Mitä JAMKin henkilöstö ajattelee kestävästä kehityksestä?

JAMK on sitoutunut tavoitteelliseen Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen vastuullisuuden ja kestävyyden ohjelmaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenessa. JAMKikin on nyt innostunut aivan uudella tavalla tiestä kohti kestävää tulevaisuutta. Viime vuonna toteutettiin varsin kattava kestävän kehityksen kysely opiskelijoille. Tammi-helmikuussa 2021 JAMKin henkilöstöllä oli mahdollisuus vastata kestävän kehityksen kyselyyn ja maaliskuussa on JAMKin kestävän kehityksen kick off -työpaja.

Henkilöstönkyselyssä pyrimme saamaan vastauksia erityisesti siihen, miten voimme edistää opiskelijoiden kestävän kehityksen valmiuksia ja henkilökunnan osaamista sekä sitä, minkälaisia asioita henkilöstö pitää tärkeänä kestävän kehityksen edistämisessä JAMKissa. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä vastaaja pystyi usein myös tarkentamaan vastaustaan avoimella vastauksella. Suunnittelimme monivalintatehtävien vaihtoehdot yhteistyössä kestävän kehityksen työryhmän kanssa sekä hyödyntäen vuoden 2020 alussa tehtyä JAMKin opiskelijakyselyä, jossa opiskelijat vastasivat lähinnä avoimiin kysymyksiin.

Kyselyn vastaukset ovat erittäin arvokkaita JAMKin kestävän kehityksen työn suunnittelussa ja meistä olikin palkitsevaa huomata, että henkilöstö todella paneutui kyselyyn ja nosti esiin hyvin kiinnostavia ja tärkeitä näkökulmia. Lisäksi vastaajat edustivat monipuolisesti JAMKilaisia. Vastaajista suurin osa toimii pääasiassa pääkampuksella (62 %). Dynamolaisia edusti 16 % vastaajista ja Biotalouskampusta 14 %. Musiikkikampukselta tuli niukasti vastauksia. Vastauksissa olivat hyvin edustettuina erilaisia tehtäviä pääasiassa tekevät henkilöstöryhmät. Vastaajista 38 % toimii pääasiassa opetustehtävissä, 33 % projektitehtävissä, 26 % tukipalveluissa ja 3 % johtotehtävissä. Teknologiayksiköistä oli eniten vastauksia (38 %), hallinto- ja liiketoimintayksiköstä molemmista 23 %, hyvinvointiyksikössä 11 % ja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 4 %. Vastaajia oli kaikkiaan 76 eli noin 10 % jamkilaisista.

Opiskelijoiden kestävän kehityksen valmiuksia edistäminen

Kyselyssä kerrottiin, että oppilaitosten, kuten JAMKin, suurin merkitys kestävän kehityksen kannalta on se, minkälaisin asentein ja taidoin opiskelijat siirtyvät työelämään. Tätä välillistä vaikutusta voidaan kutsua myös JAMKin kädenjäljeksi. Vastaajilta kysyttiin, miten sinun mielestäsi opiskelijoiden valmiuksia pitäisi edistää JAMKissa. Tarjolla oli kaikkiaan 9 eri vaihtoehtoa, joista vastaaja sai valita 1-3 tärkeintä toimenpidettä. Lisäksi henkilökunta sai tarkentaa vastauksiaan avoimiin kysymyksiin.

JAMKin henkilöstön mielestä ylivoimaisesti paras tapa edistää opiskelijoiden kestävän kehityksen valmiuksia on sisällyttää kestävän kehityksen näkökulman olemassa oleviin opintoihin. Tätä kysymystä vastaajat eivät voineet tarkentaa. Muina keskeinä keinona nähtiin henkilökunnan kestävän kehityksen osaamisen lisääminen, opiskelijoiden osallistaminen kestävän kehityksen työhön sekä kestävän kehityksen työn näkyväksi tekeminen.

Henkilökunnan osaamisen lisääminen

Avoimissa vastauksissa vastaajat tarkensivat sitä, miten henkilökunnan osaamista voitaisiin lisätä. Ensinnäkin vastaajat toivoivat, että JAMK sisällyttäisi kestävän kehityksen vahvemmin strategiaan ja ryhtyy aktiivisesti toimiin henkilökunnan osaamisen lisäämiseksi. Vastaajat halusivat myös, että henkilökunta sitoutettaisiin yhteisölliseen ajatteluun ja toimintaan. Vastauksissa toivottiin erilaisia koulutuksia, valmennuksia, tietoiskuja sekä kestävän kehityksen tietoa intraan. Lisäksi ehdotettiin säännöllisiä tapahtumia yhdessä opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Henkilökunta myös toivoi, että selkeytetään sitä, mitä kestävä kehitys JAMKissa tarkoittaa. Vastauksissa nousi esiin myös se, että osaamismerkin suorittaminen tulisi kaikille pakolliseksi. Yleisesti ottaen toivottiin digitaitojen lisäämistä ja siirtymistä paperittomaan konttoriin.

