Sosiaalisen kuntoutuksen monet kasvot

Osa 3: Siirtymätyö työllistymisen tukemisessa

Siirtymätyöllä tarkoitetaan mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua tuetun työllistämisen muotoa, jossa työnantaja voi palkata mielenterveyskuntoutujien Klubitalon jäsenen 6-9 kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen. Työhön perehdytyksen hoitaa Klubitalon työvalmentajat, jotka ovat sekä kuntoutujan että työyhteisön tukena ja apuna koko ajan. Siirtymätyössä työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaistaa palkkaa. (Saloviita ym. 2004.)

Määräaikaisen työsuhteen jälkeen siirtymätyötä jatkaa toinen Klubitalon kuntoutuja. Tarkoituksena on tarjota useammille henkilöille mahdollisuus työhön. Työ on yksinkertaista suorittavaa työtä, jota tehdään 1-5 päivänä viikossa, 15-20 tuntia kerrallaan. Lisäksi Klubitalot sitoutuvat paikkaamaan työntekijän sairaudesta johtuvat poissaolot, sillä mielenterveyskuntoutujan työkyky voi olla arvaamaton ja siinä voi tapahtua suuria heilahteluita. Työnantajalle ei siis aiheudu kustannuksia sairauspoissaoloista. (Saloviita ym. 2004.)

Siirtymätyöstä ei ole tarkoitus tulla kenenkään uraa, vaan päästä kokeilemaan omaa työkykyään, jaksamistaan ja uusien taitojen omaksumista. Lisäksi ohessa voi harjoitella muita työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vuorokausirytmin ylläpitämistä ja yleisiä työelämätaitoja.

Näkisin siirtymätyön matalimman kynnykset avotyönä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan jatkumona. Siirtymätyöhön pääseminen auttaa kuntoutujaa ja hänen ympärillään olevaa verkostoa arvioimaan todellisia voimavaroja realistisesti. Siirtymätyö voi olla hyvin voimauttava, itseluottamusta kohottava kokemus ja antaa motivaatiota pyrkiä avoimille työmarkkinoille. Se voi myös johtaa havaintoon, että osa-aikatyönkin vaatimukset ovat kuntoutujalle liian suuret, jolloin siirtymätyö on täyttänyt tarkoituksena työkyvyn arvioinnin näkökulmasta.

Optimistisessa tilanteessa siirtymätyö on positiivinen ja voimavaroja, osaamista ja työkokemusta lisäävä ponnistuslauta, jolta pääsee tuetusti ponnahtamaan avoimille työmarkkinoille. Tuettua ponnahdusta voidaan pehmentää palkkatuella, jota maksetaan sekä työttömyysperusteisesti että vika, vamma, sairaus -pohjaisesti.

Osatyökykyisyys

Osatyökykyisen käsite on julkisessa keskustelussa korvannut vajaakuntoisen käsitteen. Osatyökykyisyyttä ei ole missään määritelty, eikä sitä käytetä lainsäädännössä. Osatyökykyisen käsitteellä halutaan korostaa jäljellä olevaa työkykyä sekä henkilön tahtotilaa ja motivaatiota olla työmarkkinoiden käytettävissä. 

Osatyökykyisten ryhmä on hyvin heterogeeninen. Se kattaa todella moninaisista syistä johtuvaa työkyvyn alenemaa. Osa tarvitsee vain tukea työpaikan löytämiseen. Toisten kohdalla työllistyminen edellyttää ammatillisen osaamisen kehittämistä joko täydennyskoulutuksella tai uudelleen koulutuksella. Osa tarvitsee myös lääkinnällistä kuntoutusta työmarkkinoille suunnatakseen.

Oleellisin asia osatyökykyisten työllisyyden edistämisessä on asennemuutos. Osatyökykyinen pitäisi nähdä resurssina ja voimavarana eikä potentiaalisena ongelmana ja kroonisena sairauslomalaisena.

Työnantajat eivät ole tietoisia mahdollisuuksistaan osatyökykyisten palkkaamiseen. Työntekijätkään eivät ole tietoisia mahdollisuuksistaan, kun työkyvyssä alkaa tulla muutoksia. Vika, vamma, sairaus -perusteista palkkatukea ei tunne monikaan työnantaja. Moni työntekijä hyötyisi riittävän aikaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta, jos he tietäisivät olevansa ammatilliseen kuntoutukseen oikeutettuja. Palvelut ovat alikäytettyjä. Parempi tietoisuus osatyökykyisen mahdollisuuksista muuttaa asenneilmastoa ja helpottaa palveluihin hakeutumista.

Anna Kämäräinen, FM, Kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija

Lähteet:

Saloviita, T. & Pirttimaa, R. 2004. Klubitalojen siirtymätyö ja sen vaikutukset. RAY:n avustustoiminnan raportteja 11. Helsinki: Pekan Offset Oy. https://docplayer.fi/8935599-Klubitalojen-siirtymatyo-ja-sen-vaikutukset.html.