Katse kohti kyberrikostutkintaa – kuka, mitä, missä ja miten?

Euroopan kyberturvallisuuskuukausi, lokakuu, lähenee loppuaan ja kyberrikollisuus on saanut ikävien tapahtumien myötä paljon palstatilaa eri medioissa. Edellisessä blogikirjoituksessamme listasimme 10 + 1 hyvää syytä ilmoittaa kyberrikoksesta poliisille. Entä kun ilmoitus on tehty, mitä sitten tapahtuu? Kuten aiemmin lupasimme, tällä kertaa raotamme hieman verhoa poliisin suorittamaan rikostutkintaan, kun pöydällä on kyberrikos.

Mitä on kyberrikostutkinta? 

Kyberrikostutkinta on tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistuvien ja laajasti miellettynä myös sellaisia hyväksikäyttäen tehtyjen rikosten esitutkintaa. Esitutkinnan suorittaa esitutkintaviranomainen, tyypillisimmin poliisi. Sen tarkoitus on selvittää ja osoittaa tapahtumakulku, tapahtumiin liittyvät henkilöt ja vahingot sekä tunnistaa ja löytää mahdolliset epäillyt henkilöt sekä selvittää syyt heidän toimintaansa eli ts. motiivit. Esitutkinnan valmistuttua juttu etenee syyteharkintaan, jossa syyttäjä harkitsee, onko tapauksessa aihetta nostaa syyte.

Mitkä tahot tutkivat kyberrikoksia?

Kyberrikoksia tutkitaan sekä paikallispoliisissa että Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksessa. Tutkittavat rikokset jaetaan ensisijaisesti alueperiaatteen mukaan. Valtakunnallisena yksikkönä Kyberrikostorjuntakeskus tutkii vakavimpia rikoksia, ylläpitää tilannekuvaa, suorittaa verkkotiedustelua sekä palvelee tarvittaessa poliisilaitoksia tai muita viranomaisia.

Miten ilmoitettua rikosta viedään eteenpäin prosessissa?

Rikosilmoitusten vastaanottajat käsittelevät työssään monen tyyppisiä rikoksia. Heidän tehtävänsä on kirjata ilmoitus sillä tarkkuudella, että se on ohjattavissa sopivalle taholle tutkittavaksi. Jutulle nimetään tutkija(t) ja tutkinnanjohtaja, jotka huolehtivat tutkintaprosessin etenemisestä ja yhteydenpidosta asianomistajaan eli uhriin. Monesti poliisilaitokset pyrkivät keskittämään tietyn tyyppiset jutut tietyille tutkijoille, vaikkakaan valtakunnallista sapluunaa tähän ei ole.

Eikö kaikkia juttuja tutkitakaan?

Rikokset jaetaan yleisen syytteen alaisiin ja asianomistajarikoksiin.  Kyberrikosten joukossa on kumpiakin. Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte asianomistajarikoksissa vain asianomistajan (uhrin) vaatimuksesta. Joissain asianomistajarikoksissa syyttäjä voi lisäksi nostaa syytteen ilman asianomistajana rangaistusvaatimusta, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii. Jos asianomistaja ei vaadi rangaistusta syylliselle, tutkintaa ei tyypillisesti toimiteta tai jos rangaistusvaatimus perutaan, tutkinta lopetetaan.

Joskus tutkinta joudutaan keskeyttämään, jos jutussa ei päästä eteenpäin, esimerkiksi riittävästi todisteita ei löydy tapauksen syyteharkintaan saattamiseksi. Tai sitä voidaan rajoittaa, jos kustannukset suhteessa tutkittavaan asiaan ovat epäsuhteessa.

Vaatiiko kyberrikostutkinta poliisilta erityisosaamista?

Kyllä ja ei. Tietojärjestelmät ja digitaalinen todistusaineisto liittyvät nykyään hyvin monenlaiseen rikollisuuteen, mikä on tarpeen huomioida esitutkintaviranomaisten koulutuksessa yleisesti. Esimerkiksi verkon keskustelupalstalla tapahtunut kunnianloukkaus on hyvin erityyppinen rikos kuin tietomurto. Rikoksesta riippuen voidaan tarvita erityisosaamista niin tutkintataktiikoiden kuin digitaalisen rikospaikan ja todistusaineiston osalta.

Poliisilaitoksilla ja Kyberrikostorjuntakeskuksessa on tietotekniseen rikostutkintaan (computer forensics) erikoistunutta henkilökuntaa, jonka työ on taltioida, analysoida ja raportoida digitaalista todistusaineistoa oikeusvarmalla tavalla. Toiminto on osin verrattavissa tekniseen rikospaikkatutkintaan (forensics), kuten sormenjälkien tai DNA-näytteiden käsittelyyn, mutta mitä monimutkaisemmista tietoteknisistä ympäristöistä rikoksessa on kyse, sitä kiinteämpi osa jutun tutkintaa tietoteknisestä tutkijasta tulee.

Niinpä on tavallista, että kyberrikostutkinnassa asianomistaja saa yhteydenottoja sekä jutun tutkijalta, että tietotekniseltä tutkijalta.

Entä jos rikoksen jäljet johtavat ulkomaille?

Kyberrikoksille on ominaista kansainvälisyys. Myös eri maiden poliisiviranomaiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti tutkiakseen tehokkaammin rajat ylittävää rikollisuutta ja saadakseen tietoa globaaleista rikosilmiöistä. Esimerkiksi kansainväliset oikeusapupyynnöt ja tiedonvaihto ovat kyberrikostutkinnan arkipäivää. Tiiviimmillään voidaan perustaa myös yhteisiä tutkintaryhmiä, jos sama rikollisporukka on syyllistynyt rikoksiin useamman valtion alueella.

Blogin kirjoittajat ovat asiantuntijoita, jotka työskentelevät kyberrikostorjunnan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä Poliisiammattikorkeakoulussa. He kannustavat kyberrikosten uhreja tekemään rikosilmoituksen poliisille matalalla kynnyksellä.

Tutkija Anna Leppänen, anna-riitta.leppanen(at)polamk.fi
Erityisasiantuntija Tero Toiviainen, tero.toiviainen(at)polamk.fi
Erityisasiantuntija Jani Peltola, jani.peltola(at)polamk.fi

Teksti on laadittu osana #OleTietoinen-tietoisuuskampanjaa. Kampanjoinnin toteutuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun CYBERDI-projektin asiantuntijat. Digitaalisen maailman turvallisuuden kasvattamiseen tähtäävä #OleTietoinen-kampanjointi jatkuu aina vuoden 2021 lopulle saakka.