Kuntoutuksen osaamisen ytimessä

Kuntoutuksen koulutuksen uudistamistyön lähtökohtana on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä kuntoutusalan osaamiskeskittymänä (OsKu) vuoden 2017 alusta alkaen. Osaamiskeskittymästä on muodostunut kuntoutusalan koulutuksesta vastaavien korkeakoulujen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on uudistaa ja kehittää kuntoutuksen koulutusta kuntoutujien parhaaksi. Kuntoutusalan osaamiskeskittymä toimii kolmessa kehittämisohjelmassa: 1) kuntoutusalan osaamisen uudistaminen, 2) jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ja 3) kuntoutusalan TKI-toiminnan vahvistaminen. (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2021.)

Prosessin tausta ja eteneminen

Kuntoutusalan osaamisen uudistaminenkehittämisohjelmassa keskeinen päämäärä on, että koulutuksella tuetaan laadukasta kuntoutuksen osaamista. Kehittämisohjelman työryhmässä on edustajia fysioterapian, toimintaterapian, kuntoutuksen ohjauksen ja jalkaterapian koulutusohjelmista eri ammattikorkeakouluista. Koulutuksen ja osaamisen uudistamiseksi on tarpeen kuvata kuntoutusalan koulutuksia ja kuntoutuksen toimijoita yhdistävää osaamista, joka vahvistaa yhteistä perustaa ja tuottaa yhdyspintoja eri ammattinimikkeillä toimiville kuntoutuksen ammattilaisille. Yhteistä osaamista tarvitaan kuntoutusalan eri tutkintokoulutusten ydinosaamisen ja geneerisen osaamisen lisäksi edistämään asiakaslähtöistä ja moniammatillista kuntoutusta.  

Kuntoutuksen yhteisen ydinosaamisen määrittely eteni vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kuntoutusalan koulutusten osaamiskuvauksia laajasti. Mukana olivat apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian, kuntoutuksen ohjauksen, osteopatian, naprapatian ja toimintaterapian koulutukset. Osaamiskuvauksista tunnistettiin yhteiset osaamisalueet, jotka löytyivät kaikista tai lähes kaikista koulutuksista. Toisessa vaiheessa osaamisia työstettiin yhteiseksi ydinosaamiseksi OsKu-verkoston osaamisen uudistamisen moniammatillisessa työryhmässä sekä useiden ammattikorkeakoulujen työryhmissä ja työelämäverkostoissa. Lisäksi työstämisessä hyödynnettiin kuntoutusalan koulutusten osaamista käsitteleviä raportteja (esim. Harra ym. 2016; Kangasniemi ym. 2018).

Kuntoutuksen ydinosaaminen tiivistettiin kahdeksaan osaamiskokonaisuuteen, jotka kuvaavat sitä osaamista, jota kaikilta kuntoutusalan ammattilaiselta edellytetään (kuvio 1).

Kuvio 1. Kuntoutuksen yhteinen ydinosaaminen.

Kuvauksen lähtökohtana oli ammattikorkeakoulututkintojen (AMK) tuottama osaamistaso, joka eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen (European Qualification Framework, EQF) mukaan on osaamistasoa 6. Vahvan ammattispesifin ja tutkintokohtaisen osaamisen lisäksi kuntoutuksen yhteisen osaamisen kuvaus korostaa kuntoutuksessa tarvittavaa yhteistä arvoperustaa, käsitteistöä ja viitekehyksiä, jotka vahvistavat moniammatillista ja monialaista kuntoutusosaamista yli perinteisten toimenkuvien.

Toimintakykyosaaminen kuntoutusalan osaamisen perustana

Kuntoutuksen koulutusten ydinosaamisen määrittely oli kehittämistyöryhmässä yksimielistä huolimatta siitä, kuntoutusammatit lähestyvät toimintakykyä kunkin ammatin ydinosaamisen tulokulmista. Kuntoutusalan osaajien edellytetään tuntevan ja käyttävän kansainvälistä terveyden, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden luokitusta eli ICF-viitekehystä (International Classification of Functioning, Disability and Health) sekä siihen perustuvia arviointimenetelmiä. Viitekehyksen mukaan toimintakyvyn ymmärretään muodostuvan yksilön ja hänen toimintaympäristönsä vuorovaikutuksen tuloksena (WHO & Stakes 2004).

Viitekehyksen pohjalta on mahdollista luoda kaikille kuntoutuksen ammattilaisille yhteinen tietoperusta, jota käytetään asiakaslähtöisiä kuntoutustavoitteita ja -suunnitelmia laadittaessa sekä yhtenäistämään monialaista kirjaamista. ICF-viitekehyksen avulla voidaan myös ymmärtää ja arvioida toimintakykyä sekä kohdentaa kuntoutuksen toimenpiteitä poistamaan toimintarajoitteita kuntoutujan arjesta.

