Digitaalinen pelaaminen kiinnostaa yhä useampaa suomalaista ja sillä on merkittävä rooli nykyajan mediakulutuksessa. Pelaaminen onkin vakiintunut osaksi etenkin nuorten ja nuorten aikuisten elämää. Nuoret kokevat pelaamisen trendikkäänä harrastuksena (EHYT ry. 2022) ja peliverkostot ja osallisuus peliyhteisöihin ovat heille merkityksellisiä (mm. Kemppainen 2020). Myös kilpapelaaminen ja striimaaminen ovat nousevia kiinnostuksen kohteita (Kinnunen, Tuomela & Mäyrä 2022)….
Jatka lukemista
Näin kesälomien jälkeen, kun keho ja mieli ovat saaneet aikaa palautumiselle. Loma ja siihen sisältyneet itselle merkitykselliset aktiviteetit, kesän tuoreet herkut ja kesätapahtumat ovat mahdollistaneet kokemuksen työstä palautumisesta, kun työasiat ovat jääneet taustalle. Kuinka tästä tunteesta saisi nauttia mahdollisimman pitkään, töiden taas alkaessa? Palautuminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka aikana stressi ja kuormitus vähenee. Palautuminen…
Jatka lukemista
Palvelumuotoilu alkaa olla useimmille tuttu käsite ja tuntuu ehkä jo hieman omituiselta ajatella, että palveluita suunniteltaisiin ilman käyttäjäprofiilien tai käyttötapauksien avaamista – kuka palvelua käyttää, miksi käyttää ja miten käyttää? Tällaisilla kysymyksillä halutaan varmistaa käyttäjälle toimiva kokonaisuus ja hyvä käyttökokemus. Vastaavasti chatbottien kehitys aloitetaan palvelumuotoilusta tutulla käyttäjien ja käyttäjätarinoiden kuvauksilla. AIRE-projektissa bottien keskustelupolkujen ja botin…
Jatka lukemista
Emme ehkä useinkaan tule ajatelleeksi, kuinka suuri mahdollisuus meillä on hengityksen avulla vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteemme. Hengitys on vaistomainen toiminto, jota ilman emme olisi olemassa. Tutkimusten mukaan hengitämme sisään ja ulos noin 25 000 kertaa päivässä (Nestor 2020). Silti moni meistä on kadottanut kyvyn hengittää oikein. Myös musiikilla on tutkitusti hyvinvointivaikutuksia ihmisen tunteisiin sekä kehon…
Jatka lukemista
Työ on tärkeä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksen rakentaja työikäisen ihmisen elämässä. Työn merkitys näyttäytyy ihmisille eri tavoin. Työn merkitys voi olla toimeentulossa, kehittymisessä tai uralla etenemisessä. Toisille työ voi tarkoittaa mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia. Joillekin työ on tärkeä osa omaa identiteettiä. Työ on merkityksellistä myös kehitysvammaisille ihmisille. Se tuo tarkoitusta, motivaatiota ja rytmiä elämään. …
Jatka lukemista
Kun tutkija saa idean mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta, tai yrittäjälle syntyy kiinnostus kehittää liiketoimintaansa, vastaan tulee yleisesti tunnistettu pulma: mistä löytyisi sopivaa aineistoa tutkimus- ja kehitystyön tueksi? Tutkimusaineistojen kerääminen on suuritöistä ja aikaa vievää. Hyvä uutinen onkin se, että kaikkea dataa ei tarvitse itse kerätä. Tässä blogissa kerrotaan, miten avoimeen dataan pääsee käsiksi. Avoin data on kaikkien…
Jatka lukemista
Lukaisin taannoin Pekka Seppäsen kolumnin (2017) muutaman vuoden takaa koskien työelämän murrosta tulevaisuudessa. Siinä tuotiin vahvasti esille työelämän muuttuminen ja jopa lohduton tulevaisuus. Nähtiin, että robotit tulevat pitämään puolestamme jopa lomat. Työterveyslaitos (2023) puolestaan julistaa, että ”käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin”, sillä kriisien ja megatrendien nähdään vaikuttavan merkittävästi työelämään ja sen suuntaan tulevina vuosina….
Jatka lukemista
Työyhteisöissä jumpataan muutosjohtamisen prosesseja, samaan aikaan hanskataan organisaation hiilijalanjälkeä? Tiimimalleja happotestataan ja henkilöstön oletetaan ottavan koppia. Todellisuudessa arjessa testataan henkilöstön vatsahappotasapainoa ja resilienssiä. Insinööreistä biologeihin – kielikuvat peilaavat ajankuvaa Korkeakoulut ovat projektoidun asiantuntijatyön myötä merkittävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimija (TKI). Projekteissa luomme uutta soveltavaa osaamista ja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Meidänkin on oltava ajan hermolla ja…
Jatka lukemista
Lapset ja nuoret viettävät koulussa perinteisesti paljon aikaa istuen pulpetin ääressä, joten myös paikallaanoloa kertyy runsaasti. Jokaista 60 minuuttia kohti paikallaanoloa kertyy alakoululaisilla noin 40 minuuttia ja yläkoululaisilla 46 minuuttia. (Tammelin ym. 2015.) Liikunnallinen toimintakulttuuri on paitsi liikkumisen lisäämistä, myös paikallaanoloajan vähentämistä ja istumisen tauottamista. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan istumisen…
Jatka lukemista
Lasten ja nuorten liikkumista on pyritty edistämään kouluun suuntautuvien toimenpiteiden kautta jo pitkään. Liikkuva koulu -ohjelma on vaikuttanut myönteisesti koulujen toimintakulttuuriin luoden edellytyksiä liikkumiselle koulupäivän aikana. Tässä on vielä kuitenkin kehitettävää erityisesti yläkouluissa, joihin Liikkuva koulu -toiminta ei ole juurtunut samalla tavalla kuin alakouluihin. Ulkovälituntien yleistyessä olisi myös hyvä tehdä ulkona olosta oppilaille kiinnostavampaa. Liikkuminen…
Jatka lukemista