Mihin ruokaan ja jätteisiin liittyviin asioihin JAMKin pitäisi panostaa?

Tammikuussa 2020 JAMKin opiskelijat vastasivat kestävän kehityksen kyselyyn. Siinä nousi esiin erityisesti ruokahävikkiin ja jätteiden kierrättämiseen liittyviä asioista. Tuloksia hyödynnettiin heti keväällä 2020 ravintolapalvelun kilpailutuksessa. Elokuusta alkaen kampusravintoissa onkin panostettu entistä enemmän ruokahävikin ehkäisyyn. Lisäksi kampuksille hankintaan jätteiden lajitteluastioita vuoden 2021 alussa. Henkilöstökyselyssä kysyttiin, mihin ruokaan ja jätteisiin liittyviin asioihin JAMKin pitäisi jatkossa panostaa. Vastaajat saivat valita 1 – 3 tärkeintä yhdeksästä vaihtoehdosta, joista yhteen vastaaja sai itse kuvata ruokaan tai jätteisiin liittyvän asian.

Vastaajien mielestä tärkeintä on vähentää ruokahävikkiä ja lisätä lähiruokaa. Myös jätteiden kierrätykseen toivottiin panostuksia niin kierrätysmahdollisuuksien kuin kierrätysohjeiden osalta. Kestotuotteita ja -pakkauksia pitäisi lisätä ja kertakäyttöisiä vähentää.

Monissa avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat, että raaka-aineitten alkuperä olisi selvästi esillä. Esimerkiksi lähiruoka saattaisi vähentää hävikkiä, kun ihmiset ymmärtäisivät ruuan arvon. Vastaajat toivoivat myös tarkempaa tietoa siitä, mitkä ovat eri ruokien ilmastovaikutukset, jotta ruokailijat voisivat omalla toiminnallaan vaikuttaa ruokailun aiheuttamiin päästöihin. Henkilökunta toivoi jätelajittelupisteitä myös omiin tiloihin. Sähköisten prosessien hyödyntämisen koettiin olevan hyvä keino paperin käytön vähentämiselle. Esimerkkinä mainittiin sähköiset allekirjoitukset ja hyväksynnät paperisten sijaan.

Miten JAMKin pitäisi vähentää kiinteistöjen aiheuttamia ympäristövaikutuksia?

Turun ammattikorkeakoulun tekemien laskelmien mukaan ammattikorkeakoulujen päästöistä noin kolmannes aiheutuu kiinteistöistä. JAMKissakin on aloitettu vuotuinen kiinteistöjen aiheuttamien päästöjen seuranta viime vuonna. Henkilökunnalta kysyttiin, miten JAMKin pitäisi vähentää kiinteistöjen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tarjolla oli kaikkiaan seitsemän vaihtoehtoa, joista vastaaja sai valita enintään kolme. Yksi vaihtoehto oli avoin vastaus.

Merkittävä osa vastaajista piti tärkeimpänä keinona vähentää tilojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia lisäämällä henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ilmeisesti siten muuttaa käyttäytymistä. Sähkönkulutusta etenkin voisi vähentää, mutta lämmitystä vähentäisi vain noin viidennens. Noin puolet vastaajista toivoi, että kiinteistöjä ja tiloja hyödynnettäisiin vastaisuudessa entistä monipuolisemmin. Tiloja voisivat käyttää myös muut toimijat ja hyötykäyttöä pitäisi lisätä erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikana. Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös tilojen vähentäminen esimerkiksi hyödyntämällä yhteistyöskentelypisteitä sekä tekemällä etätyöstä ja hybridiopetuksesta normin. Tilojen nykyiset ympäristövaikutukset pitäisi selvittää ja luopua kaikkein kuormittavimmista tiloista. Lisäksi toivottiin lämmityksen ja ilmastoinnin säätöihin älykkyyttä ja sitä kautta järkevöittämistä.

Miten JAMKin pitäisi vähentää liikkumisen ympäristövaikutuksia?

Turun ammattikorkeakoulun tekemien laskelmien mukaan ammattikorkeakoulujen päästöistä jopa yli neljännes aiheutuu työtehtäviin liittyvistä matkoista. Erityisen paljon päästöjä aiheuttavat lentäminen ja autoilu. Vastaajilta kysyttiin, miten sinusta JAMKin pitäisi vähentää liikkumisen ympäristövaikutuksia. Vastaajat saivat valita enintään 1-3 tärkeintä toimenpidettä.

Lähes jokainen vastaaja (91 %) toivoi, että etätyömahdollisuuksia lisätään tilanteen normalisoituessa korona-ajan jälkeen. Lisäksi toivottiin entistä enemmän etäyhteyksien hyödyntämistä niin tapahtumissa kuin opetuksessa. Vastaajat halusivat vähentää matkustamisen aiheuttamia päästöjä vähentämällä lentämistä ja edistämällä pyöräilyä eri tavoin. Avoimissa vastauksissa nousi lisäksi esiin matkustustarpeen harkinta sekä lentojen ja autoilun korvaaminen junalla. Työmatkapyöräilyn lisäämisen mahdollisuudet olivat moninaiset keinot, kuten pukeutumistilat, vaatekaapit, sähköpyörien hankinnan tukeminen, haastekampanja, ilmapisteet, hyvät säilytystilat pyörille, huoltopalvelut. Lisäksi vastaajat ehdottivat julkisen liikenteen matkalippua työsuhde-etuna sekä yhteiskäyttöpyörien lisäämistä sekä mahdollista sähköistämistä. JAMKin toivottiin hankkivan vähäpäästöisiä autoja. Vastaajat esittivät, että projektien hiilikuorma selvitettäisiin jo suunnitteluvaiheessa.

Miten hankinnoilla voitaisiin edistää kestävyyttä?

Hankinnat muodostavat merkittävän osan JAMKin kustannuksista. Osalla hankinnoista on suuriakin vaikutuksia kestävyyden eri ulottuvuuksiin. Vastaajilta kysyttiin, mitä kestävyyden näkökulmaa JAMKin tulisi erityisesti huomioida hankinnoissa. Vastaaja pystyi valitsemaan useammankin näkökulman. Tärkeimpänä pidettiin ekologisen näkökulman huomioimista (72 %) ja taloudellista ja sosiaalinen nähtiin yhtä tärkeiksi (41 %). Viidennes vastaajista (22 %) koki kulttuurisen kestävyyden myös merkittäväksi.

Vastaajilta myös kysyttiin, miten hankinnoilla voitaisiin edistää eniten kestävyyttä. Vastaajilla on kaikkiaan kahdeksan vaihtoehtoa, joista yksi oli avoin kohta. Eniten kannatusta saivat kestävän kehityksen kriteeristö (69 %), elinkaaritarkastelut kilpailutuksessa (65 %) ja toimittajien ja palveluiden tuottajien sitouttaminen jo kilpailutusvaiheessa (53 %). Lisäksi hankintoja tekeville jamkilaisilla kaivattiin koulutuksia ja innostamista.

Avoimissa vastauksissa todettiin, että sosiaalinen kestävyys on jäänyt vähäiselle huomiolle. JAMKin tulisi kiinnittää enemmän huomioita vajaatyökykyisten opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiin. Henkilöstö kaipasi työnkiertomahdollisuuksia sekä työhyvinvointiin suurempia panostuksia. Moninaisuutta sekä yhdenvertaisuutta perättiin useassa vastauksessa. Hankinnat tarjoavat mahdollisuuden yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa sekä aluekehityksen että omavaraisuuden edistämisen. Hankinnoilla voidaan myös panostaa kiertotalouteen.

Vastauksissa myös todettiin, että opiskelijat ovat valveutuneita. JAMKin tulisi tehdä arvonsa ja strategiat näkyviksi teoiksi. Lisäksi kaivattiin johdon esimerkkiä. Hankinnat tulee tehdä taloudellisesti tehokkaasti. Yhteistyökumppaneilta kaivataan vastuullista toimintaa esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä ja ympäristöasioissa. Kaiken kaikkiaan vastaajat halusivat, että rajallisia resursseja käytetään viisaasti ja JAMKin tulee toimia avoimesti ja yhdenvertaisesti.

Mitä kestävän kehityksen työssä tapahtuu seuraavaksi?

JAMK onkin sitoutunut uudella tulossopimuskaudellaan edistämään kaikkia kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten pitkälle JAMK pääsee systemaattisella ja tavoitteellisella työllä. Ammattikorkeakoulut sparraavat toisiaan Arenessa ja löytävät uusia tapoja edistää vastuullisuutta ja kestävyyttä. Hiilineutraaliuden tavoittaminen vuoteen 2030 mennessä voi tässä vaiheessa tuntua haastavalta, mutta kun katsomme taaksepäin, huomaamme, miten paljon maailma onkaan muuttunut kymmenessä vuodessa. Miksipä emme saavuttaisi huikeitakin tavoitteita?

Kirsi Knuuttila

Kirjoittaja toimii Teknologiayksikön Biotalousinstituutissa Metsä(biotalous)tiimin vetäjänä ja on teknologiayksikön edustajana JAMKin kestävän kehityksen työryhmässä. Knuuttila edustaa JAMKin Jyväskylän kaupungin resurssiviisausyhteistyöryhmässä, Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmässä (KYKY), Arenen Kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmän TKI-toiminnan alatyöryhmässä. Lisäksi on toiminut vuosia kiertotaloushankkeissa ja muissa alueellisissa ja kansallisissa kiertotalousverkostoissa.