Taisteluun järven rehevöitymistä vastaan: Alanen, Laukaa

Yksi merkittävin uhka, joka pieniä matalia järviä kohtaa, on rehevöityminen. Rehevöityminen alkaa kun  järveen pääsee liikaa ravinteita, lähinnä fosforia ja typpeä, mikä kiihdyttää mm. kasvien kasvua ja kasviplanktonin lisääntymistä. Monet pienet ja matalat järvet ovat Suomessa luonnostaankin reheviä, mutta mikäli ravinteita tulee järveen enemmän kuin niitä sieltä poistuu, seurauksena on järven rehevöityminen.

Rannat kasvavat umpeen ja kasvillisuus levittäytyy yhä laajemmalle avovedelle päin. Vesi samentuu ja välillä voi esiintyä jopa hajuhaittoja: uiminen ei enää houkuttele. Pohjaan alkaa kertyä mutaa ja pyydykset alkavat limoittua. Saaliiksi saadaan vain särkikaloja. Yleensä viimeistään siinä vaiheessa herätään, kun sinileväesiintymät alkavat olla jokakesäisiä. Näihin ongelmiin on törmätty myös Laukaan Vehniällä, Alanen-järven rannoilla.

Alanen-järvi on kooltaan 56 hehtaaria ja sijaitsee Laukaan Vehniän kylällä. Järven ekologinen tila on huono ja se kärsii monenlaisista rehevöitymisen seurauksista. Järvi on varsin matala keskisyvyyden ollessa vain 0,9 m. Järven kunnostaminen on aloitettava viimeistään nyt.

JAMK Biotalousinstituutin Vesitiimi onkin aloittanut tänä keväänä hankkeen, jonka tarkoituksena on laatia kunnostussuunnitelma Alanen-järvelle. Kunnostussuunnitelma on tärkein kunnostushankkeen kirjallinen dokumentti. Huolellisesti laadittu kunnostussuunnitelma on edellytys onnistuneelle järven kunnostamiselle ja toimii käsikirjoituksena kunnostushankkeen toteutukselle. Mikäli kunnostushankkeelle haetaan julkista rahoitusta, on sen edellytyksenä usein, että hankkeelle on laadittu asianmukainen kunnostussuunnitelma.

Rahoitusta Alasen kunnostussuunnitelman laatimiseen myönnettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta (vesienhoidon tehostamisohjelmasta), Laukaan kunnalta ja JAMKilta.  Alasen kunnostussuunnitelma tullaan laatimaan marraskuuhun 2021 mennessä. Kunnostussuunnitelman yhteydessä rahoitusta tarvitaan myös erilaisiin taustakartoituksiin, koska eihän kunnostustoimilla haluta tuhota harvinaisia lajeja tai biotooppeja.

Kasvillisuus- ja linnustokartoitus, pohjan sedimenttien tai pohjaeläimistön tutkimus, vesinäytteet ja esimerkiksi sudenkorentokartoitukset sekä viitasammakkokartoitukset kertovat uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien suojelun tarpeesta, mutta myös järven kuormitustilanteesta. Esimerkiksi järven sisäistä kuormitusta ja sen voimakkuutta voidaan arvioida vesinäytteistä ja/tai sedimenttitutkimuksista. Uhanalaisten vai vaarantuneiden lajien esiintymät huomioidaan suunnitelmien toteutuksessa siten, että niiden elinympäristöt ja lisääntyminen voidaan turvata. Voidaanpa kunnostustoimien yhteydessä parantaa harvinaisen lajien esiintymistä mm. rakentamalla lisää lisääntymis- ja pesintäpaikkoja. Tällä tavalla sekä järven käyttökelpoisuuden parantaminen että luonnon monimuotoisuuden vaaliminen huomioidaan kunnostushankkeiden yhteydessä.

Merkittävään rooliin monen varsinkin pienemmän järven kohdalla nousee paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten aktiivisuus. Vaikka suuremmalta osalta Suomen järvien ekologista tilaa seurataan viranomaisten toimesta aktiivisesti, satojen tuhansien järvien maassa, monet pienet järvet jäävät tarkkailujen ulkopuolelle. Tällaisissa tapauksissa muutokset järvessä ja sen kunnon huononeminen huomataan juuri asukkaiden ja mökkiläisten toimesta.

Monet järvien kunnostushankkeet saavat alkunsa näistä aktiivisista ihmisistä. Monesti järjestäytyneet tahot kuten erilaiset yhdistykset ja kylätoimikunnat ottavat roolia kunnostushankkeissa itse kunnostustoimien toteutusvaiheessa, esimerkiksi niittojätteiden keräämisessä ja hoitokalastuksen toteuttamisessa. Monesti kunnostushankkeiden yhteydessä myös kalastuskunnat ovat osallisena ja kun järven tilaa ja kalaston rakennetta saadaan parannettua, voi tämä tietää lisätuloja kalastuskunnalle lisääntyneiden kalastuslupien muodossa. Järven kunnon parantaminen palvelee siis monia sidosryhmiä myös rantojen ulkopuolella. Nykyään kunnat ja kaupungit ovat myös kiinnostuneet järvikunnostuksista senkin vuoksi, että alueita halutaan pitää uusille vakituisille ja vapaa-ajan asujille vetovoimaisina.

Kunnostussuunnitelman valmistuessa lokakuussa avautuu luonnollinen jatkumo seuraavalle hankkeelle, kun rahoitusta itse kunnostustoimien toteuttamiseen lähdetään hakemaan jo seuraavalle kesälle. Näin on tarkoitus tehdä myös Alanen-järvellä. JAMK Biotalousuinstituutin vesitiimi on lupautunut auttamaan syksyllä rahoitushaussa, jotta itse toimeen päästään mahdollisimman jouhevasti.

Lisätietoja hankkeesta:

Samuli Lahtela, Alanen-järven kunnostussuunnitelma-hankkeen projektipäällikkö, p. 040 596 2378, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Hanna Nousiainen, erityisasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti