Mitä Auli sannoo? Tukea, sparrausta ja viestinnän ilotulitusta

Header_1_2014_matala

Vuosi 2013 oli ja meni. Vuosi, jolloin reissattiin ja valmennettiin, tehtiin työtä Opin ovien hyväksi.

Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toiminta painottui kehittämisohjelman tulosten levittämiseen, päättyvien projektien tukemiseen tulosten kokoamisessa, toimintojen jatkuvuudessa ja juurruttamisessa. Viestinnässä korostimme erityisesti päättyvien projektien viestinnän ja hyvien käytäntöjen levittämisen tärkeyttä.

Myös syntyneiden ohjausverkostojen tukeminen on ollut tarpeellista, jotta verkostomainen työtapa vahvistuu, yhteiset pelisäännöt kirkastuvat, luottamus verkostoon kasvaa ja saadaan uusia lähestymistapoja johdon sitouttamiseen. Eikä myöskään unohdettu jo päättyneitä Opin ovia, joita pidettiin mukana kutsumalla niiden yhdyshenkilöitä yhteisiin tapahtumiin. Näin saatiin tietoa kuinka hyvät käytännöt ovat juurtuneet sekä millaisia onnistumisia ja haasteita heillä on ollut juurruttamistyössä.

Älä nyhjää yksin

Kehittämispäivä

Koordinaatioprojekti ja LAITURI pohtivat tulevaisuutta yhteisessä kehittämispäivässä kesäkuun alussa.

Verkostoyhteistyö on meille elinehto. Siinä mahdollistuu vertaisoppiminen, kokemusten jakaminen, monimuotoinen ja tehokas viestintä. Verkostoyhteistyö synnyttää lähes aina uutta ja hyvää, takuulla parempaa kuin yksin nyhräämällä. Opin ovi -hankeperheeseen kuului vuonna 2013 kaikkiaan 16 alueellista ja 9 valtakunnallista projektia. Lisäksi verkostoon ovat kuuluneet kaikki jo päättyneet Opin ovi -projektit. Opin ovi -verkoston yhteistä tahtoa ja tavoitetta vahvistettiin aktiivisella vuorovaikutuksella ja yhteisellä tekemisellä. Yhteistä tekemistä järjestettiin mm. Opin ovi -klinikoiden ja alueellisten tapaamisten merkeissä, jonne kutsuttiin myös LAITURI-projektin kohdejoukkoa ELY-keskuksista ja TE-toimistoista. Näin päästiin ristiin pölyttämään Opin ovien ja ELY:jen tekemää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä.

Verkostoyhteistyöhön kuuluvat Opin ovien lisäksi vahvat lähikumppanit, joista tärkein oli LAITURI-projekti. ELY-keskusten tehtävänä on jatkossa koordinoida alueellista elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittämistä. LAITURI-projekti tukee ELY-keskuksia tässä työssä. Yhteistyö LAITURI-projektin kanssa mahdollistaa, että ELY-keskukset saavat tietoa Opin ovien tuloksista ja hyvistä käytänteistä.

Muita tärkeitä iholla olevia yhteistyökumppaneita olivat valtakunnallinen ELO-ryhmä, jossa toimittiin asiantuntijajäsenenä ja tuotiin sen kokouksiin mm. Opin ovi -tilannekatsauksia.

Kehittämisohjelman arviointiprojektin kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua. Elinikäisen ohjauksen verkkolehden toimittamisessa yhteistyötä tehtiin VOKES-asiantuntijoiden (valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus), CIMOn ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Opintopolku.fi -verkkopalvelun henkilöstölle toimitettiin tietoa Opin ovien sähköisistä palveluista, jolloin keskustelu alueellisten palvelujen linkittämisestä valtakunnallisiin palveluihin sai vauhtia.

Kuuleeko kukaan – kulkeeko viesti?

Projektin pöytäständi Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaarissa.

Projektin pöytäständi Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaarissa.

Nyt Auli sannoo, että olipahan viime vuonna viestinässä hulinaa, huumoria ja huikeita suorituksia. Nimittäin tiedonvälitys ja viestintä ovat meidän keskeisimpiä tehtäviä ja ne ovat hyviä asioita. Mikä on ollut parasta viestintää? Ainakin vuorovaikutteinen viestintä on sitä parasta laatua. Entä valitaanko joukkoviestintä, ryhmäviestintä vai henkilökohtainen viestintä? Löytyykö tehokkuutta suullisesta, kirjallisesta vai kuvallisesta viestinnästä? Mikä menee parhaiten perille: avoin- vai piiloviestintä, faktoihin liittyvä vai huumorilla höystetty viestintä?

Meiltä on usein kysytty, että kun käytätte niin monenlaisia viestikanavia, niin ovatko ne kaikki tarpeen? Kyllä ne ovat. Joku tykkää sosiaalisesta mediasta ja toiset taas ihan perinteisestä viestinnästä, ja erilaiset tilanteet ja asiat vaativat erilaista viestintää. Olemme tarjonneet jokaiselle sitä omaa lempikanavaa asiamme eteenpäin viemiseksi. Meidän ylpeyden aihe on kuitenkin www.opinovi.fi –porttaali, joka on Suomen suurin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisestä kertova sivusto. Siellä vierailtiin viime vuonna 26 439 kertaa.

Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo on yksi meidän timanteista. Siellä julkaistiin viime vuonna 31 artikkelia, joiden aiheina olivat ohjaus oppilaitoksissa, Opin ovien työn tulokset, nuorten ohjaus, aikuisten ohjaus sekä artikkeleita TE-hallinnon sektorilta, nuorisotyöstä ja kolmannelta sektorilta sekä ohjauksen teemoja yleisemmällä tasolla. Käyntejä verkkolehdessä oli vuoden aikana noin 17 700 ja uutiskirjeen lukijoita 534.

Opin ovi -kanava on toinen timanttimme. Siellä käytiin vuoden aikana noin 8 500 kertaa. Kanavalla julkaistiin vuoden aikana 150 artikkelia. Videoita Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti tuotti vuonna 2013 yhteensä 49 ja podcasteja 17. Tähän kun lisätään Opin ovi -uutiskirjeen 521 tilaajaa, 395 Facebook-tykkääjää, 573 Twitter-seuraajaa ja Opin oven Youtube-kanavan 9 200 katselukertaa, niin onhan tämä ollut viestinnässä erinomainen vuosi 2013.

viestinnan_lukuja

Klikkaa kuvaa isommaksi, jos luvut eivät näy!

Tiesitkö muuten, että viime vuoden suosituin video oli Opin ovi -musiikkivideo (233 katselukertaa): ”Päivä alkaa ja duunit ne oottaa, mä nousen pilviin ylös nostokurkeen mun, täällä istun ja uutta uraa kaipaan, mietin missä ja miten onnistus? Opin ovet, ne sulle avautuu…”, Auli hoilaa.

Eikä tietenkään pidä unohtaa niitä lukuisia alueellisia loppuseminaareja, joihin Jarppa (se on auto) meitä kuljetti erilaisten kommellusten kera. Milloin oltiin enemmän ja vähemmän eksyksissä tai peltipoliisin häiriköimänä. Kokokohtana oli tietysti Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 Tampereella, jolloin minäkin pääsin lavalle heiluttamaan käsiäni ihan kuin Cheekin konsertissa. Mutta hauskaa oli, Opin ovi -biisiä huudatettiin, tehtiin videoita hikipäissä ja jaettiin Opin ovi -vihkopaketteja.

Kukoista ja kipinöi verkostovalmennuksesta

”Verkostot muodostuvat ihmisistä ja luottamus verkostossa syntyy vain sillä, että opitaan tuntemaan toiset toimijat ja yhdessä sovitaan toimintaperiaatteista. Hienoa, että nyt vihdoinkin toimijoiden hyvät voimavarat tukevat toinen toisiaan ja alueellinen osaaminen kehittyy kaikkien hyväksi”, kirjoittaa eräs verkostovalmennuksen osallistuja. Ei siis ole ihme, että valmennuksia tarvittiin. Niitä järjestimme kaikkiaan 16 ja 10 eri projektille. Verkostovalmennusten teemoja olivat mm. ohjaajaverkoston toiminnan jäsentäminen ja yhteistyön vahvistaminen, ohjausverkoston koordinointi ja johtaminen, verkoston yhteisen toimintamallin kehittäminen, asiantuntijafoorumien verkostosopimuksen valmistelu ja verkostoyhteistyön hyvien toimintamallien ylläpitäminen.

Verkostovalmennusten mahdollistama keskustelu ja kokemusten vaihto verkoston kanssa todettiin tärkeäksi. Lisäksi palautteissa nostettiin esille yhteisen kokonaiskuvan hahmottaminen ja toimintamallin jäsentyminen. Verkostovalmennuksiin toivottiin osallistuvan enemmän organisaatioiden johtoa. Valmennukset jatkuvat vuonna 2014.

Myö ei romaheta!

Vuosi 2014 jatkuu yhtä railakkaalla meiningillä. Matkalaukut pakataan ja Jarpan nokka käännetään kohti uusia seikkailuja. Tämä tarkoittaa reissua jokaiselle ELY-alueelle, jonne pyritään kokoamaan kaikki sen alueen Opin-yhteyshenkilöt ja muita elinikäisen ohjauksen kehittäjiä. Tavoitteena on kerätä alueilta tietoa, kuinka Opin ovien työ on juurtunut ja missä vaiheessa alueen kehittämistyö on. Näistä kaikista teemme julkaisun, joka kertoo kehittämisohjelman tuloksista, hyvistä käytänteistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Joten Opin ovet – täältä tullaan!