Kaikilla on oikeus osaamisensa kehittämiseen

Milloin olet viimeksi kysynyt itseltäsi, mitä osaamista minulla on, mitä osaamista tarvitsen työssäni ja miten kehitän osaamistani? Pyrin tässä kirjoituksessa nostamaan esille joitain näkökulmia ja pohdintoja, joilla jokainen voisi lähestyä omaa osaamistaan sekä työelämän- tarpeiden että kuntoutuksen kehittämisen näkökulmista.  

Osaamisen kehittyminen ja jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen ja sen edistäminen on nostettu vahvasti osaamisen keskiöön valtakunnallisesti. Erilaisten selvitysten mukaan osaamisen kehittämisellä voidaan vastata työllisyyden haasteisiin ja edistää kilpailukykyä. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen yksiköissä on lähdetty kehittämään moninaisia ratkaisuja ja oppimispolkuja osaamisen lisäämiseksi. Tärkeää on huomioida, että meillä kaikilla on kuitenkin erilainen, henkilökohtainen kokemus oppimisesta ja oman osaamisen kehittämisestä. Nämä kokemukset vaikuttavat toimintaamme asiantuntijuutemme ylläpitäjinä.

Sitran (1) toimesta selvitettiin työpajoissa eri puolella Suomea suomalaisten tapaa ja kokemusta oppia. Erityisesti nousi esille, että muut ihmiset ovat osaamisen peili. Työelämä kontekstissa palautetta saadaan niin asiakkailta, kollegoilta kuin esihenkilöiltä. Myös ammatilliset verkostot ovat osaamisen arvioinnin kannalta oleellisia. Osaamisesta saatava henkilökohtainen hyöty on tärkeää eli miten meistä kukin pystyy soveltamaan oppimaansa käytäntöön.

Vastuu osaamisen kehittämisestä ja hyödyntämisestä edellyttää kaikkien työyhteisön jäsenten osallistumista. Avainkysymys on, miten työyhteisössä järjestetään tilanteita osaamisen jakamiseen. Työelämässä on myös erilaisia tilanteita kuten rekrytointi, joissa joudumme kilpailuun keskenämme. Näissä tilanteissa vaarana on, että osaamisen esille tuominen voi muuttua kielteiseksi kokemukseksi. Tämän tunnistaminen ja erityisesti arviointitilanteissa on tärkeää, jotta saataisiin luotua positiivinen ilmapiiri. Positiiviset tunteet ja tunnelmat auttavat tunnistamaan osaamista.

Työyhteisöjen osaamiskeskusteluissa on oleellista nähdä osaamisen monimuotoisuus ja laajuus, niin että työntekijöiden erilaisissa tilanteissa syntyneet taidot ja kokemukset voidaan hyödyntää. Nykyään ei ehkä ole enää oleellista erottaa työtä ja vapaa-aikaa toisistaan, kun puhutaan osaamisesta ja sen kehittymisestä. Lopuksi on hyvä huomioida, että oppiminen ja luovuus vaativat aikaa ja tilaa uusien haasteiden keskellä.

Osaamista ja oivallusta kuntoutukseen

Kuntoutusalaa on kehitetty viime vuosina aktiivisesti. Työelämän ja koulutussektorin yhteinen kysymys on, millaista kuntoutuksen osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Valtakunnallisessa kuntoutusalan osaamiskeskittymässä selvitettiin vuonna 2020 kuntoutuksen tulevaisuuden näkymiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Hankkeessa toteutettiin valtakunnallisena yhteistyönä tulevaisuuden muistelun13 työpajaa, joilla etsittiin tietoa kuntoutuksen tulevaisuuden näkymistä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Työskentelyyn osallistui 10 ammattikorkeakoulua, joissa työelämän asiantuntijat olivat keskeisessä roolissa tiedontuottamisessa. (2) Seuraavaksi kuvataan työpajojen keskeisiä tuloksia.

Vuorovaikutusosaaminen

Työpajoissa keskeisenä osaamisena tuli esille vuorovaikutustaidotasiakaslähtöisyyden perusperiaatteena. Vuorovaikutusosaamiseen kuuluu sosiaalisia taitoja, tunneälyä, herkkyyttä ja empatiataitoa kohdata kuntoutuja psykososiaalisena kokonaisuutena. Vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen koko työuran ajan nähtiin tärkeänä, koska kuntoutustyössä tarvitaan herkkyyttä asettua toisen asemaan ja kuulla häntä.

