Yhteistyöstä tuli pannukakku – Uudet proteiinilähteet kiinnostuksen kohteena Itämeren Biobord-verkostossa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 1/5.

Vaihtoehtoisista proteiineista jalostettuja elintarvikkeita on viime vuosina tullut merkittävästi lisää markkinoille, ja samalla on kasvanut niiden kysyntä kuluttajien parissa. Vaihtoehtoiset proteiinit tunnistettiin nousevaksi biotaloustrendiksi Itämeren alueen Pohjoismaiden ministerineuvoston kartoituksessa (Nordic Council of Ministers, 2020). Teema nousi myös keskeiseksi Itämeren alueen biotalouden kehittäjien Biobord-verkostossa, jossa pilotoitiin ruokainnovaatioyhteistyötä kevään 2021 aikana.

Kestävän ruokajärjestelmän osaamista edustavat Biobord-verkostossa JAMKin ohella kumppanit Latviasta, Virosta ja Ruotsista. Toimintaa veti Latvian Vidzemen aluehallinto, joka edustaa myös Latvian ruoka- ja biotalousklusteria, jonka jäseninä on sekä tutkimusorganisaatioita että yrityksiä. Innovaatio-osaamista ja yritysverkostoja yhteistyöhön toi Krinova Incubator and Science Park, jonka toimintaan kuuluu monipuolinen ruokateemaan keskittyvä kansainvälinen innovaatioareena, sekä yli 1500 yrityksen verkosto. Myös Virosta mukana oli tutkimus- ja liiketoimintaosaamista sekä verkostoja, joiden mielenkiinnon kohteena olivat mm. hyönteisproteiini, fermentaatioprosessit sekä luomutuotanto.

Miksi tarvitaan uusia proteiinilähteitä?

Kuluttajien kiinnostuksessa on kyse niin reaktiosta ilmastonmuutokseen, eettisyydestä kuin myös ruokavalion terveellisyydestä. Innovatiivisen alkutuotannon lisäksi tarvitaan myös runsaasti jatkojalostusta, jotta kotimaiset tuotteet pärjäävät kilpailussa. Kuluttajat uskovat ruokavalion tulevaisuudessa monipuolistuvan ja muuttuvan nykyistä enemmän kasvipitoiseksi. Nykyisellään länsimaisen kuluttajan proteiinin saantia ei pääsääntöisesti tarvitse lisätä, vaan ravitsemussuosituksien mukaan tulisi ennemminkin kiinnittää huomiota syödyn lihan määrään (korkeintaan 500 g/vko) ja pyrkiä lisäämään ruokavalioon enemmän kasviperäisiä proteiineja. (Luke, 2019.)

‘Food Hack by Biobord’ ylitti odotukset verkkototeutuksesta huolimatta

Uusiin ja vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin liittyviä haasteita ratkottiin maaliskuussa ConnectedByBiobord-hankkeessa toteutetussa virtuaalihackathonissa. Itämeren maiden elintarvikealan yrittäjistä kootut neljä ryhmää tarttuivat ajankohtaisiin haasteisiin:

  • Terveellisten ja ravitsevien ruokien uudenlaiset markkinointistrategiat
  • Kasviproteiinien tunnettuuden ja imagon kehittäminen
  • Uusien proteiinilähteiden, kuten hyönteisten raaka-ainekäytön kiinnostavuuden ja hyväksyttävyyden kehittämisen keinot
  • Uudenlaisten proteiinilähteiden käyttäminen ja valmistushävikin hyödyntäminen.

Tapahtuman siirryttyä verkkototeutukseksi joutuivat hackathonista kiinnostuneet yrittäjät toisenlaisen kehittämisen pariin: haasteet muuttuivat keittiössä tehtävistä asiapainotteisiin. Voittajajoukkue päätyi kuitenkin omaan keittiöön testaamaan tuotetta ja he kehittivät hävikiksi jäävän raaka-aineen ympärille rakentuvan tuotteen.

Hackathonin teema oli hyvin ajankohtainen ja moni alan yritys käy jalostuksessa ja markkinoinnissa samankaltaisia kysymyksiä läpi. Yhdessä työskentely ja haasteiden ratkominen mahdollistavat tiedon siirtymisen kerralla useammalle yritykselle. Eri maista osallistuneet yrittäjät olivat kaikki hyvin rohkeasti päätyneet osallistumaan hackathoniin, minkä tuloksena syntyi monipuolisia kansainvälisiä ryhmiä.

Tiedustellessa tapahtuman antia, esille nousi erityisesti monipuolisten asiantuntijapuheenvuorojen merkitys, joilla pääsi hyvin aihealueeseen kiinni ja sai ajatuksen liikkeelle. Muiden yrittäjien tapaaminen on yrittäjille mielenkiintoista ja siihen halutaan myös jatkossa lisää mahdollisuuksia. Yrittäjä, joka on valmis panostamaan arvokasta aikaansa osallistumiseen, voi saada hackathonista uusia kontakteja, oppeja ja ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.

Keski-Suomen ruokaketjun menestyminen kysyy verkosto-osaamista

JAMKilla on alalle tärkeää osaamista kestävästä ruokajärjestelmästä, alkutuotannosta ja palveluliiketoiminnasta. Kokemusta on myös erilaisista verkkototeutuksista, joita meillä on hyödynnetty erityisen paljon opintotarjonnassa. Suhteita alueen elintarvikeyrittäjiin hoidetaan aktiivisesti ja aktiivisia yrittäjiä on suhteellisen helppo tavoittaa ja saada mukaan myös kokeellisiin toimintoihin. Yrittäjistä monet ovat hyvin perillä oman toimialansa ajankohtaisista asioista ja he tietävät myös missä päin maailmaa osaaminen on Suomea edellä. Sen vuoksi tutustuminen muiden maiden toimintamalleihin eri raaka-aineiden käytössä voi olla ratkaiseva tekijä, jotta voi ymmärtää myös oman toiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa.

Uusi versio Keski-Suomen ruokaketjun tulevaisuuden linjauspaperista vuosille 2022-2027 oli tätä kirjoittaessa vielä työn alla. Käännetään katse vielä hetkeksi Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisstrategiaan vuosille 2014–2020.

Tulevaisuuden ruokaketjussa menestyminen vaatii rohkeutta tarkastella asioita uusista näkökulmista, valmiutta kuunnella ja huomioida nopeastikin muuttuvaa kuluttajakäyttäytymistä, kykyä toimia yhteistyössä eri verkostoissa, ajan tasalla olevaa liiketoimintaosaamista ja uskoa omiin vahvuuksiin. Myös digitalisoituminen ja kansainvälisyys lisääntyvät entistä enemmän luoden uusia mahdollisuuksia paikallisellekin tuotannolle.” Leena Pölkki, Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisstrategia 2014–2020.

Biobord-verkostossa ja siinä järjestetyssä Food hackathonissa mahdollistettiin osallistuville yrityksille pääsy verkostoihin ja uuden kokeilu kansainvälisessä, digitaalisessa ympäristössä. Kokeilu oli testaushengessä pienimuotoinen, jos katsotaan keskisuomalaisten yritysten näkökulmasta. Hackathoniin osallistui alueelta kaksi yritystä, Suomen Hampputuotteet Oy sekä The Kefir Guy Company Oy, minkä lisäksi alueen ulkopuolelta mukaan liittyi Lipasu Oy. Toteutuksen teemat rajasivat osan alueen yrityksistä ulkopuolelle, mutta myös kiire ja kansainvälisyyden aspekti voi karkottaa osallistujia. On kuitenkin hienoa huomata, että yrityksissä on kiinnostusta verkostoitua ja oppia sekä erityisesti luoda uutta. Tulevaisuuden ruokaketju on jo täällä!

Entäs se pannukakku?

Ja kuinka yhteistyöstä tulikaan pannukakku? Hackathonin voittajajoukkue toteutti hävikkiraaka-aineeseen tukeutuvan proteiinipannukakkujauheseoksen, kuinkas muuten? Katso myös videoblogimme Hackathon voittajista ja kokemuksista.

Innovaatiopilotti toteutettiin EAKR-osarahoituksella Interreg Baltic Sea Region -ohjelman projektissa ConnectedByBiobord 01.10.2020 – 30.06.2021. Hankkeen tulokset koottiin kansainvälisiin yhteistyösuunnitelmiin (kestävä ruokajärjestelmä, metsäbiotalouden digitaaliset arvoketjut ja uusien teknologioiden käyttö riistan ja villieläinten valvonnassa). Yhteistyösuunnitelmia edistetään JAMK:n vetämässä Itämeren alueen biotaloustoimijoiden Biobord -verkostossa. Mikäli kiinnostuit yhteistyösuunnitelmista tai verkostosta vieraile Biobord.eu sivustolla.

Lisätietoa: ’Membership in the Biobord network’

Tutustu myös innovaatioprosessiimme.

Lähteitä:

Luke, 2019 (viitattu 24.5.2021) https://www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/sites/5/2019/05/Luke_ScenoProt-esite_2019_A5_Digi_Sivut_FINAL.pdf

JAMK, 2014 (Viitattu 24.5.2021) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64867/JAMKJULKAISUJA1582013_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nordic Council of Ministers, 2020 (viitattu 24.6.2021) Ten trends for the sustainable bioeconomy in Nordic Arctic and Baltic Sea Regionhttps://pub.norden.org/nord2020-037/

Anna Aalto, Projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Suvi-Tuulia Leinonen, Projektiasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoimintayksikkö