Eläinten jäljillä ilmasta käsin – uusia teknologisia riistankartoitusmenetelmiä testaamassa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 3/5. Yhdessä työskennellessä löytyy välillä teemoja, jotka toistuvat eri maiden välillä. Tällä kertaa sama ongelma tuntui löytyvän eri puolelta Itämerta: kuinka uusia teknologisia menetelmiä voisi hyödyntää osana riistaeläinten ja muiden luonnonvaraisten eläinten kannanarviointia. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen määrä on ollut Suomessa voimakkaassa kasvussa ja Luken (2021) arvioiden mukaan kaudella 2020-2021 Suomessa on noin 113 […]

Voisimmeko nähdä puut metsältä?

Biobord-verkosto ratkoo metsätiedon keruun ja käytön haasteita yhteispohjoismaisin voimin. Biobord-verkoston tuloksia, osa 2/5. Mitä syntyy, kun tuodaan suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset samaan pöytään kehittämään metsävaratiedon keräämistä ja käyttöä metsäarvoketjujen suunnittelussa ja optimoinnissa? Itämeren, ja Euroopan, metsäbiotalouden edelläkävijämaiden tiedonvaihdossa visioitiin tutkimusyhteistyötä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia kevään 2021 aikana. Tuloksena syntyi Biobord -verkoston yhteistyösuunnitelma metsäbiotalouden digitaalisten arvoketjujen kehittämiseen, […]

Yhteistyöstä tuli pannukakku – Uudet proteiinilähteet kiinnostuksen kohteena Itämeren Biobord-verkostossa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 1/5. Vaihtoehtoisista proteiineista jalostettuja elintarvikkeita on viime vuosina tullut merkittävästi lisää markkinoille, ja samalla on kasvanut niiden kysyntä kuluttajien parissa. Vaihtoehtoiset proteiinit tunnistettiin nousevaksi biotaloustrendiksi Itämeren alueen Pohjoismaiden ministerineuvoston kartoituksessa (Nordic Council of Ministers, 2020). Teema nousi myös keskeiseksi Itämeren alueen biotalouden kehittäjien Biobord-verkostossa, jossa pilotoitiin ruokainnovaatioyhteistyötä kevään 2021 aikana. Kestävän ruokajärjestelmän […]

Terveisiä Testorista!

Testorissa testataan, tutkitaan, mitataan ja arvioidaan uusiutuvaan energiaan liittyviä laitteita, polttoaineita ja menetelmiä, Louhessa esikäsitellään näytteet. Tavoitteena on auttaa esimerkiksi yrityksiä puhtaampaan bioenergian tuotantoon. Viime keväänä JAMK Biotalousinstituutin opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatun nimikilpailun tuloksena kattilatestauslaboratorion nimi muuttui Testoriksi. Nimenmuutoksen taustalla oli antaa tilalle parempi ja nykyistä toimintaa paremmin kuvaava nimi. Lukuisten nimiehdotuksien joukosta valitsijaraati päätyi […]

Aikuisiällä agrologiksi ja JAMKille töihin

Kiinnostus ympäristöasioihin vei agrologikoulutukseen Pellossa ne on kasvanut, sanoi äiti joskus meistä lapsista, mutta ihan hyvällä. Ollaan saatu juosta paljain varpain hiesuista mökkitietä pitkin, peltojen läpi rantaan uimaan. Matalassa pitkässä hiekkarannassa meitä on ollut serkuksia ja kavereita siihen aikaan, 80-luvulla. Mukaan pääsivät myös naapurin koira, vuohia ja possukin. Nyt sitä samaa mökkitietä juoksee oma jälkipolvi. […]

Taisteluun järven rehevöitymistä vastaan: Alanen, Laukaa

Yksi merkittävin uhka, joka pieniä matalia järviä kohtaa, on rehevöityminen. Rehevöityminen alkaa kun  järveen pääsee liikaa ravinteita, lähinnä fosforia ja typpeä, mikä kiihdyttää mm. kasvien kasvua ja kasviplanktonin lisääntymistä. Monet pienet ja matalat järvet ovat Suomessa luonnostaankin reheviä, mutta mikäli ravinteita tulee järveen enemmän kuin niitä sieltä poistuu, seurauksena on järven rehevöityminen. Rannat kasvavat umpeen […]

Miksi soita kannattaa ennallistaa?

Soiden ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ihmisvaikutuksesta heikentyneitä soita pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaista. Ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa suolle siellä aiemmin vallinnut hydrologia ojia täyttämällä tai niitä patoamalla. Suot ovat kohdanneet monia uhkia viime vuosikymmeninä, niistä lisää alla, samoin kuin ennallistamisen hyödyistä. Olet tervetullut osallistumaan Freshabit LIFE IP-hankeen ja JAMKin järjestämiin suon ennallistamistalkoisiin Saarijärven Pylkönmäelle 23.-24. […]

Jälleennäkemisen riemua pellon pientareella

”Ihanaa nähdä ihmisiä!” Tämä suupielet hymyyn nostattava kommentti käynnisti Lammastalouden tuotannontekijät -hankkeen Keski-Suomen nurmipienryhmän tämän kevään ensimmäisen kokoontumisen torstaina 3.6.2021. Ja kyllä, harvoin sitä on näin onnellinen siitä, että on päässyt käymään Jämsässä! Ei sillä, että Jämsässä mitään vikaa olisi, mutta onhan se nyt jotain, kun sai oikein luvan kanssa matkustaa katsomaan muita ihmisiä! Jos […]

Kurkistus hanketyön kulisseihin

Kehittämishanke, tutkimushanke, investointihanke, tiedonvälityshanke, koulutushanke… Miksi hankemuotoja on niin monenlaisia? Onko niistä oikeasti hyötyä? Hanketyö näyttäytyy monelle byrokraattisena toimistotyönä, jonka tulokset voivat jäädä pienen piirin tietoon tai vaikuttaa hankalasti sovellettavilta. Keitä hanketyöhön oikein osallistuu? Ketkä siitä hyötyvät? Miten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen voi vaikuttaa? Tule mukaan kurkistamaan JAMK:n Biotalousinstituutin toteuttamien maatalouteen liittyvien koulutushankkeiden kulissien taakse! […]

Älymaatalous – avain kestävän maatalouden kehittämiselle

Hae Biotalouden kehittämisen YAMK-koulutukseen 1.-15.9.2021! Gilbert Ludwig opiskeli agrologiksi (YAMK) muutama vuosi sitten, ja aloitti keväällä 2021 työn vanhempana tutkijana Älymaatalouden soveltavan tutkimuksen tiimissä JAMK Biotalousinstituutissa. Tässä Gilbertin ajatuksia kestävään maatalouden kehittämiseen: Millainen on tulevaisuuden kestävä maatalous? Tähän kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä tai yksinkertaista vastausta. Kestävälle kehityksellekin määritelmiä on monia, mutta laajassa kuvassa mielestäni […]