Hei me reissataan!

Syksyn ehdottomasti suosituin päässä pyörivä rallatus on ollut: ” Matkustan ympäri Suomenmaan, laukussa iPad ja nauhuri vaan. Jos mua pikkuisen onnistaa, niin tarinoita Opin ovista saan”. Näin on. Onneksi ei aina ole tarvinnut yksin matkustaa, kun seurana on ollut ajoittain jompikumpi projektisuunnittelija. Tällä kertaa tarinoita löytyy Valkeakoskelta, Porvoosta, Porista ja Kouvolasta.

Ura Ovi ry jatkaa Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa – ja PYÖRRE -projektin toimintaa Valkeakoskella 19.10

Lokakuu 19. päivä ja huomaan, että ulkona on pimeää ja sateista. Kaamosmasennusta auttamattomasti ilmassa, joten valohoito korviin aamukahvin lomassa on paikallaan.  Sitten vaan reppu kainaloon ja Jarpan nokka kohti Pirkanmaata. Valkeakoskella pääsin kuuntelemaan Opin Ovi Etelä-Pirkanmaan itsearviointityöpajaa, jossa käytiin tarkasti läpi Kuntoutussäätiön toteuttaman kyselyn tuloksia. Ylpeitä oltiin rakennetusta Opin ovi -neuvontapisteestä, yhteistyöverkoston tuottamista, vakiintuneista asiakastapahtumista, monipuolisesta verkostosta, ohjausprosessien kuvauksesta ja vuosikellosta.

Projekti on saanut jatkoaikaa 30.6.2013 saakka ja aikoo pyörittää projektin jälkeen toimintaansa Ura Ovi ry:n muodossa. Yhdistyksen tavoitteena on ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyteen liukumista yksilö- ja ryhmäohjauksellisin keinoin sekä auttaa pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita palveluohjauksellisella työotteella yhteistyössä alueen verkoston kanssa. Siinäpä yksi vaihtoehtomalli jatkuvuuden turvaamiselle myös muille Opin oville. Ura Ovi ry -mallia esiteltiin Opin ovi -klinikka Helsingissä 20.11. ja esityksen videota voi käydä katsomassa www.opinovi.fi/klinikat

Porvoossa takaisku: Rihkamatorin kiinteä OhjausPiste lopettaa

Marraskuun 1. päivä ja on entistä pimeämpää. Valohoito korviin taitaa auttaa, sillä vaikka on varhainen aamu, tunnen olevani kuin Duracell-pupu. Ensimmäistä kertaa eläissäni Porvoon keskustassa. POMO-talo, navigaattori sekoaa ja hetken aikaa pientä korttelirallia. Epäonni jatkuu, väärä kerros ja ovi. Onneksi ystävällinen rouva kiirehtii apuun, kun jo laulelin: ”Miksi ovet ei aukene meille!”.  Pikkuisen nolotti, mutta huumorilla siitä selvittiin. Onni on, että osaa nauraa omille kompuroinneilleen. Itä-Uudenmaan Opin ovi – päätösseminaari käynnistyy ja huokaisen, kun oma esitys on iltapäivästä, joten ehdin hengähtää.

Itä-Uudellemaalle on syntynyt laaja ja aktiivinen, kaksikielinen TNO-verkosto. Porvoon keskustan OhjausPisteen fyysisen tila ja www.ohjauspiste.fi on todettu tarpeelliseksi, mutta taloudellisen tilanteen muuttuessa ja resurssien kohdentaminen nuorten yhteiskuntatakuuseen fyysinen piste joudutaan lopettamaan. Porvoo ei ole ainut, joka on kokenut tämän tappion. Onneksi Itä-Uudellamaalla on tarmokkaista ja sitkeitä toimijoita, jotka varmasti keksivät keinon, miten muodostunut verkosto voi ilman Ohjauspistettä toimia asiakkaiden hyväksi. Hyviä malleja löytyy myös muista Opin ovista.

Satojen koulutusten Satakunta ja sähköistä toimijaverkkoa

Porissa Satakunnan OpinOvi on käynnistellyt kakkosvaihetta, sillä projekti on saanut jatkoaikaa vuoden 2013 loppuun saakka. Projektin ykkösvaiheessa on nyt luotu aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, Satojen koulutusten Satakunta, jota jalkautetaan tulevan vuoden aikana käytäntöön.  Strategia löytyy Opin ovi-sivujen hyvistä käytännöistä http://bit.ly/YX6sXS .

Tällä hetkellä toiminnan pääpaino on strategian mukaisten toimintojen levittämisessä. Oleellista on strategiaan sitoutuminen ja sen käyttöönottaminen keskeisissä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjoavissa organisaatioissa. Tämä edellyttää ohjausverkoston tunnistamista ja kokoamista. Tavoitteena on valmistella TNO-palveluiden sähköinen toimijakartta, joka edistää osaltaan strategian mukaista toimintaa ja aikuisten tiedonsaantia sekä selkeyttää ohjaustoimijoiden tarjoamaa palvelua. Toimijakartta valmistuu syksyllä 2013 ja jään odottamaan tätä välinettä innolla muillekin levitettäväksi.

Satakunnan OpinOven kaikkiin materiaaleihin ja kehittämistyön vaiheisiin voi tutustua osoitteessa http://ivonipo.wikispaces.com/. Kuuntele myös Ulla-Maija Heinon ja Satakunnan OpinOvi -kuulumisia podcastinä (radiohaastattelu) http://bit.ly/UuMa6A .

Paluumatkalla tein lähempää tuttavuutta valtatien peltipoliisiin. Korpilahden kohdalla taivaan häikäisi outo valoilmiö. Vufuuuuummmm… ”Nyt tuli sakot!”, kiljaisin niin, että Jaakko säikähti. Kaasujalka siis liian painava, mutta onneksi posti toi Poliisilaitokselta vain varoituksen: ”Olette ajanut lievää ylinopeutta”, ei pyyntöä käydä tunnistamassa valokuva. Nyt siis tiedän, miltä näyttää ja tuntuu, kun tolpassa on kamera.

Kymissä homma osataan – onneksi olkoon!

Marraskuu 15. päivä ja jatkan reissujani maakuntiin. Jälleen uusi kaupunki, Kouvola, on tutustumisen kohteena. Heinolan jälkeen tie muuttuu kapeaksi ja mutkittelevaksi korpitieksi. Häivähdys epäluuloa, olenko taas eksyksissä? Luotan kuitenkin Jarpan navigaattoriin ja pääsen perille ilman kommelluksia.

Olen vieraana Opin Ovi Kymin projektitiimin kokouksessa. Päivän edetessä totean, että täällähän on asiat paremmin kuin hyvin. Projektin kehittämät palvelut ja tuotteet jäävät normaali arjeksi, kun projekti päättyy 31.12.2013. Vakiinnuttamissuunnitelma ohjaa toimintaa ja yhteistyösopimus 6 eri organisaation kanssa mahdollistaa resurssit ja toimintaedellytykset. Lisäksi on tuotettu palvelukäsikirja, josta lisää myöhemmin.

Toimintaa jatkavat Koulutusneuvonta Kymiedu -palvelu neuvontapisteineen ja verkkosivuineen www.kymiedu.fi/ . Koulutusneuvonta Kymiedu palvelee eri elämäntilanteissa olevia aikuisia koulutus- ja uravalintatilanteissa. Palvelu on Kymenlaakson alueen koulutusorganisaatioiden ja TE-toimistojen yhteinen palvelu ja neuvontaa voi saada Kotkan ja Kouvolan koulutusneuvontapisteissä (kirjasto), sähköpostitse, puhelimitse tai verkkopalvelun kautta. Palvelua voivat käyttää yksittäiset henkilöt ja yritykset. henkilökohtaisesti pääsin tutustumaan Kouvolan kirjaston pisteeseen, jonka totesin olevan loistavalla paikalla: neutraali ja kaikkien kansalaisten käyttämä paikka.

Projektin päätöstä ja tuloksia juhlitaan 11.12., jonne minutkin on kutsuttu puhumaan. Sen verran onnistunut työ projektilta, että tuonne mennään kuvaus- ja äänikaluston kanssa. Alue on hieno esimerkki siitä, että vaikka koulutusrintamalla resursseja leikataan, niin ohjauksen merkitys nähdään tärkeänä työmuotona, että siihen kannattaa satsata huonoina aikoina.

Paluumatkalla ei pahempia hassutuksia, paitsi että navigaattori kuljetti ihan ihme pikkutietä pitkin, josta tuli väistämättömästi ajatus: ”Onni olisi ikioma hyvä suuntavaisto. Nyt joudun luottamaan tähän ”tee u-käännös heti kun mahdollista” -ääneen. Ja matka jatkuu…..

Auli Ryhänen, projektipäällikkö
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti