Älymaatalous – avain kestävän maatalouden kehittämiselle

Hae Biotalouden kehittämisen YAMK-koulutukseen 1.-15.9.2021! Gilbert Ludwig opiskeli agrologiksi (YAMK) muutama vuosi sitten, ja aloitti keväällä 2021 työn vanhempana tutkijana Älymaatalouden soveltavan tutkimuksen tiimissä JAMK Biotalousinstituutissa. Tässä Gilbertin ajatuksia kestävään maatalouden kehittämiseen:

Millainen on tulevaisuuden kestävä maatalous? Tähän kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä tai yksinkertaista vastausta. Kestävälle kehityksellekin määritelmiä on monia, mutta laajassa kuvassa mielestäni pätee edelleenkin Brundtlandin komission määritelmä vuodelta 1987: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Biotalouden viitekehyksessä taas kestävyyden perusehtona ovat ekologisen, taloudellisen, sekä sosiaalisen ja kulttuurisen (tai yleisesti yhteiskunnallisen) kestävyyden tasapaino. Teknologian ulottuvuus taas edesauttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita. Globaalisti katsottuna, tätä tasapainoa haastavat mm. maailman kasvava väestöluku ja liikakulutus, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos (ja siihen liittyvä fossiilisten polttoaineiden käyttö) sekä elinympäristöjen ja biodiversiteetin väheneminen. Seuraavien 10–30 vuoden aikana maanviljelyn tuottavuutta ja ruoantuotantoa on lisättävä huomattavasti kasvattamatta viljelyalaa, kun samaan aikaan alkutuotannon ja koko ruokaketjun hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä merkittävästi.

Älymaatalouden perimmäinen tarkoitus on vastata näihin haasteisiin, ainakin maatalouden ja ruoantuotannon näkökulmasta. Tulevaisuuden maatalouden tulee olla resurssiviisasta, vähähiilistä ja ympäristöä säästävää, mutta samalla myös taloudellisesti kannattavaa liiketoiminta.

Pähkinänkuoressa, älymaatalous hyödyntää laajasti ja nopeasti kehittyviä teknologioita sekä analyyttisia valmiuksia maatalous- ja ruokatuotantoprosessien tarkentamiseksi niin kannattavammaksi ja tuottavammaksi kuin myös resurssi-, ympäristö- ja ilmastoviisaammaksi, sekä uusien liiketoimintamallien ja mahdollisuuksien kehittämiseksi. Älymaatalous tarjoaa keinon informaatiolla johtamiseen ja koko sektorin systeemiseen muutokseen. Älymaatalous tuo valtavasti mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Sen tavoite on kunnianhimoinen, eikä sen toteuttaminen tule olemaan yksinkertaista.

Maaliskuussa perustettiin JAMK Biotalousinstituutille älymaatalouden soveltavan tutkimuksen tiimi. Tiimin tärkein tehtävä näin alussa on selvittää, miten ko. tavoitteet voidaan saavuttaa, toisaalta alueellisella tasolla, eli huomioon ottaen alueelliset intressit, haasteet ja tavoitteet, sekä toisaalta huomioon ottaen myös kansainväliset trendit ja ohjeistukset sekä kansainvälinen yhteistyö. Miten voimme viedä älymaatalouden ratkaisuja käytäntöön, sekä skaalata niitä laajemman käyttöön? Alla on muutama ajatus, johon mielestäni täytyy panostaa.

Liitettävyys/tietoverkkojen laajuus: Vaikka ollaan yhä enemmän yhteydessä toisiimme, tietoverkoissa puutteita on edelleen, varsinkin maaseudulla. Vuoteen 2030 mennessä ennustetaan mobiiliverkossamme liikkuvan datan määrän kasvavan yli 150-kertaiseksi. Tätä varten maaseudun tietoverkkoliikennettä on parannettava huomattavasti, ja siihen saatamme tarvita myös poliittista tahtoa.

Kestävien ja yksilöllisten uusien teknologioiden hyödyntäminen ja tietopalvelujen kehitys maatalousyrittäjille: Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisenkin kehitysyhteisön tutkimuksella on tärkeä rooli tiedon toimittamisessa maatalousyrittäjille ja alkutuottajille. On myös ensisijaisen tärkeää, että maatalousyrittäjiä ja alkutuottajia on mukana tutkimusprosesseissa, ja nimenomaan ratkaisujen käytäntöön viemisessä.

Case Studies/proof of concept: Vaikka älymaatalouden konseptista on jo kansainvälisestikin vahvoja näyttöjä sen toimivuudesta, tarvitaan alueellisesti vakuuttavia ja toimivia esimerkkejä älymaatalouden tuomista hyödyistä, eli menestystarinoita. Vain silloin voimme myös aktivoida sijoittajia mukaan.

Suotuisan ja toimivan testiympäristön luominen: Toimiva ”multi-actor” pilotointi-ympäristö ja siihen tarvittava teknologian, tieto- ja viestintätekniikan infra-struktuuri on elinehto älymaataloustutkimuksen ja siihen liittyvien liiketoiminta-mallien menestymiseen. Ihanteellinen pilotointiympäristö on monitieteinen, modulaarinen, sopeutuva ja lähellä alkutuottajia. Tarvaalan biotalouskampus tarjoaa parhaimmat edellytykset älymaatalouden pilotointiympäristön rakentamiseen.

Glocal approach (act locally, think globally): Älymaatalouden ratkaisut ja innovaatiot on pystyttävä ”skaalamaan ylöspäin”, eli auttavat soveltamaan ja ottamaan käyttöön ratkaisuja laajamittaisesti ottaen huomioon erityiset olosuhteet ja räätälöimällä ratkaisuja tietyille viljelijöille, tai alueille. Toisessa ääripäässä vaikuttavat, ja ohjeistavat, myös YK:n kestävän kehityksen periaatteet (Sustainable Development Goals).

Koulutus ja opetus: Älymaatalouden murros on myös sukupolven murros. On ensisijaisen tärkeää, että älymaatalouden tutkimus & TKI menee käsi kädessä opetuksen ja koulutusstrategioiden kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat tässä tärkeässä, ratkaisevassakin roolissa.

Yhteistyö ja avoin dialogi: Älymaatalous on pitkälti ”disruptiivinen” prosessi ja voi tuoda maataloudelle syvällisiäkin muutoksia, myös sellaisia, jota kaikki eivät heti hyväksy tai omaksu. Avoin dialogi ja vuoropuhelu digitaalisen aikakauden maatalouden kehittämisestä kaikkien älymaatalouden käyttäjien ja sidosryhmien välillä on erityisen tärkeä.

Älymaatalouden tietoturva: Älymaataloudessa tiedon ja tiedonsiirron määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Suuremmassa kuvassa älymaatalouden tiedonhallinta kytkeytyy myös koko elintarviketuotannon ja -jakelun ketjuun, ja on näin kokonaisuudessaan riippuvainen digitaalisten järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta. Koko ketjuun liittyvän tiedon ja tietojärjestelmien yhteydessä tieto- ja kyberturvallisuus ovat siis erityisen tärkeässä asemassa. Älymaatalouden tietoturvakysymykset ja -ratkaisut on otettava huomioon alusta alkaen.

Jotta älymaatalouden taloudellisten, ekologisten ja yhteiskunnallisten kestävyyden tavoitteet toteutuisivat, kokonaisvaltainen digitaalinen vallankumous maatalouden sektorilla on välttämätön. Meidän tehtävämme on mahdollistaa juuri se.

Gilbert Ludwig

Kirjoittaja on Ekologian ja Ympäristöhoidon FT sekä Biotalouden kehittämisen maisteri (YAMK). Hän aloitti Biotalousinstituutin Älymaatalous-tiimissä vanhempana tutkijana maaliskuussa 2021, ja on aiemmin ollut asiantuntijana ja projektipäällikkönä JAMK IT-instituutissa, mm. Maaseutu 2.0 hankkeessa.