JoPolla töihin!

Joustavia polkuja työelämään (JoPo) -hankkeen työpaketissa kaksi selvitettiin sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden henkilöstösaatavuuden tilannetta, työnkuvien tasapainoa ja koulutustarpeita sekä esihenkilöiden näkemystä yleisten työelämätaitojen osaamistarpeista. Haastateltavina olivat vanhuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, perusterveydenhuollon, vammaispalvelujen ja erikoissairaanhoidon edustajat 23 yksiköstä Jämsän, Keuruun ja Saarijärven alueilta. Haastatellut palveluntuottajat olivat sekä yksityisiä että julkisia organisaatioita.  Osaamistarpeiden kartoitus toteutettiin teemahaastattelun avulla syksyllä 2021. Haastattelujen tulokset analysoitiin ja raportoitiin keväällä 2022. Selvitys toteutettiin Gradian, Jamkin ja Poken yhteistyössä. 

Mihin tarpeeseen selvitys vastasi? 

Sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeet muuttuvat muun muassa palvelujärjestelmän muutosten ja alan digitalisaation myötä. Koulutusta järjestävien organisaatioiden tulee vastata työelämän osaamistarpeisiin ja myös ennakoida tulevia tarpeita. (Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista 2019.) Koulutussisältöjen kehittämistarpeista saadaan signaaleja myös kansainvälistä alan kehittymistä ja tilannetta seuraamalla (esimerkiksi kyberturvallisuusosaamisen kehittämistarve). Paitsi koulutussisältöjä, tulee jatkuvasti arvioida myös koulutusjärjestelmän uudistamistarpeita (STM 2022).  

Sosiaali- ja terveysalalla tarvittavia osaajia koulutetaan kaikilla koulutusasteilla. Valtaosalla alalla työskentelevistä on joko toisen asteen (lähihoitaja) tai ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja). Ylemmät ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat useita alan tutkinto-, täydennys- ja lisäkoulutuksia.  

Sote-palvelujen tuottamisen sujuvoittamiseksi on tehty ammattiryhmien välisiä tehtäväsiirtoja. Lääkäreiden tehtäviä on siirretty täydennyskoulutetuille sairaanhoitajille, esimerkkinä sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto ja lääkkeenmäärääminen ja sairaanhoitajien tehtäviä lisäkoulutetuille lähihoitajille, esimerkkinä lääkehoidon tehtävät. Alalle koulutettavat hoiva-avustajat ottavat puolestaan vastuulleen lähihoitajilta siirtyviä tehtäviä, esimerkkinä perushoito.  

Selvityksen keskeiset tulokset 

Suurimmalla osalla haastatteluihin osallistuneista organisaatioista, oli haasteita riittävän työvoiman saamiseen. Sijaisrekrytointeihin ja työvuorojärjestelyihin kului huomattava osa esihenkilöiden ajasta. Palveluasumisen yksiköissä oli erityinen pula sairaanhoitajista. Huolestuttavana nähtiin, etteivät edes vakituiset työsuhteet houkutelleet hakijoita.  

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta tarjottavia sairaanhoitajan polkuopintoja pidettiin yhtenä ratkaisuna paikallisen sairaanhoitajapulan vähentämiseksi. Koulutukseen haluavia on esihenkilöiden mukaan työyksiköissä paljon. Ratkaisuna sairaanhoitajien työvoimatarpeeseen nähtiin myös maahanmuuttajataustaisten / kansainvälisessä koulutusohjelmassa opiskelevien henkilöiden aktiivinen rekrytointi ja sitouttaminen työyhteisöön. Haastatellut esihenkilöt kokivat kyseisten henkilöiden vahvuudeksi kunnioittavan suhtautumisen ikääntyneisiin ja kielitaidon uskottiin työssä olemisen myötä kehittyvän riittäväksi.  

Selvityksessä mukana olleiden organisaatioiden työnkuvat ja vastuut olivat pääsääntöisesti tasapainossa. Harmaan tai tekemättömän työn osa-alueita ei selvityksessä löytynyt. Avustavien henkilöiden tarve tunnistettiin lähes kaikissa organisaatioissa. Hoiva-avustajien määrä oli vielä melko pieni, mutta tarve tälle henkilöstöryhmälle on olemassa. Lisäksi organisaatioissa oli avustaviin ja hoitotyötä tukeviin tehtäviin palkattu muun muassa tukityöllistettyjä ja työkokeilussa olevia henkilöitä.  

Yleisten työelämätaitojen kehittämistarve painottui selkeästi digitaalisten taitojen kehittämiseen. Osaamisen kehittämistarve vaihteli sähköpostin käyttämisestä, tablettitietokoneen ja älytelevision käyttöosaamiseen. Yleisten työelämätaitojen lisäksi haastatellut esihenkilöt toivat esiin myös muita, sosiaali- ja terveysalan käytäntöön, liittyviä täydennyskoulutustarpeita. Osaamisen kehittämistarpeita oli muun muassa saattohoidon-, gerontologisen- ja mielenterveyshoitotyön teemoissa.  

Johtopäätökset 

Tämän alueellisen selvityksen tulos on linjassa STM (2022) työryhmäraportin kanssa. Ulkomaalaisten osaajien rekrytointi, digitalisaation hyödyntäminen, osaamisen joustava käyttö sekä koulutusjärjestelmän kehittäminen uudistuvan palvelujärjestelmän tarpeisiin ovat askeleita kohti sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta.  

Kirjoittaja 

Tiina Blek  

Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Terveysala 

Lisätietoja selvityksestä antavat: 

Tiina Blek, Jyväskylän ammattikorkeakoulu tiina.blek@jamk.fi  

Satu Juven, Gradia Jämsä satu.juven@gradia.fi  

Kaija Yrjänä, Gradia Jyväskylä kaija.yrjana@gradia.fi  

Mervi Makkula, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto mervi.makkula@poke.fi  

Pirkko Pinola, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto pirkko.pinola@poke.fi  

JoPo – Joustavia ja yksilöllisiä osaamispolkuja työllistymisen tueksi – ratkaisuja alueellisiin kohtaannon haasteisiin, on 1.2.2021 – 30.6.2023 toteutettava, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää jatkuvan oppimisen kehittämistä, työ- ja elinkeinoelämän uudistumista, vastata yhteiskunnan ja talouden haasteisiin sekä murroksesta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Hanketta toteuttavat yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (hakija ja pääkoordinaattori), Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, Keuruun kansalaisopisto, Jämsän työväenopisto sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto.  

Lähteet 

STM 2022. Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus: työryhmän ehdotukset alatyöryhmäkohtaisiksi tavoitteiksi ja toimiksi. Viitattu 21.6.2022. Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus_Työryhmän ehdotukset alakohtaisiksi tavoitteiksi ja toimiksi (stm.fi) 

Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24. Viitattu 20.6.2022. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista (valtioneuvosto.fi).