Laaja-alainen toimintakyvyn ja -ympäristön arviointiosaaminen

Kuntoutuksen ammattilaisilla tulee olla tulevaisuudessa laaja-alaista toimintakyvyn ja -ympäristön arviointiosaamista sekä siihen yhdistettynä vahvaa oman ammattialan substanssiosaamista. Vastaajat näkivät, että kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen osaamista ja tutkimusten tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa.

Teknologiaosaaminen

Työpajojen tulosten mukaan teknologialla on yhä merkittävämpi osuus tulevaisuuden ”trendinä” myös kuntoutumisessa. Teknologian käyttö vaatii uutta osaamista niin ammattilaisilta kuin kuntoutujilta. Etäkuntoutus, digiosaaminen ja verkossa tapahtuva ohjaaminen vaativat uusia valmiuksia. Lisäksi tarvitaan osaamista digimateriaalien tuottamiseen sekä virtuaaliopetuksen kouluttamisosaamista.

Monialaisuus- ja moniammatillinen osaaminen

Monialaisuus- ja moniammatillinen osaaminen edellyttävät laaja-alaista osaamista tulevaisuudessa niin, että verkostot ja organisaatioiden yhdyspinnoilla tapahtuva kuntoutus toimivat yhä jouhevammin. Yhteistoiminta eri toimijoiden välillä nähtiin erityisenä osaamisen haasteena. Yhteistoiminnalla on iso merkitys tulevaisuudessa niin kuntoutuksen toteutuksessa kuin palveluiden tuottamisessa.

Työpajoissa tuli myös esille, että koulutuksentulee olla tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempaa, eri koulutustasot ylittävää ja maantieteellisesti rajoja rikkovaa. Lintulan ja Paalasmaan (2020) selvityksessä korostettiin tutkintojen yhteistä osaamista, joiden avulla voidaan vahvistaa kuntoutujan arkea ja kuntoutujalähtöistä näkökulmaa (3).

Jatkuvan oppimisen nähtiin olevan organisaatioiden tehtävä. Työntekijöiden rooliin ja tehtäviin kuuluu huolehtia omien jatkuvan oppimisen valmiuksien ylläpitämisestä. Organisaatioiden puolestaan tulee ottaa vastuuta ja tarjota mahdollisuuksia oman ja työyhteisön osaamisten jatkuvalle kehittämiselle. Yksi kehittämisidea oli, että työuran alkuvaiheessa voisi olla ammatillisen kehittymisen mentorointimalli, joka tukisi nuoren työntekijän kehittymistä. (2)

Muuttuva työelämä kuntoutuksen ammattilaisen haasteena

Millaisilla taidoilla voi sitten itse kukin huolehtia omasta osaamisesta ja hyvinvoinnista, niin että pärjää tulevaisuuden työelämässä? Oman osaamisen kehittäminen ja hallinta ovat taitoja, joita itse kukin joutuu jatkuvasti työstämään. Tämä edellyttää aikaa ja tilaa elämässä, niin että voi rauhassa pysähtyä oman kehittymisensä äärelle. Kun työn ja työelämän tutkijoilta kysyttiin, mitkä taidot ovat pärjäämisessä merkityksellisimpiä esille nousivat itsetuntemus, verkostoitumistaidot, kokonaisuuksien hallinta ja resilienssi sekä valmius oppia – eikä vähäisimpänä työorganisaation oppimisen mahdollistaminen (4).

Lopuksi voisi nostaa yhteisen sloganin kuntoutuksen ammattilaisille: Kehitän osaamistani kuntoutujien parhaaksi!

Kirjoittaja:

Johanna Holvikivi, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

1. Ryky, P & Arola, M 4.2.2021. Seitsemän havaintoa oman osaamisen tunnistamisesta. Sitra. Saatavilla osoitteessa https://www.sitra.fi/artikkelit/seitseman-havaintoa-oman-osaamisen-tunnistamisesta/
2. Holvikivi, J, Huovinen, J., Katajapuu, N ym. 2020. Näkymiä kuntoutuksen osaamisen uudistamiseen ja tulevaisuuteen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisu. Saatavilla osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-265-0
3. Lintula, L & Paalasmaa, P. 2020. Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 72. Helsinki 2020. Saatavilla osoitteessa: http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-267-4
4. Lehtinen, S. Millaisilla taidoilla pärjää tulevaisuuden työelämässä? Luettu 6.5.2021. https://www.ttl.fi/tyopiste/milla-taidoilla-parjaa-tyoelamassa-2030-luvulla/