Kaakkois-Suomi Opin ovien jälkeen
Kaakkois-Suomi jakautuu alueena siististi kahteen maakuntaan, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Niistä molemmilla on ollut oma Opin ovi -projektinsa, ja lisäksi Kaakkois-Suomessa on toiminut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta käsin opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden tutkintojen loppuunsaattamista tukenut KE-TU-projekti.
Kymenlaaksossa kehitetään verkkopalvelua edelleen
Kymenlaaksossa toimineen Opin Ovi Kymin keskeisin tuote oli Koulutusneuvonta Kymiedu -palvelu, joka tavoitti asiakkaansa alun perin koulutusneuvontapisteissä, sähköpostitse, puhelimitse ja Kymiedu.fi-verkkosivuston kautta. Sivusto toimii tiedonhaun kanavana, varsinaista verkko-ohjausta siellä ei tarjota. Alueen koulutusorganisaatioiden lisäksi palvelun toteuttamisessa oli mukana TE-hallinto.
Palvelun luonut projekti päättyi vuoden 2012 loppuun, mutta palvelun ohjausverkosto ylläpiti palvelua alkuperäisellä laajuudella myös seuraavan vuoden aikana. Tämän jälkeen Kymiedun fyysisisistä neuvontapisteistä ja sähköpostipalvelusta kuitenkin luovuttiin vähäisten asiakasmäärien vuoksi.
”Jatkossa on tarkoitus keskittyä kehittämään sähköistä Kymiedu.fi-palvelua. Sitä tullaan muokkaamaan tulevaisuudessa osittain nuorten aikuisten osaamisohjelman tarpeiden suuntaan, vaikka myös alkuperäinen asiakasryhmä eli aikuiset halutaan säilyttää”. sanoo Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kouluttaja Eija Leinonen.
Koulutusneuvonta Kymiedun toteuttamisesta sekä siitä aiheutuvien kustannuksien jakamisesta eri organisaatioiden kesken on linjattu yksityiskohtaisesti vakiinnuttamissuunnitelmassa, vakiinnuttamissopimuksessa ja siihen kuuluvassa sopimusliitteessä. Ne saavat kiitosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ELO-koordinaattori Ritva Kaikkoselta, joka kehuu verkoston toimintaa tavoitteelliseksi.
”Vastaavanlaisia sopimuksia on peräänkuulutettu myös valtakunnalliselle ja EU-tasolle. Verkostojen roolit ovat sopimuksen kautta selvät, ja vakiinnuttamissuunnitelman avulla voidaan seurata tavoitteiden etenemistä. Sopimusjärjestelyt vaikuttavuuden tukemiseksi ovat erinomaiset.”
Etelä-Karjalan verkosto koolle kerran vuodessa
Etelä-Karjalan EKA Opin Ovessa saatiin aikaan verkosto, jonka kautta alueen toimijat tutustuivat toisiinsa ja toistensa tarjontaan. Verkoston ytimessä olivat projektin aikana sen rakentajat eli Opin ovea toteuttaneiden organisaatioiden toimijat, mutta osaan toiminnasta kutsuttiin mukaan kaikki kiinnostuneet, olivat he Opin ovessa tai eivät.
Projektin päätyttyä verkosto on kutsuttu koolle kerran vuodessa, ja myös sen puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain.
”Ajatuksena oli, että koska verkostolla on noin kaksitoista jäsentä, kerran kahdessatoista vuodessa kohdalle osuva puheenjohtajuus ei rasita ketään turhan pahasti”, kertoo EKA Opin oven yhteyshenkilö Laura Tarpila Saimaan ammattiopisto Samposta.
KE-TU-projektin tavoitteena oli auttaa sellaisia yliopisto-opiskelijoita, jotka olivat keskeyttäneet opintonsa tai tarvitsivat muuten tukea tutkintojensa loppuun saattamiseksi. Tietoa keskeyttämisvaarassa olevista opiskelijoista etsittiin yliopiston rekisteristä. Ehtona oli, että opiskelijalla piti olla reilusti yli puolet tutkintoon kuuluvista opinnoista suoritettuna ja opinnot olivat alkaneet jonakin ennakkoehdoissa rajattuna vuotena. Etsinnän ja opiskelijoille lähetetyn kyselyn tuloksena projektin opiskelijaryhmässä syksyllä 2011 aloitti 24 opiskelijaa. Tänä päivänä heistä noin kuusi on valmistunut ja noin 10 edennyt lopputyövaiheeseen asti.
”Projektissa saatiin näyttöä siitä, että useamman vuoden opiskelematta ollut ihminenkin voi valmistua. KE-TUn kehittämä seurantamalli olisi levitettävissä koko yliopistokenttään”, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutuspäällikkö Terho Lassila.
Toimintasuunnitelmat yhteiseen linjaan
Kaakkois-Suomen ELO-ryhmän eli Kaakon ELO-foorumin työstämä toimintasuunnitelma (Kaakkois-Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen strategiset painopisteet ja toimintasuunnitelma 2014–2020) julkaistiin toukokuussa. Jokainen foorumin verkoston jäsenistä on saanut tuoda esille näkemyksiään toimintasuunnitelmasta, ja näitä näkemyksiä on koottu yhteen isommiksi kokonaisuuksiksi. ELO-koordinaattori Ritva Kaikkosen mukaan toimintasuunnitelmassa pyritään antamaan tilaa organisaatioille ja verkostoille, siitä ei haluta riippakiveä.
”Pikemminkin sen on tarkoitus linjata, mitä kannattaisi tehdä yhdessä vaikuttavuuden lisäämiseksi”, hän sanoo.
ELY-keskuksen tavoitteena on, että Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueellisille verkostoille saadaan omat toimintasuunnitelmat, jonka toteutumista kyettäisiin seuraamaan yhteisissä kokouksissa muutaman kerran vuodessa.
Muualla verkossa
Kaakkois-Suomen ohjaustoiminnan kehittäminen ELY-keskuksen sivuilla
Koulutustarpeen ennakointi Kaakkois-Suomessa