Liikuntapaikkarakentamisen vaikutukset puntarissa – mitä valtionavustuksilla on saatu aikaan? 

Liikuntalain (390/2015) mukaan kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen investointeihin on vuosittain haettavissa valtionavustusta ja näiden avustusten myöntämistä sääntelee liikuntalaki. Strategista päätöksentekoa ohjaa vuonna 2014 valmistunut valtion liikuntaneuvoston suunta-asiakirja, jonka päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Suunta-asiakirjan mukaan avustuksia myönnettäessä tulisi suosia laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia, ensisijaisesti kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallinnoimia, laadukkaasti toteutettavia liikuntapaikkahankkeita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes on selvittänyt valtionavustusten vaikutuksia sekä jakautumista ajallisesti, maantieteellisesti, hankkeen suuruusluokan ja liikuntapaikan tyypin perusteella. 

Liikunnan määrärahojen osuus valtion budjetista 

Vuosina 2010–2022 Suomen valtion budjetti on vaihdellut 50,4–68,7 miljardin euron välillä (Valtiovarainministeriö 2022). Liikunnan määrärahat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalan budjettia. OKM:n kokonaisbudjetti on vaihdellut 6,2 ja 7,5 miljardin euron välillä ollen keskimäärin noin 12 prosenttia koko talousarviosta (vrt. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala: keskimäärin noin 14 miljardia euroa; 25 prosenttia budjetista). 

Liikunnan toimialan osuus OKM:n määrärahoista on ollut vuodesta 2010 lähtien keskimäärin noin 169 miljoonaa euroa. Se on noin 2,5 prosenttia OKM:n vuotuisista määrärahoista, eli noin 0,3 prosenttia valtion kokonaisbudjetista. Vertailun vuoksi – taiteeseen ja kulttuuriin budjetoidut määrärahat ovat samalla ajanjaksolla olleet keskimäärin noin 497 miljoonaa euroa vuodessa. Liikunnan toimialan rahoitus on toistaiseksi perustunut yli 80-prosenttisesti rahapelituottoihin (Valtiovarainministeriö 2022). 

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset 

OKM myöntää liikuntapaikkarakentamisen avustukset hankkeille, joiden kustannusarvio ylittää 700 000 euroa. Aluehallintovirastot myöntävät pienempien hankkeiden avustukset alueilleen (OKM 2022). Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten kokonaisuutta on hahmoteltu oheiseen taulukkoon 1. Avustukset on pääasiassa myönnetty ns. Veikkaus-momentilta. Momentin sisällä liikuntapaikkarakentamisen määräraha on vaihdellut vuosittain noin 21 ja 37 miljoonan euron välillä (Valtiovarainministeriö 2022). 

Taulukko 1. Liikuntapaikkarakentamisen määrärahat OKM:n talousarvion eri momenteilta vuosina 2010-2022.  

 Rahoitus momenteittain (€)  
Vuosi Rahapelit (momentti 50.) Liikkuva koulu (momentti 30.) Olympiastadion (Momentti 52.) KymiRing (Momentti 55.) Yhteensä 
2010 21 550 000       21 550 000 
2011 28 880 000       28 880 000 
2012 28 906 000   5 900 000   34 806 000 
2013 25 050 000   6 300 000   31 350 000 
2014 26 400 000   40 000 000   66 400 000 
2015 27 000 000   40 000 000   67 000 000 
2016 28 321 000       28 321 000 
2017 33 421 000     3 500 000 36 921 000 
2018 37 300 000       37 300 000 
2019 32 365 000       32 365 000 
2020 31 865 000 8 815 000     40 680 000 
2021 28 292 000   37 937 000   66 229 000 
2022 22 997 000       22 997 000 

Vuodesta 2010 alkaen liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista löytyy kolme poikkeusta. Helsingin Olympiastadionia (vuosina 2012–2015 ja 2021) sekä KymiRing-moottoriurheilukeskusta (2017) on avustettu yhteisen liikuntapaikkarahojen potin lisäksi omilta erillismomenteiltaan, jotka on tuloutettu rahapelien sijasta verovaroista. Lisäksi vuoden 2020 talousarviossa liikuntapaikkarakentamiselle korvamerkittiin ns. Liikkuvan koulun momentilta kertaluonteisesti noin yhdeksän miljoonaa euroa (taulukko 1). 

Avustusten jakautuminen 

Myönnettyjen avustusten alueellista jakautumista, väestöpohjaan suhteutettua allokaatiota sekä tuettujen liikuntapaikkojen tyyppiä on tutkittu tarkemmin Jamkin raportissa (Turunen, Kukko, Inkinen, Turpeinen & Laine 2022). Väistyvä tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen joutui vastaamaan julkisuudessa (Lempinen 2022) nostettuaan kotimaakuntansa hankkeen, Kuortaneen uimaharjoittelukeskuksen investoinnin valtakunnallisesti merkittävien avustettavien kohteiden listalle. Kokonaisuutena tarkasteltuna viimeisen reilun vuosikymmenen ajalta ei kuitenkaan löydy systemaattista vastuuministerien ”kotiinpäin vetoa”. Avustukset ovat jakautuneet alueellisesti tarkasteltuna koko maahan niin, että rahamääräisesti eniten on tuettu suurten ja elinvoimaisten kuntien (Suomen Kuvalehti 2021) hankkeita. Pienemmätkin kunnat ovat saaneet myöntäviä päätöksiä tuottaen merkittäviä paikallisia parannuksia kuntalaistensa liikuntamahdollisuuksiin (Turunen ym. 2022). 

Avustusten vaikuttavuudesta 

Mitkä ovat avustettujen liikuntapaikkainvestointien keskeisimmät vaikutukset? Liikuntahallien, pallokenttien, jäähallien ja lajispesifien liikuntatilojen hankkeet mahdollistavat seuroissa tapahtuvan ohjatun urheiluharrastuksen olosuhteiden korkean laadun ja turvallisuuden. Luontoliikuntakohteet ovat suomalaisten kestosuosikkeja (Kokkonen 2019) ja ne ovat olleet viimeisten kahden vuoden poikkeusolojen aikana erityisen ahkerassa käytössä. 

Helsingin Olympiastadion (valtionavustusta kaikkiaan 155 miljoonaa euroa), KymiRing-moottoriurheilukeskus (6,5 miljoonaa euroa) ja Tampereen uusi monitoimiareena (11 miljoonaa euroa) ovat nähtävyyksiä ja kansallisesti merkittäviä liikuntapaikkoja, jotka mahdollistavat kansainvälisen mittakaavan urheilutapahtumia. Parhaimmillaan urheilun suurtapahtumat megatähtineen voivat toimia koko kansakunnalle innoittajina fyysiseen aktiivisuuteen. 

Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia lähiliikuntapaikkoja ja monitoimikaukaloita on rakennettu avustuksen mahdollistamana pieniin kuntiin läpi Suomen. Viime vuonna avustusta myönnettiin esimerkiksi Laitilaan, Multialle, Sauvoon, Suonenjoelle ja Vimpeliin. Näiden viiden kunnan kuntakeskuksiin ja oppilaitosten yhteyteen toteutettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen myönnetyt avustukset olivat keskimäärin hieman alle 32 000 euroa. Mainituissa kunnissa on Lipas-tietokannan mukaan keskimäärin yhteensä 48 liikuntapaikkaa (Jyväskylän yliopisto 2022), mikä tarkoittaa noin kymmentä liikuntapaikkaa tuhatta asukasta kohden. Investoinnin vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvointiin on hankalasti mitattavissa, mutta paikallistasolla vaikutuksen voi olettaa olevan suurempi kuin edellä mainittujen kansallisesti merkittävien kohteiden.  

Eräs merkittävimmistä avustettavien liikuntapaikkojen tyypeistä ovat uimahallit. Seurantajakson 2015–2021 aikana (Turunen ym. 2022) rakennettiin tai peruskorjattiin vuosittain kahdesta seitsemään uimahallia. Uimahalliverkoston laajentaminen ja kunnossapito edesauttaa oleellisesti väestön uimataidon pysymistä hyvällä tasolla (Hakamäki & Kallio 2016). 

Kirjoittajat 

Tuomas Kukko, tilastoasiantuntija, Likes, Jamk 

Marianne Turunen, tutkija, Likes, Jamk 

Kaarlo Laine, johtava tutkija, Likes, Jamk 

Lähteet 

Hakamäki, M. & Kallio, J. 2016. Kuudesluokkalaisten uimataito Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 323. https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2020/03/2575-likes_uimataitoesite_210x210_web_01.pdf 

Jyväskylän yliopisto 2022. LIPAS Liikuntapaikat. Viitattu 27.4.2022. https://www.lipas.fi/liikuntapaikat 

Kokkonen, J. 2019. Taipaleelle lähdettäessä. Teoksessa Ulkoilu ja luontoliikunta – monen ministeriön tontilla (toim. Kokkonen, J.). Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 15. 

Lempinen, M. 2022. Ilta-Sanomat, verkkouutinen 18.1.2022. ”Antti Kurvinen on jyräämässä miljoonia euroja kotimaakuntaansa vastoin alkuperäistä esitystä – ministeriä kritisoidaan ’härskistä’ vallankäytöstä”. Viitattu 27.4.2022. https://www.is.fi/uinti/art-2000008546054.html. 

Liikuntalaki. 2015. 5 §/10.4.2015/390 ja 13 §/1.5.2015/390. Viitattu 27.4.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390  

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 2022. Liikuntapaikkarakentaminen. Viitattu 27.4.2022. https://okm.fi/liikuntapaikkarakentaminen  

Suomen Kuvalehti 2021. Kuntakone kertoo, miten kotikuntasi voi. Tähtikunnat 2021. Julkaistu 19.3.2021. Viitattu 27.4.2022. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asutko-viiden-tahden-kaupungissa-vai-yhden-tahden-kriisipitajassa-katso-skn-kuntakoneesta-miten-kotikuntasi-voi/ 

Turunen, M., Kukko, T., Inkinen, V., Turpeinen, S. & Laine, K. 2022. Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten valtakunnallinen ja alueellinen jakautuminen. Tutkimustiivistelmä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/751545

Valtion liikuntaneuvosto 2014. Liikuntapaikkarakentamisen suunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4. Viitattu 27.4.2022. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/Liikuntapaikkarakentamisen_suunta_paivitetty.pdf 

Valtiovarainministeriö. 2022. Valtion talousarvioesitykset -verkkopalvelu. Viitattu 14.4.2022. https://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp 

Jätä kommentti