Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen uran alussa  (artikkelisarja, nro 2)

Blogisarjan Kuntoutusalan ammattilaisten urapolut-artikkelisarjan toisessa artikkelissa kuvataan urapolkunsa alussa olevien kuntoutuksen ammattilaisten työelämän aikaista osaamisen kehittämistä. Tietoa aiheesta kerättiin seuraavien kysymyksen avulla: 

  • Mitä osaamista olet hankkinut peruskoulutuksesta valmistumisen jälkeen?   
  • Miten työnantaja on tukenut osaamisesi kehittämisessä?   
  • Mistä olet saanut tietoa tarjolla olevista koulutuksista?   
  • Mitä koulutusta tarvitset/suunnittelet hankkivasi tulevaisuudessa? 

Haastatteluista (n=29) nousi vahvasti esille jatkokouluttautumisen tarve heti valmistumisen jälkeen. Useat haastatellut ammattilaiset olivat pohtineet tarkkaan urasuunnitelmaansa ja sitä tukevia koulutuksia. Lähtökohtaisesti työnantajien koettiin tukevan kouluttautumista hyvin, ja tietoa eri koulutuksista oli helposti saatavilla.  

Osaamisen kehittäminen peruskoulutuksen jälkeen  

Haastatellut kokivat jatkokouluttautumisen tärkeäksi. Lisä- ja täydennyskoulutuksiin hakeutumista ohjasi sisäinen motivaatio ja tarve osata oma työ entistä paremmin. Toisaalta jatkokouluttautumiseen motivoi uralla etenemisen mahdollisuudet, kuten työn kautta saadut uudet vastuut, tehtävät ja uramahdollisuudet. Perustutkinnon jälkeen hankittu koulutus vaihteli yksittäisistä koulutuspäivistä jopa oman alan jatkotutkinnon opintoihin asti. Useat haastatellut kokivat, että osaamisen kehittämiseen ei riitä pelkkä itsenäinen opiskelu ja tiedonhankinta, vaan lisäksi tarvitaan osallistumista maksullisiin koulutuksiin. Erilaiset kuntoutusalan yhdistykset mainittiin tyypillisinä kouluttajatahoina. Haastatteluihin osallistuneet kertoivat myös omien työnantajien pitämistä sisäisistä koulutuksista, joissa asiantuntijat kouluttivat toisiaan. Tällä tavalla työnantaja ja työntekijät hakivat osaamisen kehittymistä ja laajentumista oman työpaikan sisällä.  

Työnantajat osaamisen kehittämisen tukijoina 

Urapolkunsa alussa olevat kuntoutuksen ammattilaiset olivat motivoituneita kouluttautumaan, ja useat työnantajat tukivat työntekijöidensä kouluttautumista maksamalla koulutusten kustannukset tai vuosittaisella osaamisen kehittämisen avustuksella. Erityisesti isoissa, yksityisissä organisaatioissa työskentelevät olivat tyytyväisiä saamaansa rahalliseen tukeen. Muita haastatteluissa kerrottuja työnantajan tuen muotoja olivat palkallisina tai palkattomina saadut vapaapäivät.  

Aina osaamisen kehittäminen ei vaadi työn ulkopuolella kouluttautumista. Haastatteluissa mainittiin organisaation sisäiset koulutukset sekä kollegoiden ja esihenkilöiden tuki. Muutamat haastatellut kertoivat myös esihenkilön johdolla tehdystä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisesta sekä osaamisen kehittämisen suunnitelmasta. ”Lisäksi laaditaan aina henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma vuosittain, ja sillä osaltaan varmistetaan myös, että mihin suuntaan mennään koko ajan.”    

Joillakin sijaisuus tai määräaikainen työsuhde olivat heikentäneet mahdollisuutta saada työnantajan tukea osaamisen kehittämiseen: ”…niin eihän sijaiselle siis mitään koulutuksia tipu.”  Myös yrittäjien tilanne on erilainen. He kertoivat olevansa itse vastuussa osaamisensa kehittämisestä ja kuvasivat tarvetta suunnitella kouluttautumista osaamisen kehittämisen tarpeen lisäksi myös kustannusten näkökulmasta. 

Tietoa koulutustarjonnasta saadaan monista kanavista 

Useimmat haastatteluun osallistuneet kertoivat etsivänsä aktiivisesti kiinnostavia koulutuksia. Lähes kaikki mainitsivat tiedonlähteiksi internetin ja sosiaalisen median. Tietoa koulutustarjonnasta oli haettu erilaisten kuntoutusalan kouluttajien sekä järjestöjen ja yhdistysten nettisivuilta ja koulutuskalentereista. Vinkkejä hyvistä koulutuksista oli saatu myös oman alan kiinnostaviksi ja asiantunteviksi koetuilta ammattilaisilta joko seuraamalla heitä sosiaalisessa mediassa tai kysymällä suoraan neuvoja pidemmälle kouluttautuneilta: ”… oon käyny kuuntelemassa näitä Suomen alan huippuosaajia, … niitten kanssa on keskusteltu, ja oon kysyny, että mitä polkua kannattaa lähteä itteä kehittämään.” Myös opiskeluaikaisten kavereiden sekä kollegoiden muodostamat verkostot koetiin tärkeiksi kanaviksi koulutustietojen saamisessa. 

Työnantajien koulutuksista tiedottaminen näkyi lähinnä suuremmissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa työskennelleiden haastateltujen vastauksissa. Työnantajilta oli saatu koulutuksia koskevaa sähköpostia tai koulutusmahdollisuuksista oli tiedotettu organisaation intranetin kautta. Järjestöihin ja ammattiliittoihin kuuluville tuli ammattilehtiä ja sähköpostia, joissa mainostetaan tarjolla olevia täydennyskoulutuksia. Ammattikorkeakoulujen koulutuskalenterit tai muu koulutuksista tiedottaminen tuli esille vain muutamassa haastatteluiden vastauksessa.  

Jatkossakin kouluttaudutaan 

Haastateltujen tulevaisuuden koulutussuunnitelmat vaihtelivat laajasti. Tulevaa, ammatillista osaamista kehittävää kouluttautumista suunnitellaan oman motivaation ja mielenkiinnon sekä uratavoitteiden pohjalta. Kouluttautumissuunnittelua ohjaa myös raha sekä käsitys kouluttajan asiantuntijuudesta. Haastatellut kuvasivat, että hyvä ja laadukas koulutus on kallis, joten osallistumisen mahdollisuuteen vaikuttaa taloudellinen tilanne, ja se, miten paljon työnantaja tukee kouluttautumista. Toisaalta tiettyjen kouluttajien koulutuksia pidettiin erityisen laadukkaina, ja niihin haluttiin osallistua korkeasta hinnasta huolimatta.  

Ajatuksia tulevaisuuteen 

Jatkuvan oppimisen kehittämisellä Suomessa pyritään edistämään kansalaisten osaamista ja työuralla etenemistä (1). Tähän haastatteluun osallistuneet, työuransa alussa olevat kuntoutusalan ammattilaiset olivat hyvin omaksuneet Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen visiossa ja tavoitteissa mainitun tavoitteen siitä, kuinka jokaisen tulee kehittää osaamistaan työuran aikana. Lisäksi haastatellut kokivat työnantajien sekä työyhteisöjen tukevan ja kannustavan uuden oppimista, mikä myös on yksi jatkuvan oppimisen visio ja tavoite. 

Blogisarjan haastatteluihin osallistui vastavalmistuneita kuntoutuksen ammattilaisia. Haastateltujen vastauksiin ja kokemaan lisäkouluttautumisen tarpeeseen voi vaikuttaa se, että heillä ei ole vielä paljoa työkokemusta eikä välttämättä vakituista työpaikkaa. Lisäksi moni haastatelluista, joko omasta halustaan tai työpaikan puuttumisen vuoksi, toimi yrittäjänä, mikä voi osaltaan lisätä painetta lisäkouluttautua heti perustutkinnon jälkeen. Toisaalta erilaiset ohjeistukset, kuten esimerkiksi Suomen Fysioterapeuttien ja Fysi ry:n julkaisema Osaaminen näkyväksi -opas (2), voivat vahvistaa valmistuneen kuntoutuksen ammattilaisen kouluttautumis- ja urasuunnittelua.  

Kuntoutusalan ammattilaisia kouluttavissa ammattikorkeakouluissa on hyvä huomata se, että ammattikorkeakoulujen rooli täydennyskouluttajana näkyi varsin heikosti vastauksissa tämän blogiartikkelin keskeisiin kysymyksiin. Onko kyse siitä, että ammattikorkeakoulujen tiedotus ei tavoita vastavalmistuneita kuntoutusalan ammattilaisia vai siitä, että haastatellut eivät nähneet ammattikorkeakouluja merkittävinä kuntoutusalan täydennyskouluttajina? Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen on kuitenkin yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä, joten asiaan olisi hyvä kiinnittää huomiota.   

Kirjoittajat

Jaana Huovinen, LitM, osaamispäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu 

Marja Äijö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu  

Lähteet: 

(1) Jatkuva oppiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 11.11.2022. Saatavissa; https://okm.fi/jatkuva-oppiminen  

(2) Anttila H, Halonen M, Häkkinen H, Markkola K, Tonteri K. 2017. Osaaminen näkyväksi. Opas fysioterapeuteille urasuunnittelun ja täydennyskoulutuksen tueksi. Suomen Fysioterapeutit. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry. Saatavissa: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/09/Uraopas2017.pdf  

HUOM. Tämän artikkelisarjan johdantoartikkeli (nro 1) löytyy täältä: https://blogit.jamk.fi/oivalluksiakuntoutuksesta/2023/01/22/kuntoutusalan-asiantuntijoiden-urapolut-viisiosainen-artikkelisarja-kaynnistyy/

Jätä kommentti