Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se uudistettiin viime kesänä. Myös monet yritykset ovat ilmoittaneet omia hiilineutraaliustavoitteitaan. Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Globaalisti ihmiskunta tuottaa tällä hetkellä noin kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin luonnon hiilinielut eli maaperä, metsät…
Jatka lukemistaVeden valtakunnassa tapahtuu
Veden valtakunnassa todellakin tapahtuu. Seitsemän vuotta kestävä Metsähallituksen vetämä FRESHABIT LIFE IP eli laaja yhteistyöhanke suomalaisen vesiperinnön säilyttämiseksi tuleville sukupolville on saanut paljon aikaiseksi. Hankkeessa on mm. tuotettu Veden valtakunta –niminen dokumenttisarja, joka esitettiin viime vuonna televisiossa ja on vielä nähtävillä YLE Areenassa. Tähän mennessä hankkeessa on mm. rakennettu yli 500 vesiensuojelurakennetta, ennallistettu 465 ha…
Jatka lukemistaLukuvuoden alku uutena opettajatutorina
Uusi lukuvuosi, uusi OPS eli opetussuunnitelma ja vieläpä uusi opettajatutor ovat ampaisseet hyvään vauhtiin JAMKissa. Yli 30 uutta innokasta AMK-Agrologiopiskelijaa ovat aloittaneet opintonsa Tarvaalassa. Opiskelijat ovat päässeet opintojen alussa tutustumaan Biotalouden alkutuotannon käytännön töihin eli navettahommiin, traktorilla ajoon sekä maa- ja vesinäytteidenottoon. Myös HOPS-keskustelut ovat pyörähtäneet mukavasti käyntiin. Toimin nyt ensimmäistä kertaa opettajatutorina, vaikka olenkin…
Jatka lukemistaAgrologiopiskelijat Kiinassa
Kuluneen kevään aikana me JAMKilaiset pääsimme kv-vaihtoon Kiinaan. Matkaseurueeseemme kuului viisi agrologiopiskelijaa Tarvaalasta sekä seitsemän insinööriopiskelijaa Jyväskylästä. Opiskelijoiden mukana oli kaksi opettajaa, allekirjoittaneen lisäksi lehtori Anneli Kakko. Kohteemme Kiinassa oli Huaiyin Normal University, jossa oli vieraillut agrologiopiskelijoita sekä JAMKin henkilökuntaa jo edellisenä vuonna. Huiain on viiden miljoonan asukkaan kaupunki itäisessä Kiinassa noin seitsemän tunnin ajomatkan…
Jatka lukemistaKärkihankkeessa edistetään maatalouden vesiensuojelua
Tarvaalan Biotalouskampus on saanut hallituksen kärkihankerahoitusta maatalouden vesiensuojelun edistämiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Biopolymeerien hyödyntäminen vesienkäsittelyssä ja ravinteiden kierrättämisessä –hankkeessa. Biotalouskampuksen kosteikolla käynnistyneissä pilottikokeissa testataan kaupallista biopolymeeriä liukoisen fosforin kiinnisaamisessa ensimmäistä kertaa maatalouden valumavesistä. Liukoinen fosfori aiheuttaa järvien rehevöitymistä ja leväkukintoja. Ennen pilottivaihetta hankkeessa on tehty laboratoriokokeita viime talven aikana Oulun SYKEssä….
Jatka lukemistaBioKas –hankkeen koetoiminta käynnistyi
BioKas – Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut -hankkeen koetoiminta käynnistyi Tarvaalan Biotalouskampuksella koeseosten valmistuksella. JAMKin ja LUKEn yhteistyönä kasvualustoja valmistettiin yhteensä 24 erilaista seosta, joiden koostumusta ja laatua testataan aluksi ilman kasveja JAMKin koehallissa Tarvaalassa. Parhaat seokset valitaan kasveilla tehtäviin jatkokokeisiin LUKElla. Kesäkuussa käynnistyneessä hankkeessa on tehty heti alkumetreistä lähtien tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja etsitty sopivia sivujakeita…
Jatka lukemistaFRESHABIT- mittaukset käynnistyivät Kuorejärvellä
Kuorejärvi valittiin Saarijärven reitin alueen Freshabit LIFE IP -hankkeen pilottikohteeksi, jonka alueelle suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelutoimenpiteitä. Metsäkeskus on laatinut Kuorejärven valuma-alueelle vesiensuojelusuunnitelman, joka käsittää yhteensä yhdeksän toimenpidettä, joita ovat esim. putki- ja pohjapatojen sekä laskeutusaltaiden rakentaminen. JAMK vastaa toimenpiteiden vaikutusten seurannasta automaattisen ja ympärivuotisen vedenlaadun ja määrän mittauksen avulla. Lisäksi kohteesta otetaan vesinäytteitä automaattiantureiden kalibrointia…
Jatka lukemistaLevät -tulevaisuuden resurssi
Osallistuimme huhtikuussa Berliinissä järjestettyyn European Algae Biomass -konferenssiin. Kolmipäiväinen tapahtuma sisälsi esitelmiä, paneelikeskusteluja, laite-esittelyitä, verkostoitumista ja tutustumisvierailuja levänkasvatuslaboratorioihin. Osallistujia oli eri puolilta maapalloa, yhteensä noin sata. Fossiilisten energialähteiden ehtyessä sekä ilmastonmuutoksen myötä uudet biomassapohjaiset energian- ja raaka-aineiden lähteet ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Levät voivat teoreettisten laskelmien mukaan tuottaa biomassaa nopeammin kuin maalla elävät kasvit. Leväkasvattamot…
Jatka lukemistaRiihirauhaa
Meillä on kotona vanha riihi. Lapsena kävimme tädin kanssa heinänseivästyksen lomassa hiipimässä riihellä näkyisikö riihitonttua. Ei näkynyt, mutta pölkky riihen kylkiäisissä oli usein kumollaan. Täti kertoi, että tonttu istui usein pölkyllä, joka oli kaatunut, kun tonttu pinkaisi meitä piiloon. Riihi oli lapsena jännittävä paikka. Nyt aikuisena riihi on minulle erityisen tärkeä paikka, jossa mieli rauhoittuu…
Jatka lukemistaVoisivatko simpukat puhdistaa valumavesiä?
Simpukat suodattavat syödessään suuria määriä vettä, joten ainakin teoriassa ne voisivat poistaa vedestä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Tätä teoriaa ryhdyttiin selvittämään Tarvaalan Biotalouskampuksella Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella tehdään simpukoihin liittyvää tutkimustyötä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa testataan, pilotoidaan sekä kehitetään uusia menetelmiä valumavesien käsittelyyn. Simpukat sijoitettiin Tarvaalassa POKE:n…
Jatka lukemista