Millä arjen teoilla JAMK pääsee kohti kestävää tulevaisuutta?

Maaliskuun lopussa, juuri ennen pääsiäislomaa, järjestimme jamkilaisille kestävän kehityksen kick off -työpajan. Halusimme kertoa henkilöstölle ja opiskelijoille, miksi kestävän kehityksen työ on tärkeää JAMKille ja mitä JAMKissa on meneillään sen tiimoilta. Tämän vuoden aikana JAMKissa tehdään kestävän tulevaisuuden tiekartta. Sen suunnitteluun ja toteutukseen halutaan mukaan kaikkia jamkilaisia. Kick off -työpajaa pohjustettiin muutamalla puheenvuorolla. Heinäkuussa eläköitynyt rehtorimme Jussi Halttunen kertoi, miksi kestävä kehitys on JAMKille tärkeää ja Kestävä kehitys (Keke) työryhmän puheenjohtaja Leena Liimatainen kertoi Arenen rakentamasta kestävän kehityksen ohjelmasta sekä JAMKin Keke-työryhmän toiminnasta. Leena Liimatainen toimii JAMKin edustajana Arenen Kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmässä.

Kick offissa JAMKin oma Keke-työryhmä esittäytyi. Sihteeri Kirsi Knuuttila kertoi opiskelija- ja henkilöstökyselyistä sekä niiden tulosten hyödyntämisestä JAMKin keke-työssä. Kekekonkari Marianne Ekonen pohjusti työpajatyöskentelyn, jossa selvitettiin sitä, millä arjen teoilla JAMK pääsee kohti kestävää tulevaisuutta.

Työpajatyöskentely toteutettiin ryhmäkeskusteluina, joissa paneuduttiin Arenen ohjelman teemoihin (koulutus, TKI-toiminta, johtaminen ja osaava henkilöstö ja ammattikorkeakoulun hiilijalanjälki) ja Keke-työryhmän keskeisiksi haasteiksi tunnistamiin konkreettisiin asioihin, kuten kestävä kampus sekä kestävät ja vastuulliset hankinnat.

Tavoitteena oli löytää uusia, käytännönläheisiä avauksia kestävyyden edistämiseen. Osallistujat evästettiin keskustelemaan ja kirjaamaan 1-3 tärkeintä asiaa, joita ryhmän mielestä pitäisi viedä eteenpäin. Työpajassa nousivat esiin seuraavat asiat:

Kestävän kehityksen taidot jokaiselle opiskelijalle on innostava tavoite. Sitä varten toivottiin eri kestävän kehityksen ulottuvuuksiin (taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen) omia täsmäkursseja ja niiden pitäisi olla tarjolla kaikille opiskelijoille. Kestävä kehitys pitäisi tunnistaa osaamisena opetussuunnitelmissa ja sisällyttää esimerkiksi kaikkien tutkinto-opiskelijoiden toteuttamiin Future Factory projektiopintoihin. Osallistujat kaipasivat olemassa olevan jakamista ja opettajien verkostoitumista entistä tiiviimmin. Opiskelijoilta kannattaisi myös kerätä systemaattisesti hyviä ideoita kampusten kestävyyden ja vastuullisuuden edistämiseksi.

TKI-toiminta – ratkaisuja haasteisiin tarjoaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan laajasti suuntaamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä. Tuloksia ja aineistoja tulisi hyödyntää entistä laajemmin. Kestävyys- ja vastuullisuusosaamista pitää kehittää JAMKissa. Hankkeiden hankintakriteereihin perättiin kestävyyttä ja vastuullisuutta läpinäkyvästi ja tietoisesti.

Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitsee henkilöstöllä ja yhteistyöverkostoilla olla riittävä osaaminen ja asianmukaiset työkalut. Digitaaliset kokoukset ja koulutukset parantavat saavutettavuutta, säästävät aikaa ja kustannuksia sekä vähentävät liikkumisen aiheuttamia päästöjä. Ne myös mahdollistavat entistä laajemman joukon osallistumisen sekä tiedon saannin. Kaiken kaikkiaan henkilöstön osaamista tulee päivittää eri tavoin hyödyntäen neuvontaa, tukipalveluita ja koulutuksia. Myös järjestelmiä tulee kehittää ja varmistaa, että niitä käytetään tehokkaasti ja turvallisesti niiden mahdollisuuksia hyödyntäen.