Esteettömyys- ja saavutettavuusosaaminen liittyy tavoitteeseen edistää kuntoutujan ja läheisten arjen sujuvuutta ja poistaa erilaisia toiminnan esteitä tai hidasteita. Kuntoutuksen haasteet ja toimenpiteet voivat kohdentua viitekehyksen mukaan kehon toimintoihin tai rakenteisiin, päivittäisistä toimista suoriutumiseen, osallisuuden edistämiseen, ympäristötekijöihin tai yksilöön liittyviin tekijöihin.     

Kuntoutuksen hyvät käytännöt ja palvelujärjestelmä kuntoutumisprosessin tukena

Kuntoutuksen kaikkien ammattilaisten perusosaamisena hahmotettiin kuntoutumisen tarkastelu asiakaslähtöisenä ja saavutettavana prosessina, jota tukee laaja ja moniulotteinen palvelujärjestelmä. Perusosaamista on myös näyttöön perustuva tieto kuntoutuksen hyvistä käytännöistä.

Kuntoutuksen prosessimaisuuteen sisältyvät palvelujen oikea-aikaisuus ja kuntoutujalähtöisiin tavoitteisiin perustuvat ja suunnitelmalliset interventiot. Ajankohtaisena haasteena tunnistettiin kuntoutuksen vaikutusten arviointi kustannusten, hyötyjen ja eettisen kestävyyden näkökulmasta sekä toisaalta palveluohjaus asiakkaiden tukena monitoimijaisessa palvelujen verkostossa.

Kuntoutuksen toimintaympäristön ja asiakaskunnan kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus edellyttävät kuntoutuksen ammattilaiselta kykyä työskennellä eri kulttuuritaustan omaavien kuntoutujien ja ammattilaisten kanssa, riittävää kielitaitoa ja tarvittaessa kykyä hyödyntää kommunikaatiota tukevia palveluita.

Vuorovaikutustaitoja digitaalisessa ympäristössä  

Erityisesti Covid19-pandemian aika on osoittanut myös kuntoutuspalveluissa digitaalisen osaamisen ja erilaisten etäkuntoutuksen mallien tarpeen. Teknologia- ja digitaalisuusosaamisen nähtiin sisältyvän kaikkien kuntoutuksen ammattilaisten osaamiseen. Verkkovälitteisiä palveluja ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan sekä asiakastyössä että ammattilaisten keskinäisessä yhteistoiminnassa. Kuntoutusosaamisena nähtiin myös esim. robotiikkaan ja apuvälineteknologiaan liittyvä käyttäjälähtöinen tarpeen arviointi ja käytön ohjaus.

Jatkuva yhteiskunnallinen muutos vaatii osaamisen päivittämistä

Yhteiseksi ydinosaamiseksi lisättiin jatkuva oppiminen ja ammatillinen kehittyminen kuntoutuksessa,koska niitä pidettiin keskeisenä osana kuntoutuksen ammattilaisen arkea. Jatkuvasti ja nopeasti uudistuvan tiedon päivittämisen rinnalla oman toiminnan perusteiden kriittisessä arvioinnissa on systemaattisesti hyödynnettävä sekä asiakkaiden että vertaisten palautetta.

Kuntoutuksen ydinosaamisen yhteiseen tarkasteluun ja keskusteluun

Tässä artikkelissa esitelty kuntoutusalan yhteisen osaamisen kuvaus avaa keskustelua ja luo perustaa kuntoutusalan koulutuksen kehittämiselle. Kuvaus sopii pohjaksi ja edelleen työstettäväksi kuntoutusalan osaamiskeskittymän muiden kehittämisohjelmien työssä koulutusrakenteen uudistamiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi.

Kuvauksella halutaan myös avata kuntoutusalan ydinosaamista muille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille moniammatillisen yhteistyön ja vuoropuhelun lisäämiseksi.

Kirjoittajat

Anttila, P., lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Koivuniemi, M., lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Samk

Mukka, M., lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu

Reunanen, M.A.T., yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Lähteet

Harra, T., Holvikivi, J., Hyrkkänen, U., Immonen, M., Kiviaho-Tiippana, A., Pikkarainen, A., Sallinen, M., Sihvonen S. 2016. Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen ammattikorkeakouluissa. Dialogityöskentelyn tulokset. [viitattu 23.4.2021]. Saatavissa:           http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-422-0

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2021. Kuntoutusalan osaamiskeskittymä. [viitattu 3.9.2021]. Saatavissa: Kuntoutusalan osaamiskeskittymä – JAMK

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A., Walden, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. [viitattu 23.4.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160883

OKM. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. [viitattu 23.4.2021] Saatavissa: Tutkintojen viitekehys – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö (minedu.fi)

WHO & Stakes 2004. ICF toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Ohjeita ja luokituksia 2004:4. 4. painos.  Bookwell Oy. Jyväskylä.

Jätä kommentti