Toimittaja

Älymaatalous – avain kestävän maatalouden kehittämiselle

Millainen on tulevaisuuden kestävä maatalous? Tähän kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä tai yksinkertaista vastausta. Kestävälle kehityksellekin määritelmiä on monia, mutta laajassa kuvassa mielestäni pätee edelleenkin Brundtlandin komission määritelmä vuodelta 1987: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Biotalouden viitekehyksessä taas kestävyyden perusehtona ovat ekologisen, taloudellisen, sekä sosiaalisen…

Jatka lukemista

Älyä etsimässä – viisautta kaivaten

Viime vuosina on alkanut hiljalleen putkahdella esiin yhdyssanoja äly-alulla. Älypuhelin, älytelevisio, älykoti, älypohjalliset (!), jne. Niinpä, kun kuulin ensimmäistä kertaa sanan ”älymaatalous”, en ollut ollenkaan yllättynyt, saati järkyttynyt. Päin vastoin, olihan tuo luonnollinen jatkumo kaiken ”älyllistämiseen”. Toki tarkistin, ettei vaan ollut keksitty itse keksimälleni Täsmäviljely-termille uutta synonyymiä! -Ei ollut, vaan uutta sisältöä löytyi. Olen väitellyt…

Jatka lukemista

Huomisen maailma tarvitsee biotaloutta ja agrologeja

Uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan voi johdattaa mielenkiintoisten asioiden ja tilanteiden äärelle. Tätä blogitekstiä kirjoitan tällä kertaa minä, Suvi, JAMK Biotalousinstituutin viestinnän harjoittelija. Miksikö? Koska olen huomannut, että sanomalla mahdollisuuksille kyllä, voi päätyä esimerkiksi pohtimaan, mikä yhdistää kuvassa näkyviä asioita. Kiinnostaako, mikä asioita sitten yhdistää? No, biotalous ja JAMK Biotalousinstituutin Havaintoja biotaloudesta -kurssi tietenkin. Kyseinen kurssi…

Jatka lukemista

Viisi syytä hakea Tarvaalaan

Talviset terveiset kaikille täältä Saarijärveltä! Täällä kirjoittelee kaksi viime syksynä aloittanutta agrologiopiskelijaa Tiia Jaakkola, 19 ja Vilma Lappalainen, 24. Kevään toinen yhteishaku on nyt käynnissä ja monella tulevalla opiskelijalla mietinnän paikka. Varsinkin vallitseva korona-aika saattaa aiheuttaa lisähuolta, miten opetus toteutettaisiin laadukkaasti etänä? Muihin opiskelijoihin ryhmäytyminen etäopetuksen aikaan? Pelko syrjäytymisestä tai opiskelun haastavuudesta? Kauanko etäopetus pahimmillaan…

Jatka lukemista

Mitä biotalous on?

JAMKin agrologiopiskelijat valottavat alaa ja opintoja: Oletko kiinnostunut biotaloudesta tai oletko miettinyt, mitä biotalous on? Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Suomen pellot, metsät ja vesistöt tuottavat raaka-aineita ja mahdollistavat luontoa hyödyntävät palvelut. Biopohjaisilla tuotteilla voimme vähentää ympäristöämme kuormittavien aineiden kuten kivihiilen, fossiilisen öljyn ja muovin käyttöä. Biotaloudessa käytetään puhtaita teknologioita ja samalla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta….

Jatka lukemista

Opiskelijan etäelämää

Hei! Olen ensimmäisen vuoden agrologiopiskelija täällä Tarvaalan biotalouskampuksella. Aloitin opintoni poikkeusaikana, ja se on tuonut omanlaisensa säväyksen opintoihin. Ensimmäinen lukukausi meni aika lailla normaaleissa merkeissä, kun kaikki tunnit järjestettiin normaalisti koululla. Toki etänäkin oli mahdollista osallistua joillekin oppitunneille, mikä on välillä ihan jees. Itse pidän kuitenkin enemmän lähiopetuksesta. Kun koulu jatkui joululoman jälkeen, olikin kaikki…

Jatka lukemista

Biotalouden alkutuotanto haastaa elinikäiseen oppimiseen

Biotalous on nimensä mukaisesti taloutta, joka ammentaa lisäarvonsa bioottisesta eli elävien eliöiden muodostamasta luonnosta. Ekosysteemien biologinen toiminta siis mahdollistaa monimuotoisen raaka-aineiden hyödyntämisen, jalostamisen, palveluiden tuotannon ja edelleen kehittämisen. Luonnon geneettinen, kemiallinen ja fysikaalinen rikkaus ovat vielä suurelta osin vasta odottamassa löytäjäänsä, ja biotalouden varaan lasketaan paljon – jopa toivo ihmiskunnan selviytymisestä fossiilisten raaka-aineiden ehtyessä ja…

Jatka lukemista

Salaatteja keittiön kaapista – ruoantuotannon tulevaisuudessa teknologia on merkittävässä roolissa

Tulevaisuuden ruokatuotannolla on lukuisia ongelmia ratkaistavanaan: maailman väkiluku kasvaa ja ruokaa tarvitaan nykyistä enemmän, mutta samalla viljelyskelpoisen maan ala vähenee muun muassa maankäytön muutoksien, ilmastonmuutoksen ja maan köyhtymisen vuoksi. Muuttuva ilmasto vaikuttaa viljeltävien kasvien menestymiseen ja sitä kautta luo kasvinjalostukselle paineita pysyä muuttuvan ilmaston perässä. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat epävarmuutta satojen onnistumiselle. Ruoka on myös jakautunut…

Jatka lukemista

Biotekniikka on ruoantuotannon tulevaisuutta

Osallistuin Ikuinen satokausi – teknologia mullistaa ruokamme -seminaariin 25.9.2020. Mielenkiintoisin asia mikä esiteltiin oli biotekniikan tohtori Lauri Reuterin esitys biotekniikasta ja ruoantuotannosta. Kuuntelin aluksi esitystä hieman huvittuneena, mutta jo hetken kuluttua esitys tuntui mielenkiintoiselta, kun Reuter oli päässyt vauhtiin. Suomessa on pitkät perinteet bioteknologian osaamisesta. Kotimaisen biotekniikan isänä voidaan pitää kemian nobelisti A. I. Virtasta….

Jatka lukemista

”Z” Asiantuntijuuden jälkeinen aika

Meistä jokainen on luonnollisesti oman aikansa, sukupolvensa kasvatti. Eletty aika ja vaikuttavat tekijät ovat voimakkaasti muokanneet ja muovanneet tapaamme ajatella sekä muodostaa näkökulmia, niitä tulokulmia, joilla me lähestymme asioita. ”Milleniaalit”! Näistä vuosituhannen, nyt jo nuoruuttaan elävistä, näistä oletetuista oman elämänsä digitaitureista puhuttiin varsin näkyvästi parikymmentä vuotta sitten. Tässä kuluvassa ajassa keskustelu tuosta sukupolvesta on hiljalleen…

Jatka lukemista