EDU-vuxenin loppuseminaarissa kansainvälisiä vieraita
Suomenruotsalaisilla alueilla vaikuttanut EDU-vuxen-projekti sai näyttävän päätöksen kaksipäiväisessä loppuseminaarissa, jonka puhujavieraisiin kuului paitsi projektin omaa väkeä, myös ohjauksen alan asiantuntijoita Ruotsia, Tanskaa ja Irlantia myöten.
Malmön kaupungin ohjauskeskuksen johtaja Anette Stoltz esitteli Malmön ohjauskeskusmallia, Irlannin kansallisen ohjauskeskuksen tiedottaja Shivaun Gallagher puolestaan valotti ohjauksen tilannetta Irlannissa. Aarhusin yliopiston apulaisprofessori ja ohjausalan asiantuntija Peter Plant pohti projektituotosten säilymistä projektin päättymisen jälkeen.
Suunnitelmallisuus ja tiedonjakaminen tärkeintä vakiinnuttamisessa
”EU-rahoitteisten projektien päättyessä käy usein niin, että koko rakenne murtuu, eikä mitään enää tapahdu. Projektiraportit unohtuvat hyllylle”, sanoo tanskalainen ohjausalan asiantuntija Peter Plant.
Parhaana keinona projektin tuotosten eliniän pitkittämiseksi Plant näkee suunnitelmallisuuden.
”Tuotosten vakiinnuttamista pitää alkaa miettiä jo ennen projektin aloittamista. Samoin jatkuvuuteen tähtäävää yhteistyötä on tehtävä alusta asti. Yhteistyö palvelun käyttäjien kanssa unohdetaan usein, myös sitä on hyvä tehdä. Projektista on tiedotettava suurelle yleisölle, siitä on kirjoitettava ja sitä on käytävä esittelemässä konferensseissa.”
Projektitiedon jakaminen on Plantin mukaan ensiarvoisen tärkeää.
”Projekteja tehdään julkisella rahalla, niitä ei makseta projektitoteuttajan omista taskuista. Näin ollen meillä pitäisi olla – ja meillä on – velvollisuus taata projektituotosten pitkäikäisyys. Ne täytyy ankkuroida organisaatioihin ja yhteistyötä on tehtävä. Päättävällä tasolla on tiedettävä alan muotitermit ja poliittiset linjaukset: mitä ne ovat, minkälaista yhteiskuntaa niillä pyritään rakentamaan ja mitkä ovat tämän kehityksen sudenkuoppia. Projektikehityksen sudenkuopista taas on otettava opikseen.”
Irlannissa alueellista ohjausta
Oman maansa ohjausmallia esitellyt Irlannin kansallisen ohjauskeskuksen (National Centre for Guidance in Education) tiedottaja Shivaun Gallagher kertoo, että ohjauksen tilanne Irlannissa on kokenut muutoksia.
”Sekä Irlannin talous että Irlannin yhteiskunta ovat kärsineet viime aikojen myllerryksissä, ja tämän muutoksen ohjaukselle asettamat haasteet ovat valtavia. Esimerkiksi toisen asteen kouluille annettavaa ohjauksen määrää on leikattu, ja tämä on jättänyt ohjausresurssien löytämisen koulujen omalle vastuulle.”
Irlannista löytyy 40 kansallisen ohjauskeskuksen koordinoiman aikuisohjaushankkeen puitteissa toteutettua alueellista aikuisohjauspistettä.
”Tämä tarkoittaa, että aikuisohjausta on saatavissa paikallistasolla, tiedonhakua varten ei tarvitse matkustaa. Samalla keräämme tietoa ohjauspisteiden asiakkaista voidaksemme jatkossa kohdistaa resurssejamme paremmin olemassa olevia tarpeita vastaamaan.”
Ohjauskeskus tarjoaa neutraalin paikan
Malmön ohjauskeskuksen johtaja Anette Stoltzin mukaan Malmön ohjauskeskus on tarkoitettu kaikille alueella asuville aikuisille. Kävijöitä on paljon, esimerkiksi vuonna 2012 viikkoon 45 mennessä käyntejä on ollut yhteensä 72000.
”Ohjauskeskuksessa kävijät voivat pohtia elämänsuuntaansa ja opiskelu- ja työasioita. Tarjoamme tähän neutraalin ja sitoutumattoman paikan. Asiakkaat kohtaavat keskuksessa ensiksi asiakasneuvojan, jonka tehtävänä on selvittää, onko asiakkaalla jokin lyhyt kysymys, johon neuvoja voi vastata, haluaako asiakas kenties itse etsiä tietoa vai haluaako hän keskustella opinto- ja työnohjausneuvojan kanssa. Usein ohjaus on pitkä prosessi ja vaatii monia jatkokäyntejä. Tällöin on mahdollisuus tulla takaisin ja tavata sama ohjaaja uudelleen”, Stoltz kuvaili toimintaa.
”Ohjauskeskus tekee yhteistyötä työnvälitystoimiston kanssa ja raja näiden välillä ei olekaan selkeä. Molemmissa käy molempien asiakkaita.”
Tärkeänä vastaavanlaisen ohjauskeskuksen perustamisessa Stoltz piti sellaisen paikan löytämistä, jossa ihmiset käyvät jo valmiiksi.
Laaja-alaista yhteistyötä EDU-vuxenissa
EDU-vuxenin projektipäällikkö Lena Johanssonin mukaan projektissa on tehty paljon neljässä vuodessa.
”Meillä on nyt kuusi ohjausverkostoa eri puolilla ruotsinkielisiä alueita ja mukana on ollut paljon ihmisiä. Projektin aikana meillä on ollut monia pilotteja, joissa olemme kokeilleet ohjauksen toteuttamista erilaisilla tavoilla. Olemme tehneet myös yhteistyötä monien Opin ovi -projektien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi OpinTori Vaasassa, ohjauspiste Porvoossa ja Pohjanmaalla kokeillut kouluissa työskennelleet ohjauskoordinaattorit. Turunmaalla olemme tehneet yhteistyötä vapaan sivistystyön kanssa yrittäen toteuttaa ohjausväylän (en vägledningskanal). Siellä olemme pohtineet myös kirjaston ottamista mukaan toimintaan”, listasi Johansson.
Johansson kertoi, että projektissa on ollut yhteistyökumppaneita mukana lähes 20. Arcadan lisäksi niiden joukossa on ollut toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksia, vapaan sivistystyön oppilaitoksia sekä myös järjestöjä. Projektin aikaisiin haasteisiin ovat lukeutuneet muun muassa koulujen yhdistämiset, jonka vuoksi koulutusorganisaatioiden määrä on vähentynyt sekä koulujen talouskriisit. Pohjaa tulevaisuudelle on kuitenkin rakennettu.
”Ruotsinkielisten palveluiden saatavuus jatkossa on turvattu esimerkiksi siten, että Turunmaalla toiminta jatkuu toisen EDU-vuxen -projektin kautta. Uudellamaalla verkosto jatkaa, mutta palvelut eivät ole vielä selvillä. Helsingissä pohdimme yhdessä nk. Helsinki-allianssin kanssa yhteistyötä Luckanin kanssa.”