. Tiimiakatemian malli levisi laajalti Suomessa, mutta myös ulkomailla. International Business -koulutusohjelmamme sai, ensimmäisenä ja ainoana ammattikorkeakouluohjelmana, kansainvälisen EPAS-akkreditoinnin. Oppimaan oppiminen integroitiin ensimmäisiin tutkintokoulutuksiin. Tiedon uusiutumistahti ja teknologian kehitys haastoivat meidät kaikki. Verkko-opintojen kehittämisessä JAMK on valtakunnallisesti tunnustettu edelläkävijä. Joustavuus on osoittautunut hyväksi kilpailuvaltiksi erityisesti aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Yritysyhteistyötä on lisätty voimallisesti kaikilla koulutusaloilla, ja työelämän asiantuntijat ovat sisällä korkeakoulussa – asiantuntijoina, asiakkaina, yhteistyökumppaneina ja koulutuksen kehittäjinä. Rakennamme yhdessä opetussuunnitelmia, toteutuksia, uusia hankkeita ja tulevaisuutta. Ja tulevaisuuden tekijöitä JAMKissa riittää!
Mahtava joukko
Unelmat voivat toteutua. Intohimoa ja rohkeutta olemme tarvinneet alusta alkaen. Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että olen saanut olla rakentamassa JAMKia yhdessä loistavien kollegoiden, taitavan johdon, innokkaiden opiskelijoiden ja osaavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Matka on vasta alussa, mutta suunta on ehdottoman oikea. Työelämäyhteistyötä, innovatiivista pedagogiaa, kansainvälisyyttä, laatua, oppimaan oppimista ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Näillä pääsee pitkälle!
Asta Wahlgrén, yksikön johtaja
Jorma
Näinhän se meni, me sen teimme yhdessä.