Blogit

Ammattien välinen yhteistyö kuntoutuksessa – korkeakoulutuksen ja työelämän sekä ammattilaisten välisten kuilujen kaventaminen

Kuntoutus edellyttää usean eri ammattilaisen yhteistyötä, johon tulee harjaantua jo koulutuksen aikana. Tätä korostetaan parin viime vuoden aikana julkaistuissa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa ja ohjeissa. Ammattien välisestä yhteistyöstä on kyse, kun vähintään kahta eri ammattia tai asiantuntijuutta edustavaa henkilöä tekee yhteistyötä. Tämä edellyttää uusia työtapoja. Miten ammattien välistä yhteistyötä voidaan kehittää ja hyödyntää asiakaslähtöisten tavoitteiden […]

Fyysisesti aktiivinen leikki varhaiskasvatuksessa 

“Lapsi on terve, kun se leikkii.” “Leikki on lapsen työtä.” Lapsen leikkiin ja toimintaan yhdistetään paljon erilaisia sanontoja, lausahduksia ja luontaiseen liikkumiseen viittaavia mielikuvia. Mitä erilaisilla leikkiin liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan ja miksi fyysisesti aktiivinen leikki on lapselle tärkeää?  Suomalaisissa liikuntatutkimuksissa käytettyjen fyysisen aktiivisuuden käsitteiden ja määritelmien käyttö on ollut varsin kirjavaa. Oman mausteensa käsiteviidakkoon ovat […]

Kalakavereita ja leffaseuraa vai palvelua tuottavia vapaaehtoisia – Miten lapset ymmärtävät tukisuhdetoiminnan? 

Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta ovat sosiaalipalveluita, joissa lapsen tai nuoren elämään rakentuu uusia ihmissuhteita. Kyse on siitä, että lapsi tai nuori saa rinnalleen aikuisen vapaaehtoistyöntekijän, jolla on aikaa ja halua tavata lasta säännöllisesti yhteisen tekemisen ja ajanvieton merkeissä (ks. Lehto-Lundén 2020, Moilanen 2015, Svenlin 2020). Tällaisilla tukisuhteilla ajatellaan olevan myönteinen vaikutus lapselle tai nuorelle itselleen ja […]

Juurtumista ja juromista: Liikkuva koulu tavoitteiden asettamisen ja vaikutusten seuraamisen näkökulmasta 

Liikkuvaan kouluun on alusta saakka kuulunut vaikuttavuustavoitteiden asettaminen, monipolvinen ja muuttuva tulos- ja muu ohjaaminen sekä suoritteen mittaaminen. Erityisesti Juha Sipilän hallituksen aikaisen ns. kärkihankevaiheen rahoituksen vaikutusta on arvioitu eri lähtökohdista.   Nykyisin valtakunnallisena liikkumisen edistämisohjelmana toimiva Liikkuva koulu aloitettiin vuonna 2010 pilottihankkeena. Sen yhtenä käynnistäjänä oli Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotto, jonka mukaan kouluikäisten […]

Kyberturvallisuus terveydenhuollossa

Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatio­ekosysteemi (HYTKI) -hankkeen järjestämässä webinaarissa pureuduttiin Terveydenhuollon kyberturvallisuuden tilannekuvaan sekä kehittämiseen neljän eri asiantuntijan voimin. Aihe on tärkeä, sillä kyberhyökkäykset voivat pahimmillaan häiritä vakavasti sairaaloiden ja terveydenhuollon toimintaa (Martin ym. 2017). Webinaarissa todettiin, että Suomessakin riittää vielä tekemistä sairaaloiden kyberturvallisuuden parantamisessa.   Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tuottaa tilannekuvatietoa tukemaan suomalaisen yhteiskunnan […]

Työkyvyn varhaisen tuen työkalut kehittyvät aktiivisen käytön myötä

Työvoimapula on yksi keskeinen haaste suomalaisessa työelämässä, erityisesti sosiaali- ja terveys-, ravintola- sekä rakennusaloilla. Ulkopuolisia, mullistavia ratkaisuja pulan ratkaisemiseen ei ole lähiaikoina nähtävänä (Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle).   Tämän vuoksi yhä tärkeämmäksi nousee työnantajien vastuu huolehtia työntekijöiden työkyvystä sekä työuran alussa, keskellä että lopussa. Keskeisenä kokonaisratkaisumallina on työhön kytkeytyvä […]

Tanssia ja sirkusta uusissa palveluympäristöissä

Tanssi erilaisissa ympäristöissä -käsite syntyi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 asettamassa Tanssi ja hyvinvointi -työryhmässä. Sen käyttöä vahvisti Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n vuonna 2017 tekemä Tanssi ja sirkus erilaisissa ympäristöissä (2017) -ohjeistus ja palkkasuositus. Tämä kuvaa sitä, että tanssia ja sirkusta tehdään ja kohdataan monenlaisissa yhteyksissä perinteisen taidekontekstin ulkopuolella. Erilaiset ympäristöt  Erilaisissa ympäristöissä toimiminen voi […]

WHO:n kansainvälisten luokitusten verkosto: vuosikokous Genevessä 

WHO:n kansainvälisten luokitusten verkosto, WHO-FIC (Family of International Classifications) network, ylläpitää WHO:n kansainvälisiä luokituksia, joihin kuuluu kansainvälinen tautiluokitus (ICD), toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja kansainvälinen terveydenhuollon toimenpideluokitus (ICHI). WHO-FIC’n vuosikokous pidettiin lokakuussa 2022 Genevessä, Sveitsissä. Kutsukokouksen teemana oli ”Yhteentoimivuus ja terveystietojen kartoitus”. Minulla oli ilo osallistua kokoukseen pohjoismaisen NordClassin delegaatiossa. Muutaman vuoden […]

Urheiluseurojen ammattimaistumisessa maltti on valttia

Ammattimaistuminen on yksi urheiluseuratoiminnan kuumimmista perunoista. Julkista keskustelua ja osin alan tutkimustakin hallitsee väkevä usko siihen, että ammattimaistuminen on oikea tapa viedä urheiluseuratoimintaa eteenpäin. Toisaalta on esitetty myös joitakin kriittisiä näkemyksiä siitä, miten pitkälle liikunnan kansalaistoiminta hyötyy ammattimaistumisesta. Miten ammattimaistumisen kynnyksellä olevat seurat itse näkevät asian?  Sopivasti, muttei liikaa  Haastattelimme loppuvuodesta 2021 pieniä suomalaisia urheiluseuroja […]

Muutosta sosiaalisen markkinoinnin välinein 

Sosiaalisella markkinoinnilla tavoitellaan muutosta sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Sosiaalinen markkinointi on työkalu käyttäytymisen muutosten aikaansaamiseksi. Se on myös asiakaslähtöinen toimintatapa, vaiheittainen suunnittelumenetelmä sekä strateginen että operatiivinen työkalu.    Sosiaalinen markkinointi on markkinoinnin menetelmien soveltamista sosiaalisiin kysymyksiin sekä viitekehystä kehittää innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin (Lefebvre 2013, 4). National Social Marketing Centre (NSMC) on Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Sloveniassa toimiva […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun