Tutka-mallilla tietoa TE-toimistojen ohjausprosesseista
Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen laadun arviointi on haasteellista, sillä ohjauksen prosesseja ja vaikutuksia on usein vaikea kuvata. Valtakunnallisessa NUOVE-projektissa kehitettiin TNO-palvelujen laadun arviointia ja arvioinnin välineitä, ja projektin päätyttyä tätä työtä on jatkanut työ- ja elinkeinoministeriö. Vuosina 2012–2013 TEM:n toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa kehitettiin TE-toimistojen ohjauspalvelujen seurannan ja arvioinnin prototyyppiä.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää uudenlainen yhteinen perusta TE-toimistojen ohjauspalvelujen – ammatinvalinnanohjauksen, maahanmuuttaja-, osatyökyisten-, ja nuorten palvelujen sekä ”prosessimaisen työvoimaneuvonnan” – seuranta- ja arviointijärjestelmäksi.
Ns. Tutka-mallin taustalla on myös vuoden 2013 alussa voimaan tullut työvoimapalvelujen uudistus, jossa asiakaslähtöisyyden voimistaminen on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi. Malli sisältää Työelämätutka-välineen sekä analysointi- ja tulkintamekanismit sen tuottaman tiedon käsittelyyn. Uusi väline auttaa tuomaan näkyviin asiakkaan työelämäsuhteen liikettä ja ohjausprosessia sekä tukee palvelutarpeen arviointia ja ohjauksellista työotetta.
Työelämätutka ja asiakas
Työelämätutka edistää asiakkaan omaa toimijuutta ohjausprosessissa, sillä sen avulla asiakas itse arvioi tilannettaan. Sen lisäksi, että visuaalinen ”tutka” auttaa hahmottamaan työelämäsuhteen eri näkökulmia ja asiakkaan voimavaroja, Työelämätutka voi tuoda asiakkaalle parempaa tietoa ohjauksen tarpeesta sekä selkeämmän kuvan siitä, millaisia teemoja prosessissa käsitellään. Pitkissä prosesseissa se kantaa tietoa virkailijalta toiselle, ja tieto kumuloituu sen sijaan, että samoja asioita jouduttaisiin käymään läpi uudestaan. Työelämätutkan päätarkoitus on auttaa seuraamaan asiakasprosessin etenemistä.
Työelämätutka ohjaajan ja TE-toimiston näkökulmasta
Ohjausprosessista tietoa tuottava väline on tervetullut työvoimapalveluihin, sillä asiakkaan kehittymistä kohti ulkoisesti mitattavia ratkaisuja on vaikea kuvata. Työelämätutka tekee näkyväksi palveluprosessia ja mahdollistaa pääsyn ainutkertaisen asiakasprosessin ajatuksesta myös ryhmätasoiseen tarkasteluun. Tällä tavoin saadut tiedot ovat tärkeitä johtamiselle ja palvelujen kehittämiselle. Tutka-malli nähdään hyödyllisenä välineenä myös palveluprosessien taloudellisen vaikuttavuuden ja kannattavuuden arvioinnille.
Tutkimuksessa kehitetty TE-toimistojen ohjauspalvelujen seurannan ja arvioinnin prototyyppiä on testattu muutamalla alueella, ja kokeilut ovat osoittaneet, että välineellä pystytään kuvaamaan asiakaspalveluprosessien sisältöä ja kulkua. Tutka-mallia ehdotetaan otettavaksi käyttöön TE-hallinnossa vuoden 2014 alusta alkaen, ja raportissa kuvataan, kuinka malli voisi tulla osaksi työvoimapalvelujen arkea.
Ohjauksen liike näkyviin – Tutka ja TE-toimistojen ohjauspalvelut. Seurannan ja arvioinnin prototyyppi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 32/2013.