Kuntoutusalan asiantuntijoiden urapolut – viisiosainen artikkelisarja käynnistyy (artikkelisarja, nro 1)
Johdanto
Tämä artikkeli käynnistää viiden artikkelin sarjan nimeltään Kuntoutusalan ammattilaisten urapolut (jatkossa urapolkukartoitus). Artikkelit perustuvat kuntoutuksen osaamiskeskittymän (OsKu) jatkuvan oppimisen alaryhmän toteuttamaan haastattelututkimukseen kevään 2022 ja syksyn 2022 aikana. Kartoituksen tavoitteena oli kartoittaa työuransa alkuvaiheessa olleiden kuntoutusalan asiantuntijoiden käsityksiä ja kokemuksia omasta osaamisestaan, jatkokoulutustarpeistaan ja urasuunnitelmistaan sekä työelämän ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön mahdollisuuksista.
Tässä ensimmäisessä artikkelissa esitetään kartoituksen kohderyhmä sekä aineiston keruu, kuvaus ja analysointi. Tuloksissa kuvataan kuntoutusalan edustajien tilanne uran käynnistyessä työelämässä. Artikkeli on siten johdantoartikkeli artikkeleihin 2–5, joissa vastataan kussakin omaan tutkimustehtävään.
Urapolkukartoituksen kohderyhmän muodostivat ammattikorkeakoulusta valmistuneet eri kuntoutusalan edustajat, jotka olivat työuransa alkuvaiheessa (alle neljä vuotta valmistumisesta). Kartoitukseen osallistuivat fysioterapian, jalkaterapian, kuntoutuksen ohjauksen ja toimintaterapian edustajat, joten sen ulkopuolelle jäivät apuvälineteknikot, osteopaatit ja naprapaatit.
Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja tavoitteena oli saada ryhmähaastatteluaineistot kymmenestä eri puolella Suomea sijaitsevasta ammattikorkeakoulusta. Haastateltavien rekrytointi ja lupakäytännöt sekä aineistojen keruu, litterointi ja analysointi suoritettiin yhteisten ohjeiden mukaisesti.
Aineiston keruu, kuvaus ja analysointi
Aineiston keruuseen osallistui kahdeksan ammattikorkeakoulua, joissa toteutettiin kaikkiaan 11 ryhmäkeskustelua ja kolme yksilöhaastattelua. Keskimäärin ryhmissä oli 2–3 haastateltavaa ja heitä oli kaikkiaan 29. Kaikissa ryhmissä oli vain yhden kuntoutusammatin edustajia. Eniten oli fysioterapiaan edustajien ryhmiä (n=8 ryhmää).
Ryhmä- ja yksilöhaastattelut toteutettiin Teamsin kautta opettajien ohjauksessa opiskelijatyönä tai opettajien omana työnä. Yksilöhaastatteluista yksi toteutui sähköpostilla. Ryhmähaastattelut kestivät keskimäärin noin 60 minuuttia. Nauhoitettu aineisto litteroitiin ja anonymisoinnin jälkeen se tallennettiin OsKu-hankkeen jatkuvan oppimisen Teams-kansioon. Kunkin ammattikorkeakoulun yhdyshenkilönä ja haastattelijana toiminut opettaja litteroi tekstin joko suoraan nauhoituksesta ja litterointiohjelmaa hyödyntäen. Litteroinnit tarkastettiin ja stilisoitiin tarvittavilta osin. Kaikki nimet ja tunnistetiedot poistettiin aineistosta.
Aineiston järjestämiseksi kaikki aineistot yhdistettiin haastatteluteemoittain ja jokaiselle eri teemalle nimettiin analysoinnista ja tulosten kirjoittamisesta vastaavat henkilöt. Luotettavuuden lisäämiseksi jokainen kirjoittajista tutustui koko aineistoon. Teemakohtaiset alustavat tulokset käsiteltiin yhteisissä tapaamisissa.
Aineiston tuottamiseen osallistui kaikkiaan 29 haastateltavaa (kuvio 1) ja he olivat fysioterapian (62 %), jalkaterapian (17 %), toimintaterapian (14 %) ja kuntoutuksen ohjauksen (7 %) edustajia.
Kuvio 1. Haastateluihin osallistuneet (N=29) ammattialoittain kuvattuna.
Kuntoutusalan ammattilainen uran alkuvaiheessa
Haastateltujen fysioterapeuttien (n=18) urapolkujen alkuvaihetta voidaan kuvata kahtena erilaisena urapolkuna eli yrittäjyytenä ja toisaalta julkisen sektorin tehtäviin ajautumisena. Yrittäjyys puolestaan jakautui erikoistumiseen (esim. urheilu-, äitiys- ja lantiopohjan fysioterapia sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksien fysioterapia) tai yleiseen laaja-alaisen fysioterapia syventämiseen eri asiakasryhmien kanssa. Laaja-alaista fysioterapiaa totutettiin joko omassa yrityksessä tai pienten paikkakuntien muutaman henkilön yrityksissä.
Julkinen sektori toimi uran alkuvaiheen ponnahduslautana, jossa fysioterapeutin lyhyet sijaisuudet tai määräaikaiset työsuhteet mahdollistivat erilaisten asiakasryhmien kanssa työskentelyn. Näihin jaksoihin sisältyi myös työskentelyä ikäihmisten palveluissa. Yrittäjyyteen liittyi aikaisemman ammatit kuten hierojana, liikunnanohjaajana tai valmentajana toimiminen. Erityisesti fysioterapeuteilla oli myös työllistymisen haasteita joillakin alueilla, ja sen seurauksena esimerkiksi muutettiin paikkakuntaa ja vaihdettiin työpaikkaa jopa useita kertoja vuoden aikana. Osa haastatelluista korosti suhteiden ja verkostojen tärkeyttä uran alkuvaiheessa. Uran alkuvaiheessa heiltä odotettiin työkokemusta tai tiettyjä menetelmäosaamisia, joita heillä ei ollut tarjota. Isosta, jopa 100 fysioterapeutin hakijajoukosta erottuminen oli haastavaa ja jopa turhauttavaa.
Jalkaterapeuttien (n=5) urapolkuihin ja työelämän käynnistymiseen kuvattiin vaikuttaneen heidän aikaisempi koulutuksensa työtehtävineen. Sairaanhoitajan ja jalkaterapeutin työn yhdistäminen mahdollisti niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla toimimisen ja samalla työtehtävien laajentamisen asiakastarpeiden mukaan. Jalkaterapeuteista osa kuvasi kiinnostustaan apuvälineisiin ja erikoistumiseen tähän työhön. Jalkaterapeuteille oli myös avautumassa uusia toimia hyvinvointialueiden käynnistyessä.
Toimintaterapeuttien (n=4) koulutukseen hakeutumista ja uralle ohjautumista haastatellut kuvasivat ammatinvaihtamisena. Alasta oli saatu tietoa tuttujen välityksellä ja myös erilaisten koulutustiedotteiden kautta.
Kuntoutuksen ohjaajat (n=2) olivat ainoa ryhmä, jotka kertoivat työllistymisen tapahtuneen jo viimeisen opiskeluvuoden aikana. Työllistyminen oli yleistä heidän koko opiskelijaryhmässään. Perheellisinä ja alan vaihtajina he opiskelivat nopeutetusti ja työllistyivät harjoittelujaksojen jälkeen niille aloille, joissa tarvittiin akuutisti sijaisia tai määräaikaisia sosiaalialan osaajia, kuten vammaistyöhön.
Seuraavissa artikkeleissa 2-4 kuvataan kyselyn tuloksia tarkemmin.
Kirjoittaja
Aila Pikkarainen
Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
KT, THM, toimintaterapeutti