Korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditointimalli suosii oppimista vertaisilta

Suomalaiset korkeakoulut auditoidaan kuuden vuoden välein. Kolmas auditointikierros on pian alkamassa, ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) luoma auditointimalli on parhaillaan pilotoitavana; mallia pilotoivat korkeakoulut ovat Yrkeshögskolan Novia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Uudessa kolmannen kierroksen auditointimallissa on aiempaa painokkaammin esillä opiskelijakeskeinen toiminta sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen. Lisäksi auditointimalliin on tuotu uutena elementtinä bechlearning eli vertaisoppiminen.

Karvi määrittelee vertaisoppimisen seuraavasti: ”Vertaisoppiminen on yhteisöllinen työtapa, jossa oleellista on toiselta yhteisöltä oppiminen, aktiivinen vuorovaikutus ja yhteiseen kehittämiseen sitoutuminen. Keskeinen osa on vierailukäynti.” Vertaisoppiminen on integroitu auditointimalliin siten, että se otetaan huomioon osana arviointialueen kehitystason kokonaisarviota, jos vertaisoppiminen kohdistuu johonkin kolmesta pakollisesta arviointialueesta. Mikäli vertaisoppiminen kohdistuu korkeakoulun itse valitsemaan arviointialueeseen, vertaisoppimisen arvio ei vaikuta auditoinnin läpäisyyn.

Kansainvälisyys vertaisoppimisessa

Karvi suosittaa korkeakouluille, että vertaisoppimiseen haettaisiin kansainvälinen kumppani. Useimmiten kumppania on tarkoituksenmukaista etsiä eurooppalaiselta korkeakoulutusalueelta, jolla sovelletaan yhteisiä laadunvarmistuksen standardeja (Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area). Vertaisoppiminen osana korkeakoulun auditointia on kuitenkin varsin ainutkertainen ratkaisu eurooppalaisella korkeakoulutusalueella.

Siksi on mahdollista, että eurooppalaiset kumppanit eivät välttämättä koe hyötyvänsä vertaisoppimisesta samassa määrin kuin suomalaiset korkeakoulut, jotka auditoinnin läpäistäkseen tarvitsevat onnistuneesti toteutetun vertaisoppimisen. Vertaisoppimisesta odotettavissa olevat hyödyt onkin pystyttävä osoittamaan erittäin selkeästi kansainväliselle kumppanille.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu toteutti vertaisoppimisen pitkäaikaisen kumppaninsa, saksalaisen Esslingenin ammattikorkeakoulun (Hochschule Esslingen) kanssa. Vertaisoppimisvierailusta on aiemmin kerrottu Eija-Mari Heikkilän ja Jukka Turpeisen blogissa ”Penkkioppimassa Esslingenissä” sekä Aleksi Huttusen blogissa ”Tutkimusmatka laatuun”.

Benchmarking on varsin pitkään käytössä ollut laadunhallinnan menetelmä, jossa on tietyt yleisesti hyvänä pidetyt vaiheet: vertailtavan asian valinta, esikuvaorganisaation valinta, sopimus ja suunnitelma, dokumentteihin tutustuminen ja kysymysten vaihtaminen, molemminpuoliset vierailut, opitun dokumentointi ja kehittämiskohteiden valinta omassa organisaatiossa. Benchlearning eli vertaisoppiminen korostaa terminä oppimisen näkökulmaa, mutta pitää yleensä sisällään samat vaiheet kuin edellä kuvattu benchmarking.

Vertaisoppimisen haasteet

Yksi tyypillinen heikkous vertaisoppimisessa on suuret odotukset vierailukäyntejä kohtaan. Useimmiten vierailut ovat enintään parin päivän mittaisia tapahtumia, joissa vastaanottava organisaatio esittelee omia vahvuuksiaan ja hyviä käytänteitään ja niistä käydään keskustelua. Vierailujen ohjelmat ovat helposti täyteen ladattuja, jolloin käy yleensä niin, että vieraiden käsitys vertaisoppimisen kohteena olevista asioista jää varsin pinnalliseksi.

Vertaisoppimisen toteutusmalleja tulisikin kehittää sellaisiksi, että ne kannustaisivat pitkäkestoiseen kehittämisyhteistyöhön. Vertaisoppimisen mallit tulisikin päivittää nykyaikaan ottamalla käyttöön digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet. Prosessia voi jatkaa ja tehostaa ennen ja jälkeen vierailun hyödyntämällä sähköisiä alustoja ja viestintäkanavia.

Toisesta organisaatiosta tehtyjä havaintoja ei ole aina helppoa soveltaa omaan organisaatioon. Kansainvälisen kumppanin kyseessä ollen soveltamisen vaikeus on entistä todennäköisempää. Keskeinen syy tähän on korkeakoulujen erilaiset toimintaympäristöt: esimerkiksi työelämäyhteistyön luonne voi olla hyvin erilainen eri maissa, alueilla ja korkeakouluissa. Ei siis kannata väheksyä kotimaista vaihtoehtoa vertaisoppimisessa, sillä se voi olla hyvinkin perusteltua joissain tapauksissa. Myös yrityksen tai julkishallinnon organisaation valitseminen kumppaniksi vertaisoppimiseen voi aiheesta riippuen olla tarkoituksenmukaista.

Vertaisoppiminen laajempaan käyttöön

Joka tapauksessa vertaisoppiminen on erittäin kannatettava laadun kehittämisen työkalu. Se tuottaa toiminnan kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa ja sopii hyvin suomalaiseen kehittävän arvioinnin perinteeseen.

Toivoa sopii, että oppimista ja kehittämistä korostavat laadunhallinnan lähestymistavat voimistuisivat eurooppalaisten korkeakoulujen laadunhallinnassa luokittelevien lähestymistapojen (esim. ranking) sijaan. Ja ehkäpä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa vertaisoppiminen voisi kuulua eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteiseen työkalupakkiin.

Tero Janatuinen
Laatupäällikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu