Pohdintoja kuntoutuksen koulutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista

Kuntoutuksen koulutuksen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tarkastelu on osa kuntoutusalan osaamisen uudistamisen kehittämisohjelmaa ja tehty yhteistyönä valtakunnallisessa Kuntoutusalan osaamiskeskittymässä (OsKu). Osaamisen uudistamisen kehittämisohjelmassa vuoden 2021 aikana keskitytään mm. kuntoutuksen joustavien ja kuntoutusosaamista vahvistavien opintopolkujen sekä valtakunnallisen kuntoutuksen verkko-opetustarjonnan kehittämiseen. Nämä kehittämistoimet uudistavat ja vahvistavat kuntoutusosaamista osana sosiaali- ja terveysalan tutkintokoulutuksia ja tuovat uusia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Tämä blogikirjoitus on työstetty taustamateriaalien ja kuntoutusalan osaamiskeskittymäverkoston keskustelujen pohjalta.

Ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen koulutusten vahvuudet ja hyvät käytännöt 

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan, ja siten myös kuntoutuksen koulutuksissa, vahvuutena voidaan pitää koulutusten työelämärelevanssia. Työelämärelevanssi näkyy opintojen sisällöissä ja opiskelun toteuttamisessa. Työelämän nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet on huomioitu koulutusten opetussuunnitelmissa, opintojaksojen osaamistavoitteissa. Opintojen toteutuksessa työelämärelevanssia edistävät erityisesti työelämässä toteutuva käytännön harjoittelu sekä muu opintoihin liittyvä yhteistyö työelämän kanssa.

Opiskelijoiden korkeakouluopintojen ulkopuolella hankkiman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi on toinen selkeä vahvuus nykyisissä ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen koulutuksissa. Opiskelijalla on yhä useammin aiempia opintoja, työkokemusta tai muuten kertynyttä osaamista, jota voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa. Toimivat hyväksilukemisen käytänteet antavat opiskelijalle mahdollisuuden nopeuttaa opintojaan.

Kolmantena vahvuutena kuntoutuksen koulutuksissa voidaan pitää digitaalisesti verkossa toteutettavien opintojen määrän kasvua viimeisten vuosien aikana. Verkko-opintoja tarjotaan korkeakoulu- ja tutkintokohtaisesti sekä ammattikorkeakoulujen yhteisen, digitaalisen CampusOnline.fi-portaalin kautta. Voimakkaasti kasvanut ja kehittynyt CampusOnline.fi-portaali lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää osaamistaan. Opiskelijan paremman henkilökohtaisen profiloitumisen mahdollisuuden lisäksi CampusOnline.fi-portaali tukee myös ammattikorkeakoulujen profiloitumista.

Kuntoutuksen koulutuksen kehittämisen haasteet  

Koulutusasteelta toiselle siirtymisen sujuvuus on yksi haaste kuntoutusosaamisen kehittämisessä.   Siirtymiä voidaan helpottaa esimerkiksi siten, että oppilaitokset tarjoaisivat aiempaa enemmän koulutusasteiden rajat ylittäviä opintoja. Toisen asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua ammattikorkeakoulutasoisia opintoja ja vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskelijat voisivat suorittaa esimerkiksi tutkimusmenetelmäopintoja yliopistossa. Tutkinnot ja osaamiset eivät enää rakentuisi peräkkäin, vaan limittäin.

Eurooppalaisen tutkintojen osaamisen viitekehyksen (EQF) mukaan Kuntoutuksen ammattikorkeakoulututkintojen osaamisen taso on tasoa 6. OsKu-verkoston kehittämisohjelmassa on määritelty kaikille kuntoutuksen tutkinnoille yhteinen ydinosaaminen. Opintopolkujen kehittämisen kannalta olisi tärkeää tuoda näkyväksi kuntoutuksen osaaminen ammatillisen toisen asteen tutkinnoissa (tasot 4–5) ja maisteritutkinnoissa (taso 7).

Lisä- ja täydennyskoulutus on osa kuntoutuksen osaamisen kehittämistä.  Koulutuksen tarjoajien tulee pohtia sitä, mitä osaamista opiskelijoiden tulee saavuttaa tutkintokoulutuksen aikana, ja mitä he voivat hankkia tutkinnon valmistumisen jälkeen. Tämä on tärkeää myös opiskelijoiden kuormittumisen tasapainottamiseksi.   

Pedagoginen kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa painottuvat uudet näkökulmat.  Pedagogiikan kehittämisessä tulee huomioida esimerkiksi kehittyvä teknologia, uudet fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt sekä uudet kuntoutusmenetelmät.  Opettajan suunnittelemissa pedagogisissa ratkaisuissa tulisi jättää väljyyttä opiskelijoiden ideoille ja erilaisten toteutusratkaisujen mahdollistumiselle. Vastuu opiskelusta ja oppimisesta on opiskelijoilla opettajan mahdollistaessa osaamisen saavuttamisen erilaisissa oppimisympäristöissä. 

Opetuksen ja opiskelun tulee olla kuntoutujalähtöistä ja tieteelliseen tutkimusnäyttöön vahvasti pohjautuvaa, mikä haastaa opetussisältöjen jatkuvaan uudistamiseen ja kehittämiseen. Tämä edellyttää vahvaa kuntoutusalan tutkimusta, joka kohdentuu opiskelijoiden oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, pedagogisiin ratkaisuihin kuin kuntoutuksen menetelmiin ja sisältöihin. Kansainvälistä kuntoutusalaa koskevaa yhteistyötä tulee tehdä entistä vahvemmin niin opetuksessa kuin tutkimuksessa.

Koulutusjatkumoa tukevan yhteistyön mahdollisuudet

Kuntoutuksen koulutusrakenteen tarkastelu kokonaisuutena ja sen pohjalta tapahtuva yhteiskehittäminen mahdollistaa laadukkaamman ja kustannustehokkaamman koulutuskokonaisuuden. Koulutuksen kokonaisuudistamisessa on rakenteen ohella tärkeä vahvistaa kuntoutusosaamista, jotta yhteiskunnalliset kuntoutuspalvelut ja kuntoutujalle tärkeät kuntoutumisprosessit kehittyvät. Nykytilanteessa koulutuksen suunnittelu tapahtuu hajanaisesti eri koulutusasteilla ja tutkinnoittain jokaisen korkeakoulun oman suunnitteluprosessin mukaisesti.

Opiskelijan profiloitumista tukevia hyviä käytänteitä on syntynyt alueellisissa piloteissa, joissa opiskelijat ovat voineet valita kuntoutuksen opintoja eri koulutusasteilta. Yhteistyökokeiluissa saatujen kokemusten pohjalta on tärkeää jatkaa yhteiskehittämistä mahdollistaen opiskelijan joustava siirtymä ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ja edelleen maisteri- tai tohtoritason opintoihin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Yhteistyötä tarvitaan enemmän myös hyväksilukukäytänteiden yhtenäistämiseksi eri koulutusasteilla.  Nyt eroavuudet haastavat kuntoutuksen koulutuspolkujen rakentumista.  Erityisen tärkeää on tarkastella hyväksilukemisen käytänteitä ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopiston maisteriopintojen siirtymävaiheessa. Myös YAMK-tutkinnon jälkeinen tohtoriopintojen polku vaatii yhdessä kehittämistä.

Hyväksilukukäytänteiden lisäksi on tärkeää kehittää yhteneviä työn opinnollistamisen käytänteitä. Työn opinnollistamisessa osaamista hankitaan tekemällä työtä ja kytkemällä käytännön tekeminen aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Koulutusasteiden yhteistyötä vahvistamalla ammatillisen toisen asteen koulutuksen opinnollistamisen kehittämisessä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää laajemmin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Kuntoutuksen koulutuksen tulevaisuus 

Tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen kuntoutuksen osaaminen tuo lisähaastetta yhteiseen, monialaiseen kehittämiseen ja aitoon moniammatilliseen asiakastyöhön. Pystyäksemme vahvistamaan tätä näkökulmaa tarvitsemme ammattikohtaista vahvaa osaamista, kuntoutuksen yhteistä osaamista ja kuntoutusosaamista eri sote-alan tutkintokoulutuksissa. 

Kuntoutus on nähtävä nykyistä laajempana kokonaisuutena tulevaisuudessa. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan muutoskyvykkäitä osaajia, jotka pystyvät kehittämään kuntoutuskäytänteitä yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Kuntoutuksen koulutusrakenteilta edellytetään joustavuutta, jotta pystymme reagoimaan yhteiskunnasta tuleviin tarpeisiin aidosti moniammatillisessa yhteistyössä.  

Kirjoittajat

Jaana Huovinen, osaamispäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu

Mirja Immonen, johtaja, Kuntoutusinstituutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Johanna Leskelä, fysioterapian lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

Anna-Riitta Mikkonen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Taustamateriaalia:

Euroopan komissio: Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Kymmenvuotisjuhlaesite. Euroopan Unioni. 2019.

Hanhijoki, I: Koulutuksen ja työvoiman kysyntä 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointi tuloksia tulevaisuuden koulutustarpeista. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2020:6. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035 (oph.fi). 2020.

Harmoinen P, Ruotsalainen A-L (toim.): Avointa ja digiä! – Opettajan ohjekirja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Laurea julkaisut 160. 2021.

Kangasniemi M, Hipp K, Häggman-Laitila A, Kallio H, Karki S, Kinnunen P, Pietilä A-M, Saarnio R, Viinamäki L, Voutilainen A, Waldén A: Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.

Konkola R, Hauta-aho H, Hiilamo H, Karttunen M, Niemi J, Tuominen M, Huusko M, Väätäinen H: Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 14:2021. https://karvi.fi/app/uploads/2021/06/KARVI_1421.pdf

Leveälahti S, Nieminen J, Nyyssölä K, Suominen V, Kotipelto S (toim.): Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. OPH. Raportit ja selvitykset 2019:14. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaamisrakenne-2035

Sosiaali- ja terveysministeriö: Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö: Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 39.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jätä kommentti