Liikuntapaikkarakentamisen vaikutukset puntarissa – mitä valtionavustuksilla on saatu aikaan?
Liikuntalain (390/2015) mukaan kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen investointeihin on vuosittain haettavissa valtionavustusta ja näiden avustusten myöntämistä sääntelee liikuntalaki. Strategista päätöksentekoa ohjaa vuonna 2014 valmistunut valtion liikuntaneuvoston suunta-asiakirja, jonka päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Suunta-asiakirjan mukaan avustuksia myönnettäessä tulisi suosia laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia, ensisijaisesti kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallinnoimia, laadukkaasti toteutettavia liikuntapaikkahankkeita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes on selvittänyt valtionavustusten vaikutuksia sekä jakautumista ajallisesti, maantieteellisesti, hankkeen suuruusluokan ja liikuntapaikan tyypin perusteella.
Liikunnan määrärahojen osuus valtion budjetista
Vuosina 2010–2022 Suomen valtion budjetti on vaihdellut 50,4–68,7 miljardin euron välillä (Valtiovarainministeriö 2022). Liikunnan määrärahat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalan budjettia. OKM:n kokonaisbudjetti on vaihdellut 6,2 ja 7,5 miljardin euron välillä ollen keskimäärin noin 12 prosenttia koko talousarviosta (vrt. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala: keskimäärin noin 14 miljardia euroa; 25 prosenttia budjetista).
Liikunnan toimialan osuus OKM:n määrärahoista on ollut vuodesta 2010 lähtien keskimäärin noin 169 miljoonaa euroa. Se on noin 2,5 prosenttia OKM:n vuotuisista määrärahoista, eli noin 0,3 prosenttia valtion kokonaisbudjetista. Vertailun vuoksi – taiteeseen ja kulttuuriin budjetoidut määrärahat ovat samalla ajanjaksolla olleet keskimäärin noin 497 miljoonaa euroa vuodessa. Liikunnan toimialan rahoitus on toistaiseksi perustunut yli 80-prosenttisesti rahapelituottoihin (Valtiovarainministeriö 2022).
Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset
OKM myöntää liikuntapaikkarakentamisen avustukset hankkeille, joiden kustannusarvio ylittää 700 000 euroa. Aluehallintovirastot myöntävät pienempien hankkeiden avustukset alueilleen (OKM 2022). Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten kokonaisuutta on hahmoteltu oheiseen taulukkoon 1. Avustukset on pääasiassa myönnetty ns. Veikkaus-momentilta. Momentin sisällä liikuntapaikkarakentamisen määräraha on vaihdellut vuosittain noin 21 ja 37 miljoonan euron välillä (Valtiovarainministeriö 2022).
Taulukko 1. Liikuntapaikkarakentamisen määrärahat OKM:n talousarvion eri momenteilta vuosina 2010-2022.
| Rahoitus momenteittain (€) | |||||
| Vuosi | Rahapelit (momentti 50.) | Liikkuva koulu (momentti 30.) | Olympiastadion (Momentti 52.) | KymiRing (Momentti 55.) | Yhteensä |
| 2010 | 21 550 000 | 21 550 000 | |||
| 2011 | 28 880 000 | 28 880 000 | |||
| 2012 | 28 906 000 | 5 900 000 | 34 806 000 | ||
| 2013 | 25 050 000 | 6 300 000 | 31 350 000 | ||
| 2014 | 26 400 000 | 40 000 000 | 66 400 000 | ||
| 2015 | 27 000 000 | 40 000 000 | 67 000 000 | ||
| 2016 | 28 321 000 | 28 321 000 | |||
| 2017 | 33 421 000 | 3 500 000 | 36 921 000 | ||
| 2018 | 37 300 000 | 37 300 000 | |||
| 2019 | 32 365 000 | 32 365 000 | |||
| 2020 | 31 865 000 | 8 815 000 | 40 680 000 | ||
| 2021 | 28 292 000 | 37 937 000 | 66 229 000 | ||
| 2022 | 22 997 000 | 22 997 000 |
Vuodesta 2010 alkaen liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista löytyy kolme poikkeusta. Helsingin Olympiastadionia (vuosina 2012–2015 ja 2021) sekä KymiRing-moottoriurheilukeskusta (2017) on avustettu yhteisen liikuntapaikkarahojen potin lisäksi omilta erillismomenteiltaan, jotka on tuloutettu rahapelien sijasta verovaroista. Lisäksi vuoden 2020 talousarviossa liikuntapaikkarakentamiselle korvamerkittiin ns. Liikkuvan koulun momentilta kertaluonteisesti noin yhdeksän miljoonaa euroa (taulukko 1).
Avustusten jakautuminen
Myönnettyjen avustusten alueellista jakautumista, väestöpohjaan suhteutettua allokaatiota sekä tuettujen liikuntapaikkojen tyyppiä on tutkittu tarkemmin Jamkin raportissa (Turunen, Kukko, Inkinen, Turpeinen & Laine 2022). Väistyvä tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen joutui vastaamaan julkisuudessa (Lempinen 2022) nostettuaan kotimaakuntansa hankkeen, Kuortaneen uimaharjoittelukeskuksen investoinnin valtakunnallisesti merkittävien avustettavien kohteiden listalle. Kokonaisuutena tarkasteltuna viimeisen reilun vuosikymmenen ajalta ei kuitenkaan löydy systemaattista vastuuministerien ”kotiinpäin vetoa”. Avustukset ovat jakautuneet alueellisesti tarkasteltuna koko maahan niin, että rahamääräisesti eniten on tuettu suurten ja elinvoimaisten kuntien (Suomen Kuvalehti 2021) hankkeita. Pienemmätkin kunnat ovat saaneet myöntäviä päätöksiä tuottaen merkittäviä paikallisia parannuksia kuntalaistensa liikuntamahdollisuuksiin (Turunen ym. 2022).
Avustusten vaikuttavuudesta
Mitkä ovat avustettujen liikuntapaikkainvestointien keskeisimmät vaikutukset? Liikuntahallien, pallokenttien, jäähallien ja lajispesifien liikuntatilojen hankkeet mahdollistavat seuroissa tapahtuvan ohjatun urheiluharrastuksen olosuhteiden korkean laadun ja turvallisuuden. Luontoliikuntakohteet ovat suomalaisten kestosuosikkeja (Kokkonen 2019) ja ne ovat olleet viimeisten kahden vuoden poikkeusolojen aikana erityisen ahkerassa käytössä.
Helsingin Olympiastadion (valtionavustusta kaikkiaan 155 miljoonaa euroa), KymiRing-moottoriurheilukeskus (6,5 miljoonaa euroa) ja Tampereen uusi monitoimiareena (11 miljoonaa euroa) ovat nähtävyyksiä ja kansallisesti merkittäviä liikuntapaikkoja, jotka mahdollistavat kansainvälisen mittakaavan urheilutapahtumia. Parhaimmillaan urheilun suurtapahtumat megatähtineen voivat toimia koko kansakunnalle innoittajina fyysiseen aktiivisuuteen.
Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia lähiliikuntapaikkoja ja monitoimikaukaloita on rakennettu avustuksen mahdollistamana pieniin kuntiin läpi Suomen. Viime vuonna avustusta myönnettiin esimerkiksi Laitilaan, Multialle, Sauvoon, Suonenjoelle ja Vimpeliin. Näiden viiden kunnan kuntakeskuksiin ja oppilaitosten yhteyteen toteutettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen myönnetyt avustukset olivat keskimäärin hieman alle 32 000 euroa. Mainituissa kunnissa on Lipas-tietokannan mukaan keskimäärin yhteensä 48 liikuntapaikkaa (Jyväskylän yliopisto 2022), mikä tarkoittaa noin kymmentä liikuntapaikkaa tuhatta asukasta kohden. Investoinnin vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvointiin on hankalasti mitattavissa, mutta paikallistasolla vaikutuksen voi olettaa olevan suurempi kuin edellä mainittujen kansallisesti merkittävien kohteiden.
Eräs merkittävimmistä avustettavien liikuntapaikkojen tyypeistä ovat uimahallit. Seurantajakson 2015–2021 aikana (Turunen ym. 2022) rakennettiin tai peruskorjattiin vuosittain kahdesta seitsemään uimahallia. Uimahalliverkoston laajentaminen ja kunnossapito edesauttaa oleellisesti väestön uimataidon pysymistä hyvällä tasolla (Hakamäki & Kallio 2016).
Kirjoittajat
Tuomas Kukko, tilastoasiantuntija, Likes, Jamk
Marianne Turunen, tutkija, Likes, Jamk
Kaarlo Laine, johtava tutkija, Likes, Jamk
Lähteet
Hakamäki, M. & Kallio, J. 2016. Kuudesluokkalaisten uimataito Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 323. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2020/03/2575-likes_uimataitoesite_210x210_web_01.pdf
Jyväskylän yliopisto 2022. LIPAS Liikuntapaikat. Viitattu 27.4.2022. https://www.lipas.fi/liikuntapaikat
Kokkonen, J. 2019. Taipaleelle lähdettäessä. Teoksessa Ulkoilu ja luontoliikunta – monen ministeriön tontilla (toim. Kokkonen, J.). Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 15.
Lempinen, M. 2022. Ilta-Sanomat, verkkouutinen 18.1.2022. ”Antti Kurvinen on jyräämässä miljoonia euroja kotimaakuntaansa vastoin alkuperäistä esitystä – ministeriä kritisoidaan ’härskistä’ vallankäytöstä”. Viitattu 27.4.2022. https://www.is.fi/uinti/art-2000008546054.html.
Liikuntalaki. 2015. 5 §/10.4.2015/390 ja 13 §/1.5.2015/390. Viitattu 27.4.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 2022. Liikuntapaikkarakentaminen. Viitattu 27.4.2022. https://okm.fi/liikuntapaikkarakentaminen
Suomen Kuvalehti 2021. Kuntakone kertoo, miten kotikuntasi voi. Tähtikunnat 2021. Julkaistu 19.3.2021. Viitattu 27.4.2022. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asutko-viiden-tahden-kaupungissa-vai-yhden-tahden-kriisipitajassa-katso-skn-kuntakoneesta-miten-kotikuntasi-voi/
Turunen, M., Kukko, T., Inkinen, V., Turpeinen, S. & Laine, K. 2022. Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten valtakunnallinen ja alueellinen jakautuminen. Tutkimustiivistelmä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/751545
Valtion liikuntaneuvosto 2014. Liikuntapaikkarakentamisen suunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4. Viitattu 27.4.2022. https://www.liikuntaneuvosto.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2019/09/Liikuntapaikkarakentamisen_suunta_paivitetty.pdf
Valtiovarainministeriö. 2022. Valtion talousarvioesitykset -verkkopalvelu. Viitattu 14.4.2022. https://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp