Nyt mä tiedän.

Kaikki varmaan muistaa sen lapsuudestaan, kun kaikki vanhemmat jaksoivat kysellä “mikä sinusta tulee isona?” Silloin mulla ei ollut vielä mitään tietoa, vaikka taustalla olikin muutama hämärä idea.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että minusta olisi tullut videopelien tekijä. Se oli ammatti, joka oli silloin vielä harrastusvaiheessa ja erittäin harva sillä ansaitsi elantonsa. Muistan oponi torpanneen idean täysin, koska se oli mahdoton. Kunpa voisin nähdä mitä mieltä hän on nyt Rovion ja Supercellin menestyksen jälkeen.

Suunnitelmat tottakai vaihtuivat ja kuvioihin astui sosiaali- ja terveysala. Hain lääkikseen muutaman kerran, mutta pisteet eivät aivan riittäneet. Armeijassa lääkintäpuolen opinnot näyttivät suuntaa sairaanhoitoon ja hartaasti unelmoin opintopaikasta. Kun sain puhelimeeni tekstiviestin opintopaikan vastaanottamisesta, suunnitelmat toteutuivat.

Nyt olen opinnoissa toisen vuoden lopussa ja tiedän varmaksi, että kyllä minusta sairaanhoitaja tulee. Kyllä se oma paikka sieltä maailmasta löytyy, kun vaan tarpeeksi etsii ja hakee.

Tosin nyt vaan pitää päättää, että minkälainen sairaanhoitaja musta tulee monista syventymisvaihtoehdoista.

Puuh.