Veden valtakunnassa tapahtuu

Kosteikot pidättävät kiintoainesta ja ravinteita sekä tarjoavat elinympäristöjä kasveille ja elämimille. Kuvassa Biotalouskampuksen kosteikko Saarijärvellä. Kuva: Samuli Lahtela.

Veden valtakunnassa todellakin tapahtuu. Seitsemän vuotta kestävä Metsähallituksen vetämä FRESHABIT LIFE IP eli laaja yhteistyöhanke suomalaisen vesiperinnön säilyttämiseksi tuleville sukupolville on saanut paljon aikaiseksi. Hankkeessa on mm. tuotettu Veden valtakunta –niminen dokumenttisarja, joka esitettiin viime vuonna televisiossa ja on vielä nähtävillä YLE Areenassa. Tähän mennessä hankkeessa on mm. rakennettu yli 500 vesiensuojelurakennetta, ennallistettu 465 ha ojitettua suota, kunnostettu yhdeksän lintujärveä, rakennettu viisi kalatietä sekä paljon muuta. Saarijärven reitillä Leuhunkoskella Vattenfallin voimalaitoksen kalatie valmistuu toukokuun alussa. Hankkeen tuloksia voi tarkastella jutun alla olevasta nettilinkistä. Näin mittaviin tuloksiin tarvitaan tietenkin laaja yhteistyöverkosto sekä paljon rahaa. Noin 20 miljoonan euron hankkeessa onkin mukana yhteensä 30 toimijaa eri puolelta Suomea. JAMK on mukana hankkeessa ainoana ammattikorkeakouluna ja allekirjoittaneella onkin ollut suuri ilo ja inspiraatio olla mukana näin mittavassa hankkeessa ja tutustua moniin eri alan asiantuntijoihin, jotka kaikki tekevät omilla tahoillaan tärkeää työtä suomalaisen vesiluonnon hyväksi.

Saarijärven reitti on mukana hankkeessa yhtenä kohdealueena, koska reitin vesistöt ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa, kun koko EU-alueen tavoite vesien tilalle on vähintään hyvä. JAMKin lisäksi myös Saarijärven kaupunki on mukana hankkeessa. JAMK on toteuttanut hankkeessa automaattista vedenlaadun seurantaa Kuorejärven valuma-alueella Saarijärvellä. Automaattimittauksessa mittauskaivoon asennettu optinen anturi mittaa vedenlaatua ympärivuotisesti tunnin välein, myös virtaaman mittaus on automatoitu mittakaivoon asennetun mittapadon ja paineanturin avulla. Automaattimittausten dataa tarkkaillaan säännöllisesti sekä mittaustulokset kalibroidaan vesinäytetulosten perusteella. Lisäksi antureita huolletaan säännöllisin väliajoin.

Automaattisen vedenlaadun mittauksen avulla on mahdollista saada tarkempaa tietoa vesistökuormituksesta kuin perinteisellä vesinäytteenottoon perustuvalla menetelmällä. Automaattimittauksen huonoja puolia ovat laitteiston korkea investointikustannus sekä säännöllinen huolto- ja ylläpito. Myös mittausdatan laaduntarkkailu, vesinäytteiden otto ja analysointi sekä mittausdatan kalibrointi vaativat työaikaa ja resursseja. Automaattimittauksia hyödynnetäänkin hajakuormituksen mittauksissa yleensä vain tutkimus-ja kehittämishankkeissa.

Kosteikot ovat tärkeitä elinympäristöjä ja niitä perustetaan myös maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelua varten. JAMK on toteuttanut hankkeessa kosteikkoneuvontaa maatiloille. Suot ovat luonnollisia kosteikkoja, joita on Suomessa menneinä vuosikymmeninä kuivattu metsätalouskäyttöön. Puuta tarvittiin sotien jälkeen jälleenrakennukseen, sotakorvauksien maksamiseen sekä tulojen saamiseen valtiolle, joten soiden valjastaminen puunkasvatukseen oli taloudellisesti ja sosiaalisesti siihen aikaan välttämätön ratkaisu. Nykyään metsänkasvultaan vajaatuottoisia alueita on alettu ennallistamaan eli ojat tukitaan, jolloin alueen vedenpintaa nousee. FRESHABIT LIFE IP-hankkeessa on tähän mennessä ennallistettu satoja hehtaareja soita eri puolilla Suomea. Myös JAMKissa käynnistyi suon ennallistamisen suunnittelu Saarijärven reitin alueella tämän vuoden alussa ja työn toteutus on tulevana kesänä.

Muutama vuosi sitten Saarijärven vesireitillä toteutettiin kyselytutkimus alueen asukkaille ja mökkiläisille heidän maksuhalukkuudestaan alueen vesiensuojeluun. Tutkimuksen perusteella vesienhoidon taloudellinen arvo alueella vuosien 2018 – 2027 ajalta on noin 3,4 -4,5 miljoonaa euroa olettaen kyselyyn vastanneiden olevan samankaltaisia vastaamattomien kanssa. Kyselytutkimuksesta valmistui vuonna 2018 AMK-agrologi Pekka Riipisen opinnäyte.

Lisää soiden ennallistamisesta, kalateistä sekä monista muista FRESHABIT LIFE IP –hankkeen tuloksista on luvassa 3.-5.5. järjestettävissä live-lähetyksissä. Tapahtumasivut tästä linkistä.

FRESHABIT LIFE IP-hankkeen tavoitteet ja tulokset

Riipinen, P. 2018: Halukkuus osallistua vesienhoitoon Saarijärven vesireitin alueella: Kyselytutkimus Saarijärven vesireitin asukkaille. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110420596

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä. 

Jätä kommentti