Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: n.d.

Sanomalehtien hinnastot netissä

Tässä pari lähdettä joita mietimme, miten nämä tulisi merkitä tekstiin ja lähdeluetteloon.

Tässä on kyseessä sanomalehti Kalevan hinnasto.  http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b

Ja tässä Lapin Kansan ja Pohjolan sanomien hinnasto
Mikä tästä pitää laittaa otsikoksi?
Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/

Vastaus:

Tekisin lähdeviitteet jotensakin näin:

Kalevan hinnasto

Hinnasto 2015. N.d. Sanomalehti Kalevan julkaisu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b.

Julkaisuvuosi on todennäköisesti 2014 tai 2015, mutta kun sitä ei sanota, emme arvo, kumpi se on.

Julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa, mutta sen saa selville, jos karsii nettiosoitetta viimeisestä merkistä taaksepäin jonkin matkaa. Lähdeluetteloon voisi siis laittaa myös ”Oulu: Kaleva.”-tiedon.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Hinnasto 2015 n.d., sivut).

Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien hinnasto

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Luokitellut ilmoitukset -otsikon kirjaimet ovat hieman isompia kuin muiden otsikoiden samalla sivulla. Ja onhan se myös ensimmäinen/ylin otsikko.

Julkaisuvuotta ei saa selville.

Jos haluaa korostaa sitä, että sivulla on hinnasto, tiedon voi ängetä lähdeviitteeseen:

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Hinnaston sisältävä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Luokitellut ilmoitukset n.d.).

Kurja tekstiviite

Olen miettinyt miten tällaisesta lähteestä merkitään tekstiviite; nettilähde, johon ei ole henkilötekijää EIKÄ vuotta. Sivun otsikkohan merkitään, jos ei ole henkilötekijää. Mutta mites tuo vuosiluku, jos sitä ei mistään löydy (ei edes sivun alalaidasta).

Esimerkki: http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/yksinaisyys/. Tulee aika kurja tekstiviite, jos sulkuihin tulee pelkkä (Yksinäisyys.) Kiitos avusta!

Vastaus:

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdeviite julkaisun nimellä, esimerkiksi nettisivun otsikolla.

Jos vuosilukua ei tiedetä, julkaisuvuodeksi laitetaan tekstiviitteeseen n.d.

Lähdeviitteeseen sama lyhenne kirjoitetaan N.d., sen vuoksi kun suomenkielessä pisteen jälkeen tuleva sana aloitetaan isolla kirjaimella. N.d. on yhtä kuin ”no date”. (Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien oppareissa lyhenne kirjoitetaan aina n.d., koska se on vakiintunut lyhenne enkunkielisellä kulttuurialueella.)

Sivun lähdekoodista, hiiren kakkosnäppäimellä, näen että sivu on todennäköisesti tehty 20.06.2014, koska siellä on tekstinpätkä ver=3.51.0-2014.06.20. Mutta ei opiskelijan tarvitse osata penkoa vuosilukuja koodista, vaan toivottavaa on, että organisaatiot älyäisivät lisätä päivitysajankohdan sivuillensa aina, kun niitä päivittävät. Vilkaisin varulta myös sivuston etusivulle, mutta eipä sielläkään kerrota julkaisu- tai päivitysajankohtaa.

Alakuloinen tekstiviite

Totta puhut, kurja tekstiviite tulee!

Tekstiä tekstiä tekstiä (Yksinäisyys n.d.).

Väistyisiköhän osa pimeydestä, jos kirjoitat kyseistä opparin lukua aamuisin kirkasvalolampun vieressä?

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).

 

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Verkkokirjassa ei ole sivunumeroita

Kuinka viittaan tekstissä verkkokirjaan, jossa ei ole sivunumeroita?

Vastaus:

Raportointiohjeesta ei löydy vastausta tähän.

Olen miettinyt tätä aiemmin yhdessä postauksessani: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/03/04/miten-tekstissa-viitataan-lukulaitteelta-luettaviin-kirjoihin/

Silloin kehotin ilmoittamaan prosentit, jotka joissakin lukulaitteissa voi nähdä.

Jollei verkkokirjassa ole edes prosentteja, silloin lukijalle kerrotaan, ettei ole hajuakaan siitä, milloin julkaisu on julkaistu. Se käy kätevästi n.d.-lyhenteellä (tässä vain lähdemerkinnän alkua, täydennä loppu), jolloin lähde tulee lähdeluetteloon näin:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. N.d. verkkokirjan nimi.

Tekstiviite muotoillaan silloin näin: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sukunimi n.d.).

Tai jos kirjalla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdemerkintä kirjan nimellä (tässä vain lähdemerkinnän alkua):

Verkkokirjan nimi. N.d.

Tekstiviite muotoillaan silloin näin: Tekstiä tekstiä tekstiä (Kirjan nimi n.d.).

Oikeamielisten sivu – julkaisuaika vai viittausaika?

Jos minulla on joku nettisivu (luotettava tietenkin) johon viittaan, jonka ajankohtaa ei voi varmuudella sanoa niin… Laitanko viittaukseen vain sivuston nimeen/otsikkoon/tekijään, vai myös viittauksen ajankohdan?

Siis:
”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu).”
vai
”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu 2012).”

Tai
”Mielestäni asia on näin (Huotari)”
vai
”Mielestäni asia on näin (Huotari 2012)”

Vastaus:
Mahtavaa, että käytät lähteinäsi luotettavia ja oikeamielisiä nettisivuja!

Voit kertoa lukijoillesi julkaisuajan selviämättömyyden ilmaisulla ”no date” -> n.d. Viittauksen ajankohtaa ei tekstiviitteseen ympätä.

Tekstiviitteeseen no deitit tulevat näin:
”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu n.d.).”
”Mielestäni asia on näin (Huotari n.d.)”

Lähdeluetteloon n.d. merkataan näin:
Oikeamielisten nettisivu. N.d. Sivun nimi. Jne.
Huotari, X. N.d. Lähteen nimi. Jne.

Nippelitietoa

Raportointiohjeessa on tällä hetkellä virheellisesti lähdeluettelo-esimerkeissä n.d. pienellä n:llä.

Kekseliäs kasvattaja. n.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille.
Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. n.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu
16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Mutta koska N.d. on oma ”virkkeensä” (tulee pisteen jälkeen), se oikeastaan pitäisi kirjoittaa isolla kirjaimella. Tekstiviitteissä n.d. ei tule pisteen jälkeen, joten silloin se kirjoitetaan pienellä.

Asiasta aiemmin kirjoittamani blogijuttu on siis tavallaan oikein, tavallaan väärin. Kansainvälisesti lähdeluetteloissa todellakin näytetään kirjoittavan n.d. pienellä, vaikka se tulisikin pisteen jälkeen.

Raportointiohjeen päivitysporukka olettaa kuitenkin, että n.d.-käytäntö on voinut alun perin syntyä sellaisen lähdemerkintätavan piirissä, jossa tekijän-tietojen jälkeen on ollut vain tyhjä välilyönti ilman pistettä ja sitten  heti vuosiluku. Silloinhan se kirjoitetaankin pienellä:
Sukunimi, Etunimenalkukirjain n.d. Lähteen nimi. Jne.

JAMKissa suositaan johdonmukaisuutta ja kaunista suomen kieltä. Sen vuoksi raportointiohjeen päivityksessä (1.1.2013) tämä virhe oikaistaan. Sitä ennen tekstiviitteisiin aina pienellä n.d., mutta lähdeluetteloon voipi kirjoittaa jompsin kumpsin: N.d. tai n.d. Isolla N:llä on kuitenkin se parempi tapa.

css.php