Mistä syntyy korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry toteutti yhdessä yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn kanssa korkeakoulujen yhteiskunnallista vuorovaikutusta selvittävän projektin parisen vuotta sitten. Projektin tuotoksena syntyi ”vaikuttava korkeakoulu” raportti. Se toteutettiin vuorovaikutteisena sivustona, joka löytyy osoitteesta: http://vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi

Miksi sitten tällaisten asioiden tutkiminen ja niiden analysointi on niin tärkeää ? Siihen voidaan löytää useita syitä ja perusteluita, joita yritän tässä blogissani lyhyesti analysoida. Ensinnäkin velvoite korkeakoulun yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja ns. kolmannesta tehtävästä löytyy lainsäädännöstä, jossa määritetään korkeakoulun tehtävät. Erityisen selvästi asia on kirjattu amk-lakiin ja sen 6. pykälään, jossa todetaan: Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yliopistolain kirjaus ei ole yhtä selkeä ja häipyy yleensä ns. akateemisen vapauden ja yliopistojen autonomian alle.

Toinen järkeen käyvä peruste asialle on se, että korkeakoulujen rahoitus koostuu pitkälti ihmisiltä ja yrityksiltä kerätyistä verovaroista, joiden käyttöön liittyy selkeä vaatimus yhteiskunnallisesta tilivelvollisuudesta (social accountability). On tämän tilivelvollisuuden hengen mukaista, että ammattikorkeakoulun toiminnalla yritetään tuottaa mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen hyöty vastineeksi verovarojen käytölle.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on käynnistämässä korkeakoulujen kolmatta arviointikierrosta syksyllä 2018. Keskeisenä arvioitavana asiana koulutuksen ja tki-toiminnan laadun lisäksi tulee olemaan korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus. JAMK on tehnyt sopimuksen KARVIn kanssa osallistumisesta kolmannen arviointikierroksen pilottiauditointiin, jonka arviointivierailu toteutetaan maalis-huhtikuussa 2019. Viimeistään silloin joudumme JAMKin osalta tilivelvollisiksi myös yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestamme.

JAMKin johtoryhmässä 11.12.2017 päätimme käynnistää JAMKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohjelman. Kysymyksessä on pienimuotoinen tutkimus, selvitys ja analysointi, jolla varaudumme edessä olevaan laatuauditointiin. Yksikön johtajien tehtäväksi sovittiin, että he kokoavat tammikuun 2018 aikana vaikuttava korkeakoulu- sivuilla olevan viitekehyksen mukaisesti ne asiat, jotka vaikuttavat JAMKin osalla kussakin asiankohdassa. Laatupäällikkö Tero Janatuinen kokoaa niistä koko JAMKin tasoiset aineistot, joita voidaan käyttää edelleen KARVIn auditoinnissa.

Yleisesti voidaan todeta, että korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikutus syntyy vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. JAMKin yli 8000 opiskelijaa sekä 700 henkilökunnan jäsentä muodostavat merkittävän vuorovaikutuspotentiaalin, joka laadukkaan ja uudistuvan koulutuksen sekä tki-toiminnan kautta synnyttää runsaasti uutta oppimista sekä uudistuskykyä ja edelleen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. JAMKin strategiassa oleva missio ”Osaaminen kilpailukyvyksi” kuvaa mielestäni hyvin myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikka ennakkokäsitys JAMKin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on hyvä, silti meidän kannattaa JAMKissa tutkia ja analysoida, voidaanko jotain vielä parantaa ja tehostaa.
Käykääpä tutustumassa vaikuttavakorkeakoulu-sivustoon !

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2018 !

Jussi Halttunen,
rehtori, opetusneuvos