Liikkumalla oppiminen – keino motivoida ja sitouttaa lapsia ja nuoria oppimaan 

Liikkumalla oppiminen on toiminnallisen opetuksen muoto, jossa liikkumista hyödynnetään akateemisten oppiaineiden tunneilla oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikkumista integroidaan oppiainekohtaisiin tehtäviin esimerkiksi matematiikassa, äidinkielessä tai luonnontieteissä. Liikkumisen hyödyt oppimiselle ovat kannustaneet käyttämään fyysisesti aktiivisia menetelmiä alakoulun lisäksi myös yläkoulussa, lukiossa sekä korkea-asteen opinnoissa.   Liikkumisen integroimisen merkitys oppimiselle  Liikkumalla oppiminen (physically active learning) on […]

JoPolla töihin!

Joustavia polkuja työelämään (JoPo) -hankkeen työpaketissa kaksi selvitettiin sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden henkilöstösaatavuuden tilannetta, työnkuvien tasapainoa ja koulutustarpeita sekä esihenkilöiden näkemystä yleisten työelämätaitojen osaamistarpeista. Haastateltavina olivat vanhuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, perusterveydenhuollon, vammaispalvelujen ja erikoissairaanhoidon edustajat 23 yksiköstä Jämsän, Keuruun ja Saarijärven alueilta. Haastatellut palveluntuottajat olivat sekä yksityisiä että julkisia organisaatioita.  Osaamistarpeiden kartoitus toteutettiin teemahaastattelun avulla syksyllä […]

Vähensikö pandemia aikuisten liikkumista ja mistä sen voi tietää? 

Kun covid-19-pandemia aloitti maaliskuussa 2020 laajamittaisen tosielämän ihmiskokeen, sen vaikutuksista liikkumiskäyttäytymiseen ei luonnollisesti ollut aiempaa tietoa. Miten tutkimuksella pystytään tarttumaan ennakoimattomaan tilanteeseen, miten liikkumista tässä tilanteessa voi tutkia ja kannattaako se edes, jos sosiaaliset kontaktit on kielletty ja liikuntapaikat suljettuna?  Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut monella tavalla ihmisten arkeen. Siihen on vedottu, kun on […]

Kuntien liikuntapaikkarakentamisen sukukupuolivaikutusten arviointiin vaikuttavia muutossuuntia valtionavustamisen näkökulmasta 

Liikuntapaikkarakentamiseen ja sen valtionavustamiseen, kuten kaikkeen viranomaistoimintaan muutenkin, kuuluu tasa-arvon edistämisen velvoite. Miten toteuttaa ja arvioida sitä eri tilanteissa, kun muitakin velvoitteita on?  Tammikuussa 2022 tasa-arvovaltuutettu antoi lausunnon kysymykseen, oliko Espoon kaupunki toiminut tasa-arvolain vastaisesti, kun se ei viiteen vuoteen ollut toteuttanut ratsastusta tukevaa liikuntapaikkarakentamista. Lausunnon mukaan lakia ei ollut rikottu. Tasa-arvovaltuutettu muistutti kuitenkin kaupunkia, […]

Säröistä uudenlainen ammatti-identiteetti 

Kuka minä olen muusikkona, opettajana tai artistina? Mikä on minun ääneni musiikissa, tyylini ja mitkä ovat minun vahvuuteni? Jos tämä kuulostaa tutulle, et ole ainut, jonka mieli pyörii samanlaisten kysymyksien parissa.   On yleistä, että opintojen aikana kokee esimerkiksi huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta. Ammattiin opiskelussa oma ammatti-identiteetti alkaa muodostumaan ja sitä rakennetaan jatkuvasti. Sen rakentamiseen saattaa […]

Liikuntapaikkarakentamisen vaikutukset puntarissa – mitä valtionavustuksilla on saatu aikaan? 

Liikuntalain (390/2015) mukaan kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen investointeihin on vuosittain haettavissa valtionavustusta ja näiden avustusten myöntämistä sääntelee liikuntalaki. Strategista päätöksentekoa ohjaa vuonna 2014 valmistunut valtion liikuntaneuvoston suunta-asiakirja, jonka päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Suunta-asiakirjan mukaan avustuksia myönnettäessä tulisi suosia laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia, ensisijaisesti kunnan tai kunnan […]

Palaverikäytänteiden digiloikka 

Korona-aikaa on eletty jo reilun parin vuoden ajan ja työnteko sähköisiä yhteyksiä käyttäen on lisääntynyt huomattavasti. Etätyöstä on tullut uusi tapa tehdä työtä ja se on myös monen asiantuntijatyötä tekevän mielestä hyväksi havaittu. Kuitenkin samanaikaisesti jotkut kokevat, että etätyöskentely on alkanut kuormittamaan entistä enemmän, sillä työ on koettu yksin puurtamiseksi ja yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt.   […]

Naisia ja miehiä laskemassa – Liikunnan tasa-arvon mittaaminen ja edistäminen 

Yksinkertaisin tapa tehdä sukupuolivaikutusten arviointia on laskea miehet ja naiset. Sukupuolikäsitysten muuttuminen ja syrjinnän moniperustaisuuden tunnistaminen ovat tehneet mittaamisesta moniulotteisempaa, muttei vähemmän tärkeää. Liikunnan ja urheilun maailmassa kyse on sekä toimijoiden omista vastuullisuusvalinnoista että resurssia jakavan ministeriön ohjauksesta.    Sukupuolivaikutusten arvioinnin vaatimus ulotetaan liikuntaan  Sukupuolten tasa-arvo on ollut liikuntapolitiikkaa ohjaavan opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena viimeistään 1990-luvun […]

Projektityö on osa opettajuutta 

Helsingin yliopistossa opettajan pedagogisia opintoja tekevä Vivi Vaissi teki ensimmäisen opettajaharjoittelunsa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021. Ennen harjoitteluaan hän ei tarkasti tiennyt, että korkeakouluissa opettajuus pitää sisällään myös aluekehittämis- ja projektityötä.   Monipuolista kokemuksen kartuttamista  ”Tavoitteenani oli saada kokemusta luentojen suunnittelusta ja pitämisestä alusta loppuun. Lisäksi toivoin pääseväni kokeilemaan uusia opetusmenetelmiä ja haastamaan itseäni kouluttajana, ohjaajana ja […]

Iäkkäiden ihmisten kävelyn arviointia ”oikeassa elämässä”

Ikääntyneiden ihmisten aktiivisen elämän edistäminen edellyttää parempaa ymmärrystä siitä, miten iäkkäiden ihmisten itsenäistä liikkumista voidaan tukea. Liikkumiskyky on yksi keskeisimmistä asioista itsenäisen elämän ylläpitämisessä vanhuudessa. Kävelyvaikeudet heikentävät mahdollisuuksia arkipäiväisten askareiden suorittamiseen ja voivat johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja avuntarpeen lisääntymiseen. (Hardy, Kang, Studenski & Degenholtz 2011, Rantakokko, Mänty & Rantanen 2013.) Iän lisääntyessä muutokset kävelyssä ovat yleisiä. […]