Toimittaja

Tapaus kyttyrälohi: uhka vai mahdollisuus?

Mitä jos Suomen vesistöihin ilmestyisi iljettävän näköinen kala, joka mädäntyy makeassa vedessä? Mitä jos sellainen kala nappaisi juuri sinun onkeesi? Suomen Jäämereen laskevat lohijoet täyttyivät vieraslajiksi luokitellusta kyttyrälohesta. Miten Atlantin lohien käy? Pilaavatko kyttyrälohet Suomen lohijoet kokonaan? Entä onko mahdollista saada kyttyrälohet pois Suomen lohijoista? Mitä jos kyttyrälohia ryhdytään kalastamaan ja pyydystämään, voiko niitä hyödyntää…

Jatka lukemista

Paluu kesän touhuihin ja testeihin PRIORITY-videon kautta

Kasvukausi 2021 on lopuillaan ja maatiloilla tämä on perinteisesti aika tarkastella menneen kasvukauden tapahtumia ja suunnitella jo tulevaa. Täällä Biotalouskampuksella mennyt kesä sisälsi mielenkiintoisen PRIORITY-hankkeen testiviikon 20.-24.6., johon teillä kaikilla on nyt mahdollista tutustua videotuotoksen avulla. Katso tarinallinen videotestiviikon toiminnoista: Testiviikon taustana oli kytkeä jopa 5G-yhteyden sisältävä tietoliikennekupla johonkin oikean maatilan työvaiheeseen mahdollistamaan tiedonkeruu ja…

Jatka lukemista

Aquaponics: growing vegetables on the fish waste

Aquaponics is water efficient, sustainable, and environmentally friendly farming. Indoor aquaponics farm development project is a collaborative work of Institute of Bioeconomy, JAMK University of Applied Sciences and University of Jyväskylä to promote doctoral research work and business for aquaponics farming. In the project, the business development section is funded by the Fisheries Local Action…

Jatka lukemista

Tarvaalan Älymaatilalla sattuu ja tapahtuu

Maaliskuussa aloitin Jamkin Biotalousinstituutissa johtavana tutkijana. Tehtäväni on johtaa BTI:n uutta Älymaatalouden tutkimustiimiä. Aloitus on ollut reipas, ja nyt olemme jo vauhdilla tekemässä tulevaisuutta. Tiimimme on monialainen, tekniikkapainotteinen, mutta sovellusalueemme ovat erilaiset. Yksi osaa Täsmäviljelyä, toiset ympäristöä, mittaustekniikkaa ja kotieläintiedettä. Opetukseen keskittyy yksi ja muut myös osallistuvat siihen. Tällainen yhdistelmä on ideaalinen uusien teknologioiden tutkimukseen…

Jatka lukemista

Älyä ja maata on. Vain talous puuttuu.

Ihmisellä on tarve tehdä asioita helpommin. Tai no ainakin minulla on. Huonoin perustelu asioiden tekemiselle on ”no kun tein niin viimeksikin”.  Tällainen ajattelu jarruttaa kehitystä eikä pidä työntekoakaan järin mielenkiintoisena.  Jarruttavia tekijöitä voi olla useitakin, kuten alan huono kannattavuus, mikä voi johtaa ennakkoluuloihin uusissa investoinneissa. Oma kokemukseni käytännöstä on osoittanut, että moni viljelijä haluaa olla…

Jatka lukemista

Kansainvälisen biotalouden T&K-verkosto Biobordin tarina jatkuu

Biobord-verkoston tuloksia, osa 5/5 Kansainvälisen Biobord-verkoston taustalla on haja-asutetun maaseudun innovaatiovaje sekä tarve liiketoiminnan kestävälle kehitykselle. Kaikki alkoi kansainvälisestä RDI2CluB-projektista (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems), jossa innovaatiovajetta ratkaistiin muodostamalla Itämeren maaseudulle innovaatiokeskittymiä. Mukaan valikoituivat alueet, jotka toteuttavat EU:n Älykkään erikoistumisen strategiaa biotalous keskiössä (Keski-Suomi, Inland Norja, Świętokrzyskie Puola,…

Jatka lukemista

Hakkerit palaavat verkkoon – innovaatiotapahtumia korona-aikana

Biobord-verkoston tuloksia, osa 4/5. Hackathonit ovat yksi tapa ratkoa haasteita porukassa. Hackathon sana tulee englanninkielisestä sanasta hack, joka tarkoittaa ratkomista. Tämän innovaatiotapahtuman juuret ovat syvällä IT-maailmassa, jossa on tavallista ratkoa teknisiä haasteita kilpailuhenkisesti tiiviissä porukoissa, ja tietyssä aikaraamissa. Tänä päivänä hackathonit ovat löytäneet tiensä monille toimialoille, sillä nykymaailma vaatii jatkuvaa muuntautumista eli uuden innovointia. Hackathonit…

Jatka lukemista

Eläinten jäljillä ilmasta käsin – uusia teknologisia riistankartoitusmenetelmiä testaamassa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 3/5. Yhdessä työskennellessä löytyy välillä teemoja, jotka toistuvat eri maiden välillä. Tällä kertaa sama ongelma tuntui löytyvän eri puolelta Itämerta: kuinka uusia teknologisia menetelmiä voisi hyödyntää osana riistaeläinten ja muiden luonnonvaraisten eläinten kannanarviointia. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen määrä on ollut Suomessa voimakkaassa kasvussa ja Luken (2021) arvioiden mukaan kaudella 2020-2021 Suomessa on noin 113…

Jatka lukemista

Voisimmeko nähdä puut metsältä?

Biobord-verkosto ratkoo metsätiedon keruun ja käytön haasteita yhteispohjoismaisin voimin. Biobord-verkoston tuloksia, osa 2/5. Mitä syntyy, kun tuodaan suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset samaan pöytään kehittämään metsävaratiedon keräämistä ja käyttöä metsäarvoketjujen suunnittelussa ja optimoinnissa? Itämeren, ja Euroopan, metsäbiotalouden edelläkävijämaiden tiedonvaihdossa visioitiin tutkimusyhteistyötä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia kevään 2021 aikana. Tuloksena syntyi Biobord -verkoston yhteistyösuunnitelma metsäbiotalouden digitaalisten arvoketjujen kehittämiseen,…

Jatka lukemista

Yhteistyöstä tuli pannukakku – Uudet proteiinilähteet kiinnostuksen kohteena Itämeren Biobord-verkostossa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 1/5. Vaihtoehtoisista proteiineista jalostettuja elintarvikkeita on viime vuosina tullut merkittävästi lisää markkinoille, ja samalla on kasvanut niiden kysyntä kuluttajien parissa. Vaihtoehtoiset proteiinit tunnistettiin nousevaksi biotaloustrendiksi Itämeren alueen Pohjoismaiden ministerineuvoston kartoituksessa (Nordic Council of Ministers, 2020). Teema nousi myös keskeiseksi Itämeren alueen biotalouden kehittäjien Biobord-verkostossa, jossa pilotoitiin ruokainnovaatioyhteistyötä kevään 2021 aikana. Kestävän ruokajärjestelmän…

Jatka lukemista