Osaava henkilöstö mahdollistaa kestävän kehityksen integroinnin laajasti opintoihin. Henkilöstölle toivottiin täydennyskoulutusmahdollisuutta työajalla sekä entistä laajempia toimialaa syventäviä opintoja perusteiden jatkoksi. EduFutura yhteistyössä nähdään mahdollisuuksia. Voitaisiinko opiskelijoille suunnattuja opintojaksoja hyödyntää henkilöstön osaamisen kehittämisessä? Lisäksi kestävälle kehitykselle perättiin huomioita rekrytoinnissa ja perehdytyksessä. Yksi esiin noussut mahdollisuus on Kiertotalouskoulu (5 op), joka on ammatillisessa opettajakoulutuksessa vapaavalintaisena. Se lisää opettajien ja opettajiksi aikovien kiertotalousosaamista.

Johtaminen ja yhteistyö -kokonaisuudessa perättiin yhteisöllisyyttä ja viestinnän hyödyntämistä kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. JAMKille onkin valmisteilla 2021 toimenpidesuunnitelma. Se sisältää sisäisen ja ulkoisen viestinnän toimenpiteitä, kuten verkkopalvelu-uudistuksen myötä varsinaisten kestävän tulevaisuuden sivujen tuottamisen. Kestävän tulevaisuuden toivotaan myös leikkaavan koko JAMKin toiminnan. JAMKin toivottiin hyödyntävän muiden koulutusorganisaatioiden hyviä käytänteitä, edistävän entistä enemmän ja näkyvämmin kestävää kehitystä sekä tekevän entistä enemmän opiskelijoiden näköistä ja toteuttamaa viestintää. Työpajassa peräänkuulutettiin myös edestä johtamista ja esimerkkiä.

Kestävä kampus on ajankohtainen aihe. Korona-aika ja laajamittainen etätyö nostivat huomion tilojen käytön tehostamiseen sekä uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian, entistä laajempaan hyödyntämiseen. Kampuksille toivottiin laajempaa lajittelumahdollisuutta, joka onkin jo toteutettu loppuvuodesta 2020, mutta henkilökunta ja opiskelijat eivät ole sitä etäillessä huomanneet.

JAMKin hiilijalanjäljen pienentäminen on tarpeen, jotta JAMK saavuttaa asettamansa tavoitteen olla hiilineutraali 2030 mennessä. Työpajassa toivottiin lentomatkojen kompensointia sekä sähköpyöräilyn ja julkisen liikenteen käytön tukemista. Opiskelijat toivovat enemmän kannustusta kertakäyttökulttuurista luopumiseen ja jätteiden synnyn vähentämiseen. Lisäksi toivottiin vuokrapyöriä.

Kestävät ja vastuulliset hankinnat ovat merkittäviä kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmasta niin opetuksessa, TKI-toiminnassa, tukipalveluissa kuin hallinnossa. JAMKin tulisikin huomioida ne strategiassa entistä selvemmin sekä olla valmis panostamaan taloudellisesti ympäristöystävällisiin hankintoihin sekä huomioida elinkaarinäkökulmat erityisesti laitehankinnoissa.

Työpaja oli antoisa aloitus ja vahvistaa näkemystä siitä, että JAMK on oikealla tiellä sitoutuessaan toimimaan kestävästi ja vastuullisesti tulevina vuosina ja pyrkiessään kohti hiilineutraaliutta.

JAMKin kestävän kehityksen työryhmän puolesta,
Kirsi Knuuttila

Kirjoittaja toimii JAMKin Biotalousinstituutissa Metsä(biotalous)tiimin vetäjänä ja on teknologiayksikön edustajana JAMKin kestävän kehityksen työryhmässä. Knuuttila edustaa JAMKin Jyväskylän kaupungin resurssiviisausyhteistyöryhmässä, Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmässä (KYKY), Arenen Kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmän TKI-toiminnan alatyöryhmässä. Lisäksi on toiminut vuosia kiertotaloushankkeissa ja muissa alueellisissa ja kansallisissa kiertotalousverkostoissa.

Kiinnostavia aineistoja:

• JAMKin opiskelijakyselyn tulokset: Kestävän kehityksen kysely Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille
• JAMKin henkilöstökyselyn tulokset: Mitä JAMKin henkilöstö ajattelee kestävästä kehityksestä? -artikkeli JAMK 2030 -blogissa
• Arene, 2020: Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma
• KiertotalousAMK-hankkeen toteuttama Toimenpiteitä ammattikorkeakouluille kohti hiilineutraaliutta ja kestävyyttä