Liikkumalla oppiminen – keino motivoida ja sitouttaa lapsia ja nuoria oppimaan 

Liikkumalla oppiminen on toiminnallisen opetuksen muoto, jossa liikkumista hyödynnetään akateemisten oppiaineiden tunneilla oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikkumista integroidaan oppiainekohtaisiin tehtäviin esimerkiksi matematiikassa, äidinkielessä tai luonnontieteissä. Liikkumisen hyödyt oppimiselle ovat kannustaneet käyttämään fyysisesti aktiivisia menetelmiä alakoulun lisäksi myös yläkoulussa, lukiossa sekä korkea-asteen opinnoissa.  

Liikkumisen integroimisen merkitys oppimiselle 

Liikkumalla oppiminen (physically active learning) on uusi termi, joka on yleistynyt viime vuosina erityisesti kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvaamaan toiminnallisen opetuksen muotoa, jossa liikkumista integroidaan osaksi akateemisten oppiaineiden opetusta (Daly-Smith, Quarmby, Archbold, Routen, Morris, Gammon, Bartholomewe, Geir, Llewellyng, Allmana & Dorling 2020). Liikkumalla oppimisen ottamista osaksi opetusta on tukenut se, että liikkumisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen, kognitiiviseen toimintaan ja aivojen terveyteen lapsilla ja nuorilla (Donnelly, Hillman, Castelli, Etnier, Lee, Tomporowski, Lambourne & Szabo-Reed 2016; Singh, Saliasi, van den Berg, Uijtdewilligen, de Groot, Jolles, Andersen, Bailey, Chang, Diamond, Ericsson, Etnier, Fedewa, Hillman, McMorris, Pesce, Pühse, Tomporowski & Chinapaw 2019). Vaikka peruskouluikäisiä on tutkittu enemmän, tutkimustulokset ovat samankaltaisia myös nuorilla ja nuorilla aikuisilla: liikkuminen tukee nuorten ja nuorten aikuisten kognitiivista toimintaa, erityisesti tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta (Haverkamp, Wiersma, Vertessen, van Ewijk, Oosterlaan & Hartman 2020).  

Suomessa myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) tukevat liikkumisen hyödyntämistä opetuksessa. Liikkumisen nähdään tukevan toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita, kuten hyvinvointia, turvallista arkea, vuorovaikutusta ja monipuolista työskentelyä. Lisäksi työtavoissa painotetaan kokemuksellisia ja toiminnallisia työtapoja, sekä eri aistien käyttöä ja liikkumista lisäämään elämyksellisyyttä ja vahvistamaan motivaatiota. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.) Tämä mahdollistaa liikkumalla oppimisen käytön osana opetusta Suomessa. 

Liikkumalla oppiminen tauottaa istumista 

Liikkumalla oppimisen hyödyiksi voidaan lukea myös se, että osana opetusta se tauottaa istumista oppitunneilla ja lisää liikettä lasten ja nuorten koulu- ja opiskelupäivään (Daly-Smith ym. 2020). Liikkumissuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuolisesti siten, että reipasta ja rasittavaa liikkumista tulisi vähintään 60 minuuttia päivässä. Lisäksi runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää (Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille 2021). Aikuisille suositellaan reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista 1 tunti 15 minuuttia viikossa ja taukoja paikallaanoloon aina kun voi (WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour). Kuitenkin vain noin puolet suomalaisista alakouluikäisistä, neljännes yläkouluikäisistä ja alle viidennes toisen asteen opiskelijoista liikkuu suosituksen mukaan tunnin päivässä. Riittämättömän liikkumisen haastetta ratkaistaessa on tärkeää ottaa huomioon erityisesti arkiaktiivisuus. (Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti 2022.) Arkiaktiivisuuden näkökulmasta kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli liikkumisen mahdollistajina, ja liikkumalla oppiminen pedagogisena työkaluna on yksi osa tätä kokonaisuutta. 

Liikkumalla oppiminen tukee oppimismotivaatiota 

Viime vuosina niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on oltu huolissaan kiinnostuksen hiipumisesta tiettyjä oppiaineita ja aloja kohtaan. Esimerkiksi Suomessa kansainvälisen PISA (Programme for International Students Assessment) -tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten osaaminen lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä on heikentynyt vuodesta 2006 lähtien ja kiinnostus näitä oppiaineita kohtaan on vähentynyt (Leino, Rautopuro & Kulju 2021; Rautopuro & Juuti 2018).  

Liikkumalla oppimisen on havaittu lisäävän oppilaiden viihtymistä ja sitoutumista oppitunneilla, ja näin tukevan oppimismotivaatiota (Riley, Lubans, Holmes, Hansen, Gore & Morgan 2017). Viimeisimmässä Liikkuvaa matikkaa -tutkimushankkeessamme kehitimme liikunnallisten matematiikan oppituntien sarjan ja tutkimme, miten se vaikuttaa lasten oppimistuloksiin, kognitiivisiin toimintoihin, viihtyvyyteen, motivaatioon ja motorisiin taitoihin. Tässä tutkimuksessa havaitsisimme, että sekä oppilaiden että opettajien kokemusten perusteella liikkumalla oppiminen lisäsi oppilaiden emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista sitoutumista matematiikan oppitunneilla, vaikkakin jotkut oppilaat tarvitsivat aikaa uuteen opetusmenetelmään sopeutumiseen. (Sneck, Järvelä, Syväoja & Tammelin 2022a; Sneck, Syväoja, Järvelä & Tammelin 2022b). Tällaisten oppimista, terveyttä ja hyvinvointia tukevien pedagogisten menetelmien käyttö voi parhaillaan tukea oppimismotivaatiota ja mielenkiintoa itse oppiainetta kohtaan. 

Kohti tulevaa – toinen ja korkea-aste 

Liikkumalla oppimisen tutkitut hyödyt antavat tukea sille, että sitä kannattaa kokeilla ja hyödyntää myös toisen asteen ja korkea-asteen opinnoissa. Opettajat tarvitsevat käytännön ideoita, koulutusta ja keinoja liikkumalla oppimisen hyödyntämiseen (Sneck ym. 2022b). Ideoita liikkumalla oppimisen ja muiden fyysisesti aktiivisten menetelmien käyttöön löydät mm. Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien ideoita kokoavilta ja levittäviltä sivustoilta. Näistä liikunta ja oppiminen -teemoista tarkemmin lisää tulevissa blogikirjoituksissa. 

Kirjoittajat: 

Heidi Syväoja, tutkija, Likes, Jamk 

Jouni Kallio, asiantuntija, liikuntapalvelut, Jyväskylän kaupunki 

Sirpa Sneck, tutkija, erityisopettaja, Ritaharjun koulu, Oulun kaupunki  

Tuija Tammelin, johtava tutkija, Likes, Jamk 

Lähteet: 

Daly-Smith, A., Quarmby, T., Archbold, V. S. J., Routen, A. C., Morris, J. L., Gammon, C., Bartholomewe, J. B. Geir, K. R., Llewellyng, B., Allmana R. & Dorling, H. 2020. Implementing physically active learning: Future directions for research, policy, and practice. Journal of Sport and Health Science 9(1), 41–49.  

Donnelly, J. E., Hillman, C. H., Castelli, D., Etnier, J. L., Lee, S., Tomporowski, P., Lambourne, K. & Szabo-Reed, A. N. 2016. Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children. Medicine & Science in Sports & Exercise 48(6), 1197–1222.  

Haverkamp, B. F., Wiersma, R., Vertessen, K., van Ewijk, H., Oosterlaan, J. & Hartman, E. 2020. Effects of physical activity interventions on cognitive outcomes and academic performance in adolescents and young adults: A meta-analysis. Journal of Sports Sciences 38(23), 2637–2660. 

Leino, K., Rautopuro, J. & Kulju, P. 2021. Lukutaito –Tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti. Kasvatusalan tutkimuksia 82. 

Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus 

Rautopuro, J. & Juuti, K. 2018. PISA pintaa syvemmältä: PISA 2015 Suomen pääraportti. Kasvatusalan tutkimuksia 77. 

Riley, N., Lubans, D., Holmes, K., Hansen, V., Gore, J. & Morgan, P. 2017. Movement-based mathematics: enjoyment and engagement without compromising learning through the EASY minds program. Eurasia Journal of Mathematics, Science and Technology Education, 13(6), 1653–1673. 

Singh, A. S., Saliasi, E., van den Berg, V., Uijtdewilligen, L., de Groot, R. H. M., Jolles, J., Andersen, L. B., Bailey, R., Chang, Y-K., Diamond, A., Ericsson, I., Etnier, J. L., Fedewa, A. L., Hillman, C. H., McMorris, T., Pesce, C., Pühse, U., Tomporowski, P. D. & Chinapaw, M. J. M. 2019. Effects of physical activity interventions on cognitive and academic performance in children and adolescents: A novel combination of a systematic review and recommendations from an expert panel. British Journal of Sports Medicine, 53, 640–647. 

Sneck, S., Järvelä, S., Syväoja, H. & Tammelin, T. 2022a. Pupils’ experiences and perceptions of engagement during the Moving Maths programme. Education 3–13, 50(3), 419–434. 

Sneck, S., Syväoja, H., Järvelä, S. & Tammelin, T. 2022b. More active lessons: teachers’ perceptions of student engagement during physically active maths lessons in Finland. Education Inquiry, 1–22. 

Tuloskortti 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. 2022. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.likes.fi/tutkimus/tuloskortti/. Viitattu 28.6.2022. 

WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. 2020. Geneva: World Health Organization; 2020. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.