Kuulumisia kehittämisohjelman arvioinnista

Header_1_2014_matala

Yhteistyökumppanit tyytyväisiä Opin ovien työhön ja saavutuksiin

Joulukuussa 2013 valmistuneessa kehittämisohjelman arvioinnin loppuraportissa tarkasteltiin erityisesti tuloksia ja niiden juurruttamista sekä kehittämisohjelman vaikuttavuutta. Osa kehittämisohjelmaan kuuluvista projekteista jatkaa toimintaansa vuoden 2014 aikana, joten raportti heijastelee kehittämisohjelman tilannetta loppuvuodesta 2013. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan opinovi.fi -sivustolla.

Kehittämisohjelma on ollut todella laaja ja se on rakentunut lähes 50 projektista. Aikuisohjausta onkin kehitetty monin eri tavoin ja kullekin alueelle sopivin keinoin. Erityisesti yhteistyön lisääntyminen ja verkostojen luominen ovat olleet monien mielestä ohjelman parasta antia. Vaikka paljon myönteistä on saatu aikaan, kehitettävää riittää edelleen. Seuraavaan onkin loppuraportin pohjalta tiivistetty ohjelman saavutuksia ja haasteita sekä arvioitu tulevaisuuden kehittämiskohteita.

Johtamisen tehokkuudessa puutteita

  • Projektien yhteistyökumppaneiden edustajat olivat yleisesti tyytyväisiä projektien työhön ja saavutuksiin TNO-palveluiden kehittämisessä alueilla.
  • Laajan kehittämisohjelma johtaminen ja poliittinen ohjaus eivät ole toteutuneet riittävän tehokkaasti kokonaisuudessa.
    • Kehittämisohjelmalla olisi tullut olla ohjelmajohtaja jommastakummasta ohjaavasta ministeriöstä, joka olisi toiminut ohjelman edustajana.
    • Kehittämisohjelman johtaminen olisi tullut olla läpinäkyvämpää ja jäntevämpää sekä tiedonkulun ministeriöistä ja valtakunnallisesta ELO-ryhmästä alueille tehokkaampaa. Valtakunnallisen ELO-ryhmän täydentäminen Aikuisohjauksen koordinaatio- ja LAITURI-projekteilla syksyllä 2013 tehostanee jonkin verran tiedonkulkua ja poliittista ohjausta jäljellä olevana toimintakautena.
Kehittämisohjelman arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja kuntoutusyksikkö.

Kehittämisohjelman arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja kuntoutusyksikkö.

Valtakunnallisilla projekteilla suuri merkitys

  • Kehittämisohjelmassa on toiminut yhteensä kahdeksan valtakunnallista projektia. Valtakunnallisten projektien merkitys kehittämisohjelmalle on kokonaisuudessaan ollut iso.
    • Valtakunnallisista projekteista parhaiten tunnettu ja hyödyllisin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstön keskuudessa on Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Toiseksi hyödyllisimmäksi koettiin ERKKERI-projekti. Vähiten hyödyllisiä valtakunnallisista projekteista ovat olleet projektihenkilöstön mielestä NUOVE- ja LAITURI-projektit.
  • NUOVE-projektin rooli ja vastuu kehittämisohjelman kahdessa kolmesta osa-ohjelmassa (sähköiset ohjauspalvelut ja ohjaustyön arviointi ja tutkimus) olivat merkittävät. Projektin päättyessä kehittämisohjelman johdolta olisi kaivattu jäntevämpää otetta vastuiden uudelleen jakamiseksi.
  • LAITURI-projektin rooli alueellisten ELO-ryhmien työn käynnistämisessä ja tukemisessa on tärkeä. Projektin toimintaan kaivattaisiin avoimuutta, sillä heidän tärkein tehtävänsä on toimia kehittämisohjelman sekä valtakunnallisen ja alueellisten ELO-ryhmien välisenä linkkinä.
    • Yhteistyö LAITURI-projektin ja Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin välillä on oltava kiinteää tästäkin syystä, sillä Aikuisohjauksen koordinaatioprojektilla on kattavin tieto ja ymmärrys kehittämisohjelman sisällöistä.

Toimintaympäristö muuttunut matkan varerlla

  • Projektihenkilöstön mukaan eniten toimintaa edistäneitä muutoksia toimintaympäristössä ovat olleet TNO-palveluiden sisällyttäminen hallitusohjelmaan, nuorisotakuuseen liittyvä julkinen keskustelu ja painoarvo sekä työurien pidentämiseen liittyvä julkinen keskustelu ja poliittinen painoarvo.
  • Eniten kehittämisohjelman toteutusta haitanneina muutoksina toimintaympäristössä projektihenkilöstö piti organisaatiomuutoksia TE-hallinnossa ja oppilaitossektorilla sekä talouden taantumaa.
  • Kehittämisohjelman projektien ja niiden sidosryhmien mukaan kehittämisohjelmassa on onnistuttu parhaiten alueellisen yhteistyön ja verkostojen rakentamisessa, TNO-palveluiden kehittämisessä, TNO-palvelujen ja niiden tunnettuuden ja merkittävyyden esiin nostamisessa sekä TNO-ammattilaisten osaamisen kehittämisessä.
  • Kehittämisohjelman projektien ja niiden sidosryhmien mukaan kehittämisohjelmassa on ollut puutteita ja epäonnistumisia kehittämisohjelman tavoitteiden asettamisessa ja organisoinnissa, riittämättömässä panostamisessa juurruttamiseen ja jatkotyöhön. Epäonnistumisina on nähty myös sähköisten palveluiden kehittämistyön riittämättömät tulokset, työelämäyhteistyön vähäisyys sekä kansallisten linjausten epäselvyys/puuttuminen.

Asiakaslähtöinen ote tärkeää

  • Kehittämisohjelman vaikuttavuutta ja tulosten kestävyyttä on haasteellista arvioida tässä vaiheessa. Osa alueellisista TNO-verkostoista ja palvelupisteistä jatkaa toimintaansa. Kaikilla alueilla verkostomainen toimintatapa ei arviointiaineiston valossa ole silti kovin vakaalla pohjalla.
  • Tarkasteltaessa kehittämisohjelman vaikuttavuutta suhteessa kohderyhmien tarpeisiin nousee keskeiseksi TNO-osaamisen kehittäminen ja TNO-palveluiden profiilin nostaminen. Näiden osalta kehittämisohjelmassa on vastattu kohderyhmien tarpeisiin ja toiminta on ollut vaikuttavaa. Kehittämisohjelman työ ei ole ollut vaikuttavaa sähköisten työkalujen ja arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden osalta, sillä tarpeet ja odotukset ovat edelleen korkealla.
  • TNO-palveluiden kehittämistä tulisi tehdä tulevaisuudessa enemmän asiakaslähtöisesti. Kehittämisohjelmassa toiminnan kehittämisessä ovat korostuneet oppilaitosten ja rakenteellisen kehittämisen tarpeet. Myös rakenteisiin kohdistuvassa kehittämistyössä tulee huomioida palvelun loppukäyttäjien tarpeet ja odotukset.
  • Sähköiselle valtakunnalliselle TNO-palvelulle on selkeä tarve. Sähköisten palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan saisi tapahtua henkilökohtaista palvelua vähentämällä. Ohjattavien tarpeet ovat erilaisia, joten myös kasvokkaista palvelua tarvitaan edelleen. Kehittämisohjelmassa on luotu alueellisia sähköisiä ohjauspalveluita, joiden kokemuksia voidaan hyödyntää jatkossa, jos valtakunnallista palvelua lähdetään rakentamaan.

Työelämäyhteistyön haaste

  • Kehittämisohjelmassa on ollut haasteellista löytää toimivia keinoja työelämäyhteistyölle. Tätä on perusteltu pitkälti vallitsevalla taloustilanteella. Talouden taantuma ei saisi olla ainoa este työelämäyhteydet huomioivan ohjauksen kehittämiselle.
    • Opintoihin ja työelämään liittyvää ohjauksen kehittämistä tehdään nykyään pääasiassa erillisesti. Ohjaus olisi hyvä nähdä kuntouksen tavoin keinona, jonka tulosta ei saisi mitata suoraan työllistyneiden tai aloittavien opiskelijoiden määrällä.
    • Oppilaitosten ja työllistymistä edistävien toimijoiden yhteistyön huomioiminen Tutkan jatkokehittelyssä olisi keino yhdistää oppilaisten ja TE-toimistojen ohjausta.
Mikä on hyvän ohjauksen mitta?

Mikä on hyvän ohjauksen mitta?

Eväitä tulevalle ohjelmakaudelle

  • Kehittämisohjelmarakenne on ollut merkittävä uudistus kuluvalla ohjelmakaudella. Ymmärrys siitä, minkälaisia hyötyjä ja haasteita ohjelmassa toimiminen tuo mukanaan, on kasvanut ohjelmakauden kuluessa sekä rahoittajien että projekteja toteuttavien tahojen keskuudessa.
    • Aktiivinen toimiminen kehittämisohjelmassa vaatii myös resursseja, mikä on hyvä huomioida valmisteltaessa projektisuunnitelmia ensi ohjelmakaudelle. Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että rahoittajaviranomaisilla on riittävät tiedot kehittämisohjelmissa toimimisen edellyttämästä panostuksesta.
    • Kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien rahoituspäätöksiä tulisi tehdä koordinoidusti. Kehittämisohjelmaan kuuluvat projektit toteuttavat kehittämisohjelman tavoitteita, joten rahoitettavan kokonaisuuden tulisi mahdollistaa ohjelman tavoitteiden saavuttaminen. Tällä ohjelmakaudella rahoituspäätökset on tehty täysin alueellisista tarpeista ja näkemyksistä käsin, mikä on asettanut haasteita kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Esimerkiksi ohjelmajohtajalla tai ohjaavalla ministeriöllä tulisi olla mahdollisuus linjata tai kommentoida rahoitettavan toiminnan sisältöä.
  • Tulevalla rakennerahastokaudella kehittämistyön koordinaatioon ja poliittiseen ohjaukseen tulee panostaa, sillä kehittämisohjelmien tukirakenteet tullaan sijoittamaan ELY-keskuksiin. Tämä voi vaikeuttaa tiedonkulkua ja poliittista ohjausta.
    • Tulevalla rakennerahastokaudella olisi tärkeää varmistaa alueellisen ja valtakunnallisen kehittämisyön rinnakkaisuus ja riittävä tiedonkulku niiden välillä. Kullekin kehittämisohjelmalle olisi hyvä nimetä yhteyshenkilö ministeriöistä tukemaan poliittista ohjausta. Tämä henkilö toimisi kehittämisohjelman toiminnan ohjaajana ja kasvoina alueellisten toimijoiden suuntaan.

Kehittämisohjelman toteutusta ja tuloksia on arvioitu vuosina 2009–2013. Arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

LUE arviointiraportti kokonaisuudessaan täältä!

Lisätietoja arvioinnista ja sen tuloksista antaa:

Kuntoutussäätiössä arviointipäällikkö Henna Harju, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi

Kuntoutussäätiö kiittää kaikkia projekteja onnistuneesta yhteistyöstä! Ilman teitä arviointikyselyihin ja -haastatteluihin vastaajia arvioinnin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista!

Katso myös:

Kehittävä arviointi-projektin kotisivut OpinOvessa
Uutinen kehittämisohjelma-arvioinnista Kuntoutussäätiön kotisivuilla