Datafikaatio ja kuntoutus

Datafikaatio, eli elämän laadullisten osa-alueiden muuntaminen mitattavaksi dataksi, vaikuttaa laaja-alaisesti jokaisen elämään (1). Dataan pohjautuvat palvelut ovat yleistyneet elämän eri osa-alueilla markkinoinnista päätöksentekoon ja viihdeteollisuudesta terveydenhuoltoon (1). Datafikaatio tulee ymmärtää enemmän ilmiönä kuin käsitteenä, josta digitalisaation myötä on tullut jopa väistämätön kehityskulku.

Datafikaatio nyt

Terveyden ja hyvinvoinnin datafikaatioon sisältyy terveystietoa sisältävät rekisterit, mutta myös kaikki etä- ja mobiiliratkaisut, vertaisverkostot ja ihmisten omat henkilökohtaiset hyvinvointilaitteet (1). Kuntoutuksessa on kautta aikojen käytetty erilaisia kysely-, arviointi- ja mittausmenetelmiä muutettaessa yksilön toimintakykyä mitattavaan muotoon. Digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia keinoja mitata ja seurata toimintakykyyn liittyvää tietoa ja hyödyntää datafikaatiota kuntoutumisprosessin eri vaiheissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin datafikaatiota on tutkittu pääasiassa länsimaissa, joissa sen avulla pyritään löytämään ratkaisuja mm. väestön ikääntymisen, lisääntyvien elintapasairauksien ja kustannustehottoman terveydenhuollon aiheuttamiin ongelmiin (1). Datafikaation potentiaalin nähdäänkin olevan elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja sairauksista johtuvan fyysisen ja taloudellisen kuormituksen vähentämisessä (1).

Mitä datafikaatio voisi tarkoittaa kuntoutuksen kontekstissa? Voiko sitä soveltaa esimerkiksi kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyyn? Tarjoaisiko se mahdollisuuksia ennaltaehkäistä uupumisesta tai ylikuormituksesta johtuvia mielenterveysongelmia?

Datafikaatio kuntoutusprosessia tukemassa

Kuntoutuksen näkökulmasta mielenkiintoisen datafikaation sovellusalueen tarjoaa erilaiset älykellot- ja laitteet, jotka ovat viime vuosina yleistyneet varsin nopeasti. Ihmiset ovat myös varsin kiinnostuneita seuraamaan ja jakamaan sosiaalisissa verkostoissaan erilaista tietoa omasta aktiivisuudestaan. Selvityksen mukaan ihmiset ovat valmiita luovuttamaan henkilökohtaisten laitteiden sisältämää dataa myös terveydenhuollon käyttöön, jos sen ajatellaan parantavan hoidon laatua (2). Miten kuntoutuksessa voitaisiin siis hyödyntää tätä ihmisten itsensä keräämää hyvinvointi- ja aktiivisuusdataa?

Kuntoutus on tavoitteellinen prosessi, jossa kuntoutujan oma aktiivisuus on keskeistä (3). Kuntoutus on myös muutosprosessi, joka edellyttää säännöllistä seurantaa ja palautteen antamista (3). Vastaavasti Hyvinvointia ja terveyttä mittaavien laitteiden tarkoituksena on osaltaan tukea ihmisten tietoisuutta omasta terveydentilastaan ja auttaa heitä tekemään oman terveytensä kannalta suotuisia valintoja. Laitteiden avulla pyritään siis muuttamaan ihmisten käyttäytymistä (4). Onko mahdollista, että kuntoutujilla käytössä olevia älylaitteita voitaisiin hyödyntää myös osana kuntoutumisprosessia?

Vaikuttavan kuntoutuksen näkökulmasta kuntoutujan motivaatiolla on keskeinen merkitys (3). Datafikaatiota hyödyntämällä voitaisiin tukea kuntoutujan motivaatiota ja sitoutumista harjoitteluun esimerkiksi omatoimisen kotiharjoittelujakson aikana. Erilaiset etäkuntoutussovellukset tarjoavat tähän jo hyviä vaihtoehtoja, mutta tämän lisäksi kuntoutujan motivaatiota ja sitoutumista voitaisiin tukea myös hyvinvointilaitteita hyödyntämällä.  Datafikaation hyödyntämisen edellytyksenä kuntoutuksessa on kuitenkin, että pyritään vaikuttaa sellaisiin tekijöihin, joiden mittaaminen on mielekästä tai yleensäkään mahdollista.

Datafikaation rajoituksia ja mahdollisuuksia

On tärkeä tiedostaa, että itsensä mittaamiseen tarkoitettuja laitteita markkinoivat yritykset tuovat esiin laitteidensa kyvyn mitata ja kuvata kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Suurin osa tällä hetkellä mitattavista asioista ovat kuitenkin terveyslähtöisiä. Esimerkiksi koettu hyvinvointi, elämänlaatu tai muut vastaavat vaikeammin mitattavat tekijät jäävät piiloon (5).

Laitteet mittaavat vain yksittäisiä osa-alueita, kuten sykettä, askelia, unta ja stressiä. Tämän hyvin pirstalaisen kokonaisuuden pohjalta laitteiden algoritmit pyrkivät rakentamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kuvaa (4). Puhuttaessa datafikaatiosta kuntoutuksen yhteydessä onkin tärkeä tiedostaa, että mikään laite ei oikeasti pysty tuottamaan kokonaisvaltaista kuvaa kuntoutujan toimintakyvystä tai hyvinvoinnista.

Digitaalisen kuntoutuksen ratkaisut ja sitä myötä myös datafikaation mahdollisuudet tulevat vääjäämättä lisääntymään tulevaisuudessa. Vaikuttavan kuntoutuksen yhtenä elementtinä on, että ammattilaisilla on taito tunnistaa kunkin kuntoutujan tilanteeseen parhaiten soveltuvat ja vaikuttavat keinot, jotka auttavat kuntoutujaan omien tavoitteidensa saavuttamisessa (3). Vaikka datafikaatio kuntoutuksen kontekstissa on vielä melko tutkimaton alue, lisääntyy tieto sen tuomista mahdollisuuksista. Datafikaatio kannattaakin nähdä mahdollisuutena entistä kuntoutujalähtöisempään ja vaikuttavampaan kuntoutukseen.

Kirjoittaja:

Kaisa Lällä, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet

(1) Ruckenstein M, & Schüll N D: The datafication of health. Annual Review of Anthropology 2017;46:261-78.

(2) Lehto M, Pöyhönen J & Lehto M.: Kyberturvallisuus sosiaali-ja terveydenhuollossa. Loppuraportti  Vol. 2. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. Jyväskylä: Yliopistopaino. 2019 (viitattu 28.10.2021. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/63325/Kyberturvallisuus_Vol2FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

(3) Autti-Rämö I: Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Duodecim, 2021;137:1369-74.