Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Opparin arviointi

Opparin itsearviointilomakkeen täyttö

Huomasin opparin itsearviointilomakkeessa jotain, mitä en oikein ymmärrä. Mitä tarkoittaa opinnäytetyön ”keskeiset ansiot”? Sellainen kohta lomakkeessa tulisi täyttää. Mitä siihen tulisi kirjoittaa?

Jos mahdollista. Pystytkö tarkentamaan mitä kaikkea menee muihinkin lomakkeen kohtiin?

Vastaus:

1) Yhteystiedot

Yhteystiedot ovat todennäköisesti helpoiten täytettävissä. Ryhmätunnus tarkoittaa ryhmää, jonka mukaan JAMKissa opiskelet, esim. MPA14S1, IIT14S1, TTV17S5 jne.

2) ARVIOINTI

Tässä voit hyödyntää JAMKin opinnäytetyöiden arviointikriteereitä, katso: https://opinto-oppaat.jamk.fi/globalassets/opinto-opas-amk/opiskelu/opinnaytetyo/arviointi/opinnaytetyon-arviointikriteerit-amk2014.doc

Arvioit siis opinnäytetyötäsi suhteessa arviointikriteereihin.

Itse tekisin näin: Katsoisin esimerkiksi ensimmäistä arviointiriviä (Aihe / Aiheen vaativuus) ja miettisin, mikä vaihtoehdoista osuu parhaiten opinnäytetyöhöni:

  • Aiheen valinta ei noudata JAMK:n opinnäytetyöprosessia.
  • Aihe on rutiininomainen, mutta tukee opiskelijan opintoja ja ammatillista kehittymistä.
  • Aihe on alalle melko tavanomainen eikä sisällä uusia näkökulmia.
  • Aihe on tavanomainen, mutta sisältää uusia näkökulmia.
  • Aihe on melko haastava ja tuo uutta toimeksiantajalle.
  • Aihe on haastava ja tuo uutta alalle.

Nappaisin sitten sopivimman kohdan ja lisäisin sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta.

Sitten katsoisin seuraavan arviointikriteerin kohdasta Aihe. Se on ”Opinnäytetyön ongelman/tavoitteiden määritys ja täsmennys”. Siinäkin on kuusi eri vaihtoehtoa. Nappaisin siitäkin sen, joka kuvaa mielestäni parhaiten omaa opinnäytetyötäni. Lisäisin myös sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta.

Arviointikriteereissä on vielä kolmaskin aihetta koskeva kriteeri: ”Kehittämis-/ tutkimusote ja sen osuvuus”. Siitäkin katsoisin sopivimman kohdan ja lisäisin sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta. Sen jälkeen lomakkeen kohta ”Aiheen valinta” olisi valmis.

Sen jälkeen katsoisin samalla menetelmällä muutkin lomakkeen kohdat: Tietoperusta, Toteutus, Tulosten analysointi ja pohdinta sekä Raportointi.

Arviointikriteereissä voidaan käyttää sanaa opiskelija, esimerkiksi:

”Opiskelija toteuttaa opinnäytetyön itsenäisesti sovitun aikataulun ja laaditun suunnitelman mukaisesti.”

Muuttaisin sen minä-muotoon esimerkiksi näin: Olen toteuttanut opinnäytetyön itsenäisesti sovitun aikataulun ja laaditun suunnitelman mukaisesti.

3) Keskeiset ansiot

Keskeiset ansiot ovat ne, mihin olet tyytyväinen omassa opinnäytetyössäsi.

Esimerkiksi jos joku kohta lomakkeen ARVIOINTI-osuudessa oli oman arvioisikin mukaan sujunut hyvin tai erinomaisesti (kriteereisä 4 – 5 p), niihin asioihin varmaankin voi olla tyytyväinen.

Mutta myös muihin oppariin tai oppariprosessiin liittyviin asioihin voi olla tyytyväinen!

4) Kehittämiskohteet

Kehittämiskohteet ovat asioita, joita haluaisit kehittää eli tehdä paremmin, jos nyt aloittaisit opinnäytetyön tekemisen samasta aiheesta uudestaan.

5) Opinnäytetyöprosessiin liittyviä kehittämisideoita

Voit tässä kertoa ideoitasi siitä, miten JAMKissa kannattaisi opinnäytetyöprosessia kehittää. Ideoita ei ole pakko olla. Mutta jos mielessäsi on jokin idea, tähän sen voi kirjoittaa.

6) Haluan vielä sanoa …

Tässä kohtaa sana on vapaa, mutta sanomisen on tietty liityttävä opinnäytetyöhön tai opinnäytetyön prosessiin.

– – – –

Opinnäytetyön ohjaajat voivat täydentää tai korjata tätä selitystäni tarvittaessa!

Salatut liitteet – erilaiset versiot opparista

Meidän tulisi salata opparimme liitteet Theseukseen tässä pikapuoliin. Miten se käytännössä tapahtuu? Jätämmekö ne vain pois työstämme?

Kuvailulehteen olemme ilmoittaneet että liitteet työstä salattu. Teemmekö työstämme siis kaksi pdf tiedostoa, toinen liitteineen arvioitavaksi ja toinen ilman liitteitä Theseukseen?

Vastaus:

Teette näin:

  • Jätätte opparin liitteineen arvioitavaksi.
  • Opinnäytetyö arvioidaan. Saatatte joutua vielä korjailemaan joitakin asioita ennen verkkojulkaisua.
  • Mahdollisten korjailujen jälkeen laitatte Theseukseen opparin, josta on poistettu ne liitteet, jotka eivät ole julkisia.

Julkinen versio Theseukseen

Theseukseen tulee siis julkinen versio opparistanne.

Theseus ei ole kuitenkaan arkisto, vaan paikka/palvelin, jossa amkit julkaisevat oppareitaan ja muita verkkojulkaisuja.

Täydellinen versio JAMKin arkistoon

Opinnäytetyönne täydellinen versio arkistoidaan JAMKin arkistoon (tiedostona). Katso ohjeet Elmosta.

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa?

Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen työtyytyväisyyden kautta. Castle ym (2010) tuovat esille, että aiemmissa tutkimuksissa ikääntyneiden hoitajien hoitotyössä työtyytyväisyys oli alhaista. Kloster (2007) tuo esille ilmiön, jossa vastavalmistuneet hoitajat eivät suunnittele tulevaisuuden työkseen ikääntyneiden hoitotyötä. WHO (2006) tuo esille sen, että saadakseen osaavaa henkilökuntaa täytyy organisaation tarkastella toimintaansa sekä henkilöstön työtyytyväisyyden yhteyttä toisiinsa. Terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tuloksellisuutta voidaan arvioida esimerkiksi  henkilöstön työtyytyväisyydellä. Sitä voidaan pitää valttina silloin, kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, 28-29.)

Vastaus:

Opparissa saa olla erikielisiä lähteitä!

Vieraskielisistä lähteistä saa pisteitä mukavasti opparin arviointivaiheessa. Vitosen arvosanan töissä lähteistä merkittävä osa on vieraskielistä, nelosen töissä osa on vieraskielistä ja kolmosen töissäkin mukana on vieraskielistä kirjallisuutta.

Tekstiviitteen merkintä

Ekalla kerralla tekstissä ilmoitetaan koko litania: (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, sivut)
Tai niin kuin kirjoitat: Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012, sivut)

Sen jälkeen riittää ym.-lyhenne: (Suhonen ym. 2012, sivut).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Asiasta kolmanteen. Mietin, ketkä ovat viitanneet keihin. Ovatko Suhonen ym. viitanneet Wrightiin ynnä muihin? Vai päinvastoin?

Nyt luen tekstin niin, että on ollut Wrightin ynnä muiden tutkimus vuonna 2007 ja siinä tutkimuksessa on viitattu Suhoseen ynnä muihin, joka lähde kuitenkin on vuodelta 2012. Nuo vuosiluvut saavat lukijan epävarmaksi.

Olipa miten päin hyvänsä, pienellä tekstinviilaamisella asia kirkastuu lukijalle nykyistä paremmin.

Lehden numerokin on tärkeä tieto

Mielestäni volyymia (vuosikertaa) tärkeämpi tieto lukijalle on lehden numero. Jos lehti ilmestyy useamman kerran vuodessa, samana vuonna ilmestyneissä on sama volyymi, lehden numero yksilöi lähteen huomattavasti selvemmin. Sekä volyymi että numero ilmoitetaan, jos ovat tiedossa tai helposti löydettävissä. Tietokannoista napattuihin lähdeviitteisiin ne tulevat ihan pyytämättä.

Suomenkielinen koulutusohjelma – suomenkielinen raportointiohje

Tätä asiaa sivuava pontti: Jos opiskelet suomenkielisessä koulutusohjelmassa (tutkinto-ohjelmassa), käytät lähdemerkintöjen tekoon aina suomenkielistä raportointiohjetta. Myös silloin, kun kirjoitat opparisi vaikka enkuksi.

